Valitettavasti suunnistuksesta ei löytynyt kovin montaa kaunokirjallisuuden teosta näillä kriteereillä.Yksi tähän sopiva teos kuitenkin olisi Favilla Micaelan ruotsinkielinen teos Ett enda stort skämt.Suomenkielellä vinkkaan tutustumaan- Arkko Edith: Aurora/Eino (lajina jääkiekko)- Salama Annukka: Sulamispiste (lajina jääkiekko)- Hannah Grace: Icebreaker – Sulavaa jäätä (lajina jääkiekko)- Kallio T.T.: Helleauer (lajina jalkapallo)- Häkkinen Mirjami: Ihmepoika Leon (lajina jalkapallo)- Cassidy, Cathy: Kesäunelma (lajina baletti, osa kirjasarjaa)Lisäksi löysin Kirjasampon sivuilta sivupiirin tekemän vinkkilistan nuortenkirjoja, joissa harrastetaan, käsitellään tai sivutaan jotakin urheilulajia:Kirjalla kuntoon! - urheilukirjoja nuorille |...
Andrei Makïnen romaanissa Venäläisiä unelmia (Au temps du fleuve Amour, suom. Annikki Suni, 1999) ystävykset saunovat Siperiassa.Teoksen neljäs luku alkaa lauseella "Sinä talvena me aloimme Samurain kanssa saunoa yhdessä...".
Helsingin Sanomat uutisoi 3.6.2021 pyöräilijöille tarkoitetuista vinoista roska-astioista: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008024448.htmlEn saanut selville, ovatko roska-astiat edelleen käytössä.
Hei,Mitis et fortis tarkoittaa “lempeä ja vahva” tai “lempeä mutta vahva”. Se on tunnettu latinankielinen lausahdus, jota käyttää mottonaan muun muassa Mary Erskinen historiallinen yksityiskoulu Edinburghissa, Skotlannissa. Sanonta esiintyy myös tunnetussa hollantilaisessa mitalissa vuodelta 1667, joka lyötiin Englannin ja Hollannin välisen sodan päättäneen rauhan yhteydessä.Ilmaus korostaa ajatusta, että todellinen voima ei ole väkivaltaista tai murskaavaa, myös lempeys, hyvyys ja tasapaino voivat olla vahvuuden muotoja. Fortis voidaan tulkita paitsi fyysiseksi vahvuudeksi myös rohkeudeksi, kestävyydestä ja “vahvaksi sydämisyydeksi”.Samankaltaisia ilmaisuja esiintyy monien aatelissukujen motoissa. Esimerkiksi Harparin suvun motto “Et...
16-sivuisessa kuvakirjassa "Aapinen" (Artko, [1968]) on h-kirjaimen kohdalla teksti: "Hillevi haluaa hiivaleipää ja hunajaa." Kirjassa ei ole mitään tekijätietoja. Kirja on kooltaan 20 cm x 27 cm. Kannessa kolme lasta, koira ja kissa pitelevät ilmapalloja, joissa jokaisessa on yksi kirjain. Kirjaimista muodostuu sana aapinen. Kannen taustaväri on sininen. Kirjassa on koko sivun tai aukeaman täyttäviä värikkäitä piirroskuvia ja kirjaimiin liittyvät lyhyet tavutetut tekstit, esim. a:n kohdalla "Antero ajaa autolla".
Internetistä vapaasti saatavana löytyvät esim. tällaiset julkaisut:Ympäristöministeriön ohja puurakenteista: https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/b10.pdfPuuinfo Oy, naulaamisopas: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/06/naulaus.pdf Puuinfo Oy, puurakenteiden suunnittelu: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Eurokoodi-5-Lyhennetty-suunnitteluohje-31.8.-web.pdf
Tahitin alku- ja välisoitoissa kuulostaisi olevan kaksi saksofonia. Ääniala on sellainen, että aika pitkälti kumpi vain saksofoni on mahdollinen, mutta alkusoiton alussa todennäköisesti tenorisaksofoni soittaa melodiaa ja alttosaksofoni on taustalla. Noin puolivälissä saksofonit taitavat vaihtaa rooleja. Välisoittojen välissä, instrumentaalisäkeistössä taas on tenorisaksofoni. Pirkka-Pekka Peteliuksen Muistan sua Elaine -levyllä, jolla myös Tahiti on, alttosaksofonia soittaa Pepa Päivinen ja tenorisaksofonia Seppo Rannikko.
