Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
Kysymyksen sitaatti on peräisin Borgesin kirjaan El hacedor (1960) sisältyvästä novellista El simulacro. Anu Partasen suomennoksessa Jäljitelmä se kuuluu seuraavasti: "Millainen mies (mietin mielessäni) keksi ja toteutti tuon hautajaisfarssin? Oliko hän fanaatikko, painoiko häntä suru vai oliko hän hullu tai huijari tai kyynikko?" (Kertomukset, s. 434–435)
Ainakin Ville Hytösen kirjoittama ja M. K. Čiurlionisin kuvittama kuvakirja Birštonas (2019) löytyy Helmetistä. Hytösen lyyrinen satu on rakennettu liettualaisen Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin kuuluisien maalausten kunniaksi.Finna.fi https://finna.fi/Record/helmet.2394973?sid=5156680595
Kokoan tähän sinulle listan lähteistä, joista löydät tietoa Ahvenanmaan historiasta. Voit perehtyä aiheeseen niiden avulla.Ahvenanmaan historia – WikipediaAhvenanmaan historiaa - Visit ÅlandHirn, Marta: Oolannin sota 1854-1855 (WSOY, 2004)Johnsson, Raoul: Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (John Nurmisen säätiö, 2013)Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys (Ajatus, 2005)Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo, 2020)
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Raamattu 1933/1938: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.Uuden Testamentin "väliaikainen" käännös 1913: Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa!Bibliä 1776: Lapsukaiseni, älkäämme rakastako sanalla eli kielellä, vaan työllä ja totuudella.Lisää käännöksiä eri kielillä: https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Hei!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, on kaksi 3D-printteriä. Printterit on vaihdettu uusiin ja niiden käyttöönottoa valmistellaan. Todennäköisesti printterit otetaan käyttöön marraskuun alusta. Kannattaa seurata kirjaston tiedotusta sekä somekanavia joilla kerromme asiasta. 3D-printterin käyttöön sinun on varattava aika osoitteesta varaamo.turku.fi. Varataksesi ajan sinulla on oltava voimassa oleva Vaski-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi. Pääkirjaston musiikkiosastolla sijaitsee myös Soittohuone 2 eli Musakuutio. Siellä voit harjoitella äänittämistä sekä miksausta Cubase-ohjelman avulla. Musakuutiossa on myös soittimia sekä mikrofoni laulamista varten. Tarkemmat tiedot löytyvät...
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä.
Kyseessä on Paavo Haavikon nimeämätön runo kokoelmasta Tuuliöinä (1953), sikerämästä Leikit.Runo alkaa riveillä "Tyhjä talo, viljelty, puutarhain / omistajan kartoittama..."
Hei!Keski-kirjastoista löytyi yksi suomennettu, kreikkalaisen kirjoittama dekkari Othonaiou, Alexia, Pelikorttinainen. Aarniosuo, Athanasía, kääntäjä. Zum Teufel [2025]. Tämä vielä sarjakuvana: https://keski.finna.fi/Record/keski.3415353?sid=5173501163
Hakupalvelu Finnasta löytyy useita kuvia Rajajoen sillasta ja asemasta.Tee haku ”rajajoen silta” tai ”rajajoen asema” ja rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevalla aineistorajoittimella kuviin.Kuvia Rajajoen sillasta FinnassaKuvia Rajajoen asemasta Finnassahttps://finna.fi/ https://www.karjalanliitto.fi/media/jasenyhteisot/terijoki-seura-ry/ter…
Vaihtoehtoja on paljonkin, Tässä muutama mahdollisuus. Kirjat löytyvät hyvin Helmet-kirjastoista.Harmaja, Saima : Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, WSOY, 2013. Runoilija Saima Harmaja sairasti tuberkuloosia ja kuoli nuorena vuonna 1937. Hänen päiväkirjojaan julkaistiin ensimmäisen kerran jo pian hänen kuolemansa jälkeen. 2013 julkaistu laitos on alkuperäistä julkaisua laajempi. Hawking, Stephen : Minun lyhyt historiani. WSOY, 2014. Suomentanut Ilkka Rekiaro. - Maailmankuulu kosmologi sairastui 21-vuotiaana ALS-sairauteen. Muistelmissaan hän kertoo yllättävän pitkästä elämästään tämän vaarallisen sairauden kanssa. Kasvi, Jyrki : Jyrki Kasvin kolme elämää. Docendo, 2022. - Jyrki Kasvi oli...
Kaipaamasi satu on Marjatta Kurenniemen "Alli Ylösalaisin maassa", joka on alun perin ilmestynyt vuonna 1954 kokoelmassa "Antti -Karoliina ja muita hassuja satuja" Valistuksen kustantamana. Teille päiväkodissa tätä on varmaan luettu kokoelmasta "Suomalaisten satujen helmiä 2", KIrjapaja 2001.
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Jan Frenkelin säveltämään valssiin Vals rasstavanija ei löytynyt suomennosta tai levytystä. Kappaleen nuotteja on useissa eri kokoelmissa, mutta niissä sanat ovat vain venäjäksi. Jos nuotit kiinnostavat, tästä listasta näet eri kirjastojen vaihtoehdot Finna-sivustolta: Vals rasstavanijan nuotteja.
