Hei,Joensuun pääkirjastolta löytyy studio/pianohuone, jossa voi äänittää musiikkia ja puhetta. Tässä linkki tilan tietoihin.https://vaara.finna.fi/FeedContent/musiikkia?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D24450&lng=fiTilaa voi varata kirja. Lisätietoa saat Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta.
Teoksessa Yhteislauluvihko 2: Toiset laulut (Naiskuoroliitto, 1998) on kappaleesta sovitus diskanttikuorolle. Teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muualta Suomesta. Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön.
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisiko joku palstan lukijoista, mikä kirja on kyseessä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kollegani ehdottivat muutamaa teosta:Emmi Itäranta, Teemestarin tytärKirsikka Saari, Hölmö nuori sydänZoulfa Katouh, Sitruunapuiden aika (2023), vaikka tämä onkin nuorten aikuisten kirja. Max Porter, Biittiä (2023), joka on kirjoitettu rytmissä ikään kuin laulun sanat. Rankkoja aiheita mitenkään mässäilemättä niillä ja tuo rytmityyli keventää myös lukukokemusta.Tietysti Khaled Hosseinin muut kirjat ehkä kävisivät, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/khaled%20hosseinAiempien vastausten joukossa on suosituksia 12-vuotiaille, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=12-vuotiaalle&page=1Niiden joukosta muutamassa voisi olla sopivia kirjoja, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-suosittelet-12-vuotiaalle?https://www...
Ploteista kerrotaan lyhyesti julkaisussa Mäkitorpan kaupunkipolku. Ne kuuluivat Venäjän ensimmäisen maailmansodan aikana rakennuttamaan linnoitusjärjestelmän, jonka osana myös Helsingin ympärille kaivettiin 1914–17 maalinnoitus. Ennen Kustaankartanon rakentamista alueella oli kaksi plottia. Ne olivat maalinnoituksen tukikohdan XXI tykkipatterin keskeneräinen tuliasema. Kaivannot täyttyivät sittemmin vedellä, toinen toimi uimapaikkana, toinen matonpesupaikkana. Uimapaikkana käytetty plotti on vielä olemassa. Tuossa julkaisussa kerrotaan siellä olleen vielä 1960-luvulla ruutanoita, mutta muuta ei kaloista kerrota.Turistina kotikaupungissa - Oulunkylä mainitsee Kustaankartanon seniorikeskuksen pihan plotin, https://walkhelsinki.fi/turistina-...
Kangaslammen kunta liitettiin Varkauteen vuonna 2005. Nykyisen Varkauden alueella ei ole ainakaan Järviwikin mukaan Kangaslampi-nimisiä vesistöjä.Lähteet:https://www.jarviwiki.fi/wiki/Varkaushttps://www.jarviwiki.fi/wiki/Kangaslampi https://kangaslamminkyla.fi/#Kangaslampi
Aila Nissisen suomennos Peter Christen Asbjørnsenin tarinasta "Veslefrikk med fela" sisältyy ainakin teokseen Suuri satukirja (Valitut palat, 1982). Tarina on saanut suomeksi nimen Vesseli viuluniekka.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1101357?sid=5139924077
Victor Hugo runoteos L'Art d'être grand-père ilmestyi vuonna 1877. Hugosta tuli poikansa kuoleman jälkeen tämän lasten huoltaja, ja näistä kokemuksista syntyi mainittu kokoelma runoja. Sitä ei ole suomennettu, enkä löytänyt ruotsinnoksiakaan. Osia kysymästäsi runokokoelmasta on sisällytetty Vaski-kirjastoissa saatavana olevaan valikoimaan Selected Poems of Victor Hugo: A Bilingual Edition (sivut 270 - 289). Selected poems of Victor Hugo : a bilingual edition | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot Voit varata kirjan verkkokirjastosta tai tulla tiedustelemaan sitä lähimpään Vaski-kirjastoosi. Kokonaan englanniksi käännettynä kysymäsi runoteos näyttää löytyvän Amazon-kirjakaupan valikoimista ChatGPT:n laatimana, toimitettuna versiona....
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
Vaasan kaupungin pääkirjastossa on kirjanvaihtohylly. Kirjaston kotisivulla lukee: "Kirjanvaihtohylly on tarkoitettu asiakkaiden omille kirjoille. Vaihtohyllyyn voi tuoda hyväkuntoisia kirjoja ja lehtiä muiden asiakkaiden otettavaksi. Vaikka kirjanvaihtohylly toimiikin ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”, kirjan voi ottaa, vaikka ei toisikaan toista tilalle. Kirjanvaihtohyllyyn ei saa tuoda kirjaston poistokirjoja, laajoja tietosanakirjoja tai esim. Valittujen palojen kirjalyhennelmiä. Kirjanvaihtohylly sijaitsee ala-aulassa."Laitan sijainnin vähän tarkemmin eli kirjanvaihtohylly sijaitsee digitalkkarin työpisteen lähellä.
Aarnikotkia esiintyy monissa tarustoissa. Vanhimmat kirjalliset viitteet ovat Persiasta. Akhaimenidien valtakaudella noin 550 - 300 eaa. aarnikotkaa pidettiin valon vartijana, joka torjui pahuutta, noituutta ja panettelua. Aarnikotkahahmoja esiintyi myös muinaisen Egyptin taiteessa, muun muassa vetämässä faaraon vaunuja. Aarnikotkia onkin nähty ennen kaikkea eri kulttuurien kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.Antiikin Kreikassa aarnikotka esiintyy ensin Aristeas Prokonnesoslaisen kadonneessa runossa Arismaspeia. Sen mukaan Kreikasta pohjoiseen sijainneissa maissa asuvat aarnikotkat vartioivat kulta-aarteita, joita yksisilmäiset arimaspiit havittelivat. Myöhemmin kreikkalaisessa tarustossa aarnikotkat nähtiin vetämässä valonjumala Apollonin...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Kulttuurisampo-sivustolle tallennetussa virsikanteleessa viritys on C.Virsikanteleen käytöstä nyky-Suomessa ei löydy juurikaan tietoa. Vanhoja oppikirjoja löytyy hyvin niukanlaisesti, esimerkiksi tämä 1890-luvun oppikirja: Koulun koraali-wirsikirja : kokoelma wirsikirjan kauniimmista wirsistä yksiäänisten nuottien kanssa ynnä Lyhyt musiikki-oppi sekä selitys miten wirsikannel tehdään | Helka-kirjastot | Finna.fiRuotsissa toimii yhdistys, joka pyrkii ylläpitämään soittimen kulttuuriperintöä ja järjestää esimerkiksi soittokursseja. En onnistunut löytämään Suomen puolelta mitään tahoa, joka järjestäisi opastusta tai julkaisisi minkäänlaista opasta.Verkosta löytyy myös mielenkiintoinen yksityishenkilön kokoama tietopaketti virsikanteleen...