Luonnonsuoli on eläimen puhdistettua suolta. Yleensä käytetään sian tai lampaan ohutsuolta, mutta myös naudan pohjukaissuoleen tehdään makkaroita. Lihatiedotuksen sivuilla kerrotaan:"Perinteisesti makkara on valmistettu luonnonsuoleen. Luonnonsuoliksi kutsutaan eläinten ruoansulatuselimistöstä peräisin olevaa materiaalia, joka puhdistetaan, käsitellään, lajitellaan ja säilötään elintarvikekäyttöön sopivaksi. Luonnonsuolien ominaisuudet ovat melko samanlaisia, mutta eläinlajin ja suolenosan valinnalla voidaan jonkin verran vaikuttaa haluttuihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi nakeissa käytettävä luonnonsuoli on yleensä peräisin lampaasta, kun taas grillimakkaroiden kuori on siansuolta. Naudansuolia käytetään vähän lenkkimakkaroissa ja...
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Kannattaa soittaa Malminkartanon kirjastoon ja pyytää, että he laittavat kirjan sivuun. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjaa. Voit saada uuden kirjastokortin samalla kertaa. Jos vanha kortti on kadonnut, uusi maksaa 3 €.
Malminkartanon kirjaston puhelinnumero on 09 3108 5041
Malminkartanon kirjasto | Helmet
Voit tietysti mennä suoraan myös Kontulan kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään sinulle varauksen. Samalla voi saada uuden kirjastokortin.
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmista voimme suositella esim. seuraavia teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan asemaa ja historiaa:
Putin's war against Ukraine : revolution, nationalism, and crime /Taras Kuzio. 2017
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994158834006250
The gates of Europe : a history of Ukraine /Plokhy, Serhii. 2015
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994091934006250
Plokhyn teoksesta olemme tilanneet uudemman, vuoden 2021 painoksen.
The Ukraine Crisis: What it means for the West /Wilson, Andrew. 2014
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994039334006250
Myös seuraavat historiantutkijoiden Ukrainaa käsittelevät teokset voisivat olla kiinnostavia...
Hei!
Laukaan pääkirjasto säilyttää kyseistä lehteä ainoastaan tämän kuluvan vuoden ja kaksi edellistä vuotta lehden numeroita. Kyseiseltä vuodelta lehden numeroita löytyy kuitenkin Jyväskylän pääkirjastosta, jossa ne on lainattavissa. Lehden voit varata verkkokirjaston kautta ja tällöin kannattaa laittaa noutopaikaksi Laukaan pääkirjasto. Kyseinen lehti on sitten noudettavissa viikon sisällä varauksesta Laukaassa. Voit myös laittaa viestiä, soittaa tai käydä Laukaassa tekemässä varauksen kirjastossa asiakaspalvelussa.
Jos vastaajalla on Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi hän pääsee eKirjaston kautta kirjautumaan Kotimaiset aikauslehdet-palveluun.
https://helmet.emagz.fi/ext/login/helmet
Palvelun kautta pääsee lukemaan esimerkiksi Suomen luonto -lehteä. Lehden numerossa 1/2022 (etsi ensin lehti ja sitten arkisto) oli Jukka Nortion artikkeli: Myrkyn kylväjät.
Artikkelissa kerrotaan 1960-luvulta 1980-luvulle kestäneistä vesakontorjunta-aineiden levittämisestä. Tarkoituksena oli hävittää lehtipuut ja pensaat, jota havupuut pääsisivät kasvamaan paremmin. Vesakontorjuntamyrkyt vaikuttavat tehokkaimmin 2-sirkkaisiin kasveihin, kuten lehtipuihin ja metsämarjoihin. Sen sijaan havupuut kestävät niitä paremmin.
Vesakontontorjunta aineiden levittäminen...
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
