"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Kallion kirjasto kokosi tannoisina vuosina listan "Kallio kirjallisuudessa", joka löytyy enää Wayback machine -internetarkiston kautta: https://web.archive.org/web/20120823075923/http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/ Rajasin listalta 1920-1960-luvuille sijoittuvat kirjat:Aho, Elisabeth: Sisar: historiallinen romaani vuosilta 1918-1924. Otava 2011Bagge, Tapani: Sininen aave. Tammi 2011Björk, Marja: Posliini. Like 2008Cleve, Anders: Katukiviä. Otava 1960Hämä, Erkki: Jeesus oli vihainen. Neirol 2009Jääskeläinen, Seppo: Kulmat. Otava, 1999Kaipainen, Anu: Nuoruustango. WSOY 1989Lehtinen, Torsti: Kun päättyy Pitkäsilta. Karisto 1982Lyytikäinen, Toivo: Häkkilintu. Kesuura 1999Mattsson, Eki: Kun Eki oli snadi: hima Stadissa. Edico...
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
Lehteä ei ikävä kyllä ole saatavissa Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastosta kertoivat digitoiduista lehdistä:Kokoelmissamme on valitettavasti ainoastaan 1930 lehti. Kyseinen numero löytyy digitoitunaLisäksi islantilainen palvelu, josta löytyy lehden vuosikertoja laajasti.Mikäli lehden haluaa tilata itselleen, voi ottaa yhteyttä Akateemiseen kirjakauppaan, helsinki(at)akateeminen.com
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Kiplingin If-runon suomennosta kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 14.4.2025. Joensuun kirjastosta oli silloin vastattu kysymykseen näin:"Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)".Vaasan kaupunginkirjastossa oleva Valkoisen miehen taakka -teos on ikävä kyllä kadonnut. Sen voi tarvittaessa tilata toisesta kirjastosta. Kaukolainapyynnön voi tehdä joko jossain kirjastomme pisteessä tai netin kautta osoitteessa https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/kirjastot/paakirjasto/kaukol…;
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
Finnan hakupalvelusta, jossa on aineistoja arkistoilta, kirjastoilta ja museoilta, löytyy Aino Kajavan nimellä lehtiartikkeleja muun muassa Tulenkantajat-lehdestä, sekä sanoituksia ja käsikirjoituksia. Onni Koiviston nimellä löytyy myös kirjallisuutta, muistelmateoksia ja sotilasopas. Sulo Tammisesta löysin Finnasta ainoastaan valokuvan. Toki nämä tulokset saattavat olla samannimisistä mutta eri henkilöistä, mutta ainakin ajankohdat sopivat lukemasi runoantologian ajankohtaan.Kannattaa tutustua Finnan kiehtovaan maailmaan.https://www.finna.fi/kajava, aino | Hakutulokset | Finna.fikoivisto, onni | Hakutulokset | Finna.fitamminen, sulo | Hakutulokset | Finna.fi
Lieska on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestöviraston tietokannan mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 37 henkilöä, jolla on Lieska sukunimenä. Entisenä nimenä Lieska on 28 suomalaisella. Wikipedian tietojen mukaan Lieska-nimi olisi suomennettu nimestä Lundberg. Nimen kuuluisa kantaja on ollut majuri Väinö Lieska (s. 1891), joka syntyi Lundberg-nimisenä ja vaihtoi nimensä Lieskaksi. Suomen sukunimistön suomalaistaminen alkoi 1870- ja 1880-luvuilla ja jatkui pitkälle 1900-luvulle. Lähteet:SukunimihaluSotapolku : Väinö LieskaWikipedia : suomennetut sukunimet
Seuraavassa muutamia tuoreempia teoksia nuorten opintojen tukemiseen liittyen:Valmentaja 7 - 9 : OppilaanohjausHaime, Satu et al. 2025Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus : sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanLairio, Marjatta2025Verkossa saatavilla: Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus. Sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanKaikilla vahvuuksilla : opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessaWenström, Sanna2022
Hei ja kiitos viestistä!Kirjaa on tilattu ja se on varattavissa Keski-kirjastojen verkkokirjastossa: Musiikkia kameleonteille | Keski-kirjastot | Keski-Finna .Mutta toden totta kirjan julkaisupäivä on siirtynyt jo useamman kerran. Nyt julkaisun kerrotaan olevan maaliskuussa 2026.
