Victor Hugo runoteos L'Art d'être grand-père ilmestyi vuonna 1877. Hugosta tuli poikansa kuoleman jälkeen tämän lasten huoltaja, ja näistä kokemuksista syntyi mainittu kokoelma runoja. Sitä ei ole suomennettu, enkä löytänyt ruotsinnoksiakaan. Osia kysymästäsi runokokoelmasta on sisällytetty Vaski-kirjastoissa saatavana olevaan valikoimaan Selected Poems of Victor Hugo: A Bilingual Edition (sivut 270 - 289). Selected poems of Victor Hugo : a bilingual edition | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot Voit varata kirjan verkkokirjastosta tai tulla tiedustelemaan sitä lähimpään Vaski-kirjastoosi. Kokonaan englanniksi käännettynä kysymäsi runoteos näyttää löytyvän Amazon-kirjakaupan valikoimista ChatGPT:n laatimana, toimitettuna versiona....
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki...
Tällä hetkellä ei löydy tietoa siitä, että kolmannesta osasta olisi tulossa käännös suomeksi. Suomen kansallisbibliografian Fennica-tietokannasta löytyvät lähes kaikki Suomessa painetut aineistot sekä ennakkotietoja lähiaikoina julkaistavista teoksista. Fennicasta löytyy Von Dreienin Christina-sarjasta vain kaksi ensimmäistä osaa. Mahdollisesta kolmannesta osasta kannattaa kysyä suoraan kirjan kustantajalta Valkealta Pilveltä. Fennica – Suomen kansallisbibliografia | Kansalliskirjasto
Levyä on yhteensä kolme kappaletta Tampereen pääkirjastossa, Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Jyväskylän kappaletta lainataan. Muut ovat kuunneltavissa vain paikan päällä.
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Seitsemänvuotiaan tasolla olevalle lapselle voisin suositella eka- ja tokaluokkalaisille suunnattuja kirjoja, joita ehdotetaan Helmet-lukudiplomissa. Uskoisin, että saatte kivoja lukuhetkiä ainakin seuraavista kirjoista:Ella-kirjat / Timo ParvelaPate-kirjat / Timo ParvelaHeinähattu ja Vilttitossu -kirjat / Sinikka ja Tiina NopolaViiru ja Pesonen -kuvakirjat / Sven NyqvistTatu ja Patu -kuvakirjat / Havukainen, ToivonenKehitysvammaliiton julkaisemista selkokirjoista voisi myös löytyä mukavaa luettavaa. Esimerkiksi nämä kirjat löytyvät Helmet.fi-verkkokirjastosta hakusanalla kehitysvammaliitto ja rajauksena Lapset ja nuoret: Dinosaurusten aika selkokielellä / Maija KaralaMini muissa maailmoissa ; Mini ja uusi koulu / Annu-Mari...
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Liisa ja Mirri. Runo sisältyy alakansakoulun lukukirjaan Lasten oma lukukirja (Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola). Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958 ja sen jälkeen teoksesta on otettu uusintapainoksia).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.1708874?sid=5194291466
Porstua luotiin Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastojen yhteisessä hankkeessa 2000-luvun alkupuolella. Nykyään palvelua hallinnoi Seinäjoen kaupunki. Kaikkia kokoelman osia ei enää päivitetä. Porstuan sisältöjä pystyy käyttämään suoraan verkossa, eli palveluun ei tarvitse kirjautua. Palvelussa on kuusi eri kokoelmaa, jotka löydät kohdasta "Selaa kokoelmia." Kokoelmia ovat valokuvat, näyttelyt, linkit, kirjat, artikkeliviitteet ja artikkelit. Artikkelit ja kirjat on tallennettu palveluun pdf-muodossa. Saat tekstin esille, kun klikkaat kirjan tai tekstin kansikuvaa. Palvelusta löytyy myös jonkin verran kuunneltavia mp3-tiedostoja. Palvelun tarjoamat artikkeliviitteet ovat toki vain artikkeliviitteitä. Jos löydät jonkun...
