Kyseessä on Saima Harmajan runo Rajalla, kokoelmasta Huhtikuu (1932).Runon viimeiset säkeet kuuluvat"Tiedänhän: tähdellä milläänon pelätä mahdotonsen, jolla ympärilläänkättesi suoja on." Kyseinen runo löytyy myös useista koottujen runojen kirjoista ja netistä esimerkiksi Runoston sivuilta (https://runosto.net/saima-harmaja/huhtikuu/rajalla/).
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Hei!Mm. Suruajassa soittaneen Matthew Pallasojan alias eli salanimi, peitenimi tai valenimi on Matthew Mawby. Kyseessä on siis yksi ja sama henkilö. Tällaisen tiedon löysin Discogs- sivustolta.
Tässä joitakin poimintoja mainitsemistasi aiheista. Vankilat on niin laaja aihe, että listan muodostaminen on mahdotonta. Kannattaa hakea Vanamo-verkkokirjastosta Vankilat-hakusanalla ja tarvittaessa rajata hakua. Lähetystyöstä löytyy myös näiden lisäksi runsaasti aineistoa. Tosipohjaisia elämäkertoja meillä on niin paljon, että suosittelisin kirjastokäyntiä. Parhaan käsityksen niistä saa hyllyjä selailemalla - ellei sitten teillä ole mielessänne hyvin rajattu ryhmä. https://vanamo.finna.fi/ Koulukoti + nuorisokoti:Anna-Maija Kokko: Matkalla yhdessä tekemiseen: Nupro - nuorten integroitu hoitomalli, 1994Ensio Kyppö: Ne kovimmat pojat: Heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa - Kokemuksia, muistoja ja mietteitä...
Valitettavasti ei ole olemassa mitään tietopankkia, josta näkisi suunnitteilla olevat käännökset. Kustantajien ennakkomainonnasta näkee tietoja teoksista, joilla on jo julkaisuaika. Jos kirjailijan teoksia on jo julkaistu aiemmin, niin niiden teosten kustantajalta voi tiedustella onko tarkoitus jatkaa kirjailijan teosten kääntämistä ja julkaisemista. Jos kirjailijaa ei ole lainkaan käännetty, voi silti kysyä eri kustantajilta, onko heillä suunnitelmia tai halua ottaa näitä kirjoja ohjelmaansa. Mutta, kuten sanottu, mitään keskitettyä paikkaa, josta tiedon saisi, ei ole.
Anna-Maija Raittilan runo Kolmiapila sisältyy hänen runokokoelmaansa Paratiisini puut (1999, s. 49).https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.192777?sid=5188941326
Voisiko etsimäsi kirja olla joku näistä:Lorella Rizzati: Pähkinähiiri (kirja Helmet Finnassa)Pirkko-Liisa Surojegin: Metsähiiren tanssi (kirja Helmet Finnassa)Eve Tharlet: Entäpä jos olisin... pieni hiiri (kirja Helmet Finnassa)Becky Bloom & Pascal Biet: Kuusi hiirtä ja siili (kirja Helmet Finnassa)Nämä kirjat ovat 1990-luvulla ilmestyneitä kuvakirjoja ja niissä seikkailee hiiri.
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Tähän on aika vaikea antaa vastausta. Sitä ehkä ei ole tutkittu tutkimuskirjallisuudessakaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Kohta näyttää aivan siltä, että Ville ehdottaa rautatielle työhön lähtöä muuten vain tai ehkä koska Matti on vahva ja tunnettu kovana työntekijänä. Matti ei näytä haluavan "ruunun" töihin eli käsittääkseni valtiolle, mutta voihan olla kyse jostain muustakin, vaikkapa siitä, että Matilla on töitä tarpeeksi omassa torpassansa ja hän pärjää ilman "ruunun" töitä.Rautatie, https://www.gutenberg.org/cache/epub/10481/pg10481-images.htmlUuden matkassa Modernin ilmentymiä Juhani Ahon teoksissa Rautatie, Helsinkiin ja ”Kello”, https://www.utupub.fi/bitstream/handle/...
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Soitin kollegalle Pasilan kirjastoon ja hän ystävällisesti etsi tietoa lääninlääkärin sijainnista vanhoista puhelinluetteloista, joita säilytetään Pasilan kirjavarastossa. Harmi kyllä, juuri vuoden 1954 luettelo oli kadonnut. Vuoden 1953 luettelossa lääninlääkärin osoitteeksi kerrotaan Aleksanterinkatu 10 ja vuoden 1955 luettelossa osoite on Mikonkatu 17. Pyysin tietoa Helsingin kaupunginarkistosta ja siellä säilyneestä puhelinluettelosta varmistui, että lääninlääkärin toimisto on sijainnut vuonna 1954 Aleksanterinkatu 10:ssä.Raitiovaunuaiheisen kysymyksen lähetin Suomen Raitiotieseuralle ja sieltä sainkin varapuheenjohtaja Jaakko Pertilältä tyhjentävän vastauksen: "Sekä nykyiseen Etelärantaan (eli myöhemmin v. 1952 valmistuneen Palacen...
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Kyseessä on teema elokuvasta Emmanuelle. Kappaleen alkuperäinen esittäjä sekä englanniksi että ranskaksi on Pierre Bachelet, joka on myös säveltänyt kappaleen yhdessä Herve Royn kanssa. Suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Anneli Pasanen nimellä Rakkaus jää.
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Teoksessa Yhteislauluvihko 2: Toiset laulut (Naiskuoroliitto, 1998) on kappaleesta sovitus diskanttikuorolle. Teosta ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy muualta Suomesta. Voit tehdä teoksesta kaukolainapyynnön.
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