Historia on kreikkalaisperäinen sana, joka on johdettu antiikin kreikan kielen tietämistä tarkoittavasta oída-verbistä (οἶδα). Antiikin Kreikassa tämä monimerkityksellinen sana tarkoitti niin tutkimusta, tietoa kuin historiankirjoitusta. Sanan ensiesiintymiset olivat Joonian alueella, josta se levisi ympäri kreikkaa puhuvaa maailmaa.Lähde: Robert Beekes, Etymological Dictionary of Greek, Leiden 2010.
Ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija August Strindberg muutti Sveitsiin tammikuussa 1884. Sveitsissä, joka näyttäytyi hänelle demokraattisena ihannevaltiona, Strindberg koki intensiivisen luomiskauden ja kirjoitti siellä asuessaan kaksi novellikokoelmaa: Giftas vuonna 1884 ja Utopier i verkligheten vuonna 1885. Jälkimmäisessä julkaistut novellit nimeltä "Nybaggnad" ja "Återfall" käsittelevät venäläistä nihilismiä, joten toinen niistä voisi olla etsimäsi novelli.Lähteet:Wikipedia: GiftasWikipedia: Utopier i verklighetenwww.strindbergmuseet.se - Strindberg på resa
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
En löytänyt käännöstä. Estin kirjastojen ja muistiorganisaatioiden tietokannasta, Finnasta, virsikirjasta sekä levytietokannoista säveltäjän C.E.F. Weysen, tekstin kirjoittaneen Christian Richardtin sekä virren nimen mukaan, mutta en löytänyt suomennosta.Finna, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;Virsikirja, https://virsikirja.fi/Virsi on alunperin tanskalainen, https://hojskolesangbogen.dk/om-sangbogen/historier-om-sangene/a-c/alti…
Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
Tekijänoikeuslain mukaan Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tämän jälkeen teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa.Joulurunoista on julkaistu monia eri tekijöiden tuotantoa sisältäviä kokoelmia, kuten esimerkiksi Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut, osat 1 ja 2 (Kirjayhtymä, 1979 ja 1980). Eri tekijöiden kohdalla tekijänoikeus täytyy kuitenkin tarkistaa aina erikseen selvittämällä kirjoittajan mahdollisesta kuolemasta kulunut aika. Tunnetuista jouluisiakin runoja julkaisseista...
Ainakin Runosto-sivustolta kategoriasta Hääkansan lauluja löytyy Kantelettaren kaaso-aiheisia runoja. Englanniksi kaasoista (engl. bridesmaid) lauluja ovat julkaisseet ainakin Kylie Morgan (Bridesmaids), Lauren Spencer Smith (Bridesmaid), Leanne Pearson (Stand By Me (The Bridesmaid Song)) sekä Tyra Madison (Bridesmaids), löytyivät Youtubesta hakusanoilla bridesmaid ja song.Lähteet:Hääkansan lauluja. Runosto.net. https://runosto.net/category/kanteletar/haakansan-lauluja/ (Viitattu 8.12.2025)Youtube.com. https://www.youtube.com/ (Viitattu 8.12.2025)
Finna.fi-palvelusta löytyy kuvia Helsingin yliopiston voimistelu-ja miekkailusalista vuodelta 1930, ks. linkki. Mielestäni kuva sairasvoimistelijoista on otettu rakennuksen pihalla, ks. kuva. Ilmeisesti voimistelusali purettiin jo 1930-luvulla yliopiston päärakennuksen laajennuksen myötä, mutta koska päärakennuksen uusi osa näyttää hyvin samalta kuin vanha, tilannetta on vaikea hahmottaa valokuvista. Ks. tarkemmin Merenmies, Eija: Helsingin Yliopiston päärakennuksen laajennuskilpailu 1931 ja toteutus 1935–37.