En löytänyt kaktusaiheista joulumerkkiä kuin vuoden 2013 merkin, jossa näyttäisi ehkä olevan joulukaktus ja lapsia, sen arvo lukee merkissä, 65 senttiä. Mutta jos kyse on jostain muusta suomalaisesta postimerkistä, Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat euroarvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan. Wikipedian listaus joulumerkeistä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_joulupostimerkeist%C3%A4
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Kyllä. Varroapunkkia on tavattu Suomenkin mehiläistarhoilla 1980-luvulta alkaen. Suomalaiset mehiläistarhaajat ja Ruokavirasto tekevät aktiivisesti työtä varroapunkin torjumiseksi. Ahvenanmaa on ollut EU:n komission päätöksellä virallisesti vapaa varroapunkkitartunnoista. Heinäkuussa 2021 Ahvenanmaan koillisosassa sijaitsevassa Brändön kunnassa kuitenkin todettiin varroatartunta kahdella mehiläistarhalla. Ruokavirasto seurasi tilannetta.Lähteet:Meihiläistaudit - Suomen mehiläiskasvattajien liittoVarroapunkkiVarroapunkki Ahvenanmaalla
Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Tässä joitakin runokirjoja, joiden sisällönkuvauksessa on mainittu ystävyys. Ne löytyvät hyllystä tai ovat varattavissa Vaski-kirjastoissa. Kirjan tekijän ja nimen jälkeen on linkki, jota klikkaamalla saat lisätietoja kirjasta. Linkistä voit edetä varaamaan kirjan, mikäli käytät Vaski-verkkokirjastoa, tai ottaa listan mukaan lähimpään kirjastoosi ja pyytää henkilökunnalta apua:Virpi Alanen: Ystävätär K Ystävätär K | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotCardinal, Diego & Carcia Lorca: Hiljaisuus ja matkatoverit Hiljaisuus ja matkatoverit : runoja, ystävien runoja ja muuan runousoppi | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotSandor Csoori: Ei kukaan, vain ystäväsi Ei kukaan, vain ystäväsi : runoja | Vaski-kirjastot |...
Pohjan Tornio -lehti on ilmestynyt vuosina 1978-1991. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.Pohjan Tornio | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava, 2000) Haila mainitaan vanhana talonnimenä Kiikasta.Kirjassa mainitaan Säkkijärveltä sukunimi Haili, jonka sanotaan olevan annettu kalastajille haili-nimisen kalan mukaan. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Haili- ja Heila-nimet sekä sukunimet Heilala ja Heilanen pohjautuvat muinaissaksalaiseen henkilönimistöön ja saksan kielen sanaan heil.Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa kerrotaan sukunimen haltijoista ja asuinpaikoista läpi vuosien: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/haila.html
Hei,Plejadeille on Suomessa annettu monenlaisia nimiä. Ursan Tähdistöt-kirjassa (kirj. Hannu Karttunen, Olli Manner ja Tuukka Perhoniemi, Ursa, 2012) nimityksiä listataan ja niiden merkityksiä avataan. Tunnetuin lienee Seulaset, joka on Kustaa Vilkunan mukaan käännösvirhe saksan sanasta Siebengestirn = seitsemän tähteä", Sieb tarkoittaa myös seulaa). Paakkosen tasku on paikannettu Knut Tallqvistin Eläinrata : historiaa - tarua - kuvia -teoksessa (WSOY, 1943 ; löytyy kansalliskirjaston digitoiduilta aineistoista https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu) Taipalsaaren tienoille ja Paukkusen tasku puolestaan Savitaipaleen ja Lemin seutuville.Muita nimityksiä on ainakin "Seulanen, Seulajaiset, Seulajainen, Seuliaiset, Seuliainen, Seulavainen,...
Kirjoja kreikkalaisesta mytologiasta on useita, tässä Helmetin hakutulos, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Näistä ehkä helpoimpia ja lähestyttävimpiä ovat David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Alf Henriksonin Antiikin tarinoista. Molemmat löytyvät myös Celia-kirjastosta (äänikirjoina), https://www.celianet.fi/hae-kirjaa/tarkennettu-haku/?search=mytologia&a…Bellingham, David, Kreikan mytologiaKertomuksia kreikkalaisista jumalista ja jumalolennoista - myyttejä, jotka vaikuttavat kulttuuriin kirjallisuuden, musiikin, maalaustaiteen ja teatteritaiteen kautta.Henrikson Alf, Antiikin tarinoita. 1 : Itämaat ; Hellas ; Hellenismi ; Kreikkalaisroomalainen mytologiaKreikan mytologian ihmiset,...
