Tällä hetkellä Viherlaakson kirjastossa ei kokoonnu kirjastolaisten tiedossa olevaa lukupiiriä.Koska kirjasto on osan aikaa omatoiminen, voi siellä kokoontua paikallisten kirjastokäyttäjien oma lukupiiri.Haluaisitko perustaa oman lukupiirin? Linkki Helmet.fi Voisimme mainostaa sitä Helmet tapahtumissa.
Kyseessä on varmaankin Thomas Brezinan kirjoittama Seitsemän tassua ja Penny -sarja.Lisätietoa sarjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seitsem%C3%A4n%20tassua%20ja%20penny
Elonet-tietokannassa elokuvan kuvailutiedoissa kappaleen nimeksi on merkitty "Tango". Se alkaa: "Yö tummin siivin lyö akkunalle, kuu kultahangelle hohteensa luo". Sen on säveltänyt Toivo Lampén ja sanoittanut Turo Kartto.Elonet-tietokanta:https://elonet.finna.fiElokuvan Täysosuma kuvailutiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_120372
Löydät kyseisen kirjasarjan teokset Suomen kansallisbibliografia Fennicasta haulla "vasta-alkaville ja edistyville". Tuloslista aukeaa myös alla olevasta linkistä.Vasta-alkaville ja edistyvilleVasta-alkaville ja edistyville -sarja Helmetissä
Tarjoanpa Georgie Adamsin ja Emily Bolamin kirjaa Kolme pikku prinsessaa (WSOY, 2007), vaikka prinsessa Puuvillaa siinä ei olekaan – Pellava kyllä. Muut prinsessat tässä ovat Pinja ja Petunia.
Kyseisten säkeiden kirjoittaja on Anna-Mari Kaskinen. Tieto löytyi Vaski-kirjastojen aineistohausta kirjoittamalla kolme ensimmäistä sanaa hakukenttään. Runon kaikki kolme säkeistöä on painettuna ainakin Kaskisen kokoelmassa Jos jäisi yksi sana: valittuja runoja ja lauluja. Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan voi tehdä varauksen verkkokirjastossa edellä olevan linkin kautta tai voit tiedustella kirjaa lähimmän Vaski-kirjastosi neuvonnasta. Tällä hetkellä Turun pääkirjaston hyllyssä on kolme kappaletta kyseistä kirjaa ja varastossakin kaksi. Mainittua runoa voi kuunnella laulettuna versiona esimerkiksi Youtubessa: Muistoja mieleeni tulvahtaa - Kangasalan...
Julkisten lähteiden mukaan Timo Soini on katolilainen. Esimerkiksi hänen omassa blogissaan hän vahvistaa tämän:https://timosoini.fi/2025/04/paavi-on-katolilainen/
Valitettavasti tältä ajalta ei tunnu löytyvän kovin paljon aineistoa, etenkään tavallisten ihmisten arjesta. Ehkä pääset näillä aihetta sivuavilla kirjoilla alkuun, kirjoissa voi olla käytetty tarkempia lähteitä. Kahlos: Roomalaiset ja barbaaritKahlos: Rooman viimeiset päivätCraughwell: Barbaarien valloitusretketWilskman: Sota keskiajallaCastren: Antiikin käsikirjaGuerber: Story of Old France
”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Lukemisia lapsille. 6:des osa” (WSOY, 1893, s. 101-103). Kirja on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Runojen suomentajat ovat Eino Tamminen ja Olof Berg.Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985352?term=K%C3%B6yh%C3%A4in%20lasten%20kiitoslaulu&page=113Toinen suomennos ”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulon johdosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Kootut teokset. 9, Lukemisia lapsille : niteet I – IV” (WSOY, 1931). ”Lukemisia lapsille” IV niteen ovat suomentaneet Viljo...
Elif Shafakilta on suomennettu kuusi teosta, jotka kaikki ovat Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan romaaneja. https://www.kansalliskirjasto.fi/fihttps://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/shafak%20elifShafakilta on ilmestynyt ainakin yksi esseekokoelma (Sanma ki yalnızsın), mutta sitä ei ole suomennettu. Teosta ei ole myöskään saatavana esimerkiksi englanniksi
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
Suomen elintarvikelaki asettaa tarkat ehdot etenkin eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnalle ja hankinnalle. Elintarvikelaki sekä laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta määrittelevät ravintoloiden toimintaa ja vaikuttavat siihen, mitä kautta ja millaisista raaka-aineista ravintolassa saa valmistaa ruokaa asiakkaille.
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusviranomaiselle, ja sieltä vastattiin:
"Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta käytännön kannalta asiakkaan tuoma raaka-aine voi olla ongelmallinen raaka-aineen laadun ja hygienian kannalta. Ravintola vastaa aina tarjoilemansa ruuan turvallisuudesta. Ravintola voi aina valita käyttämänsä raaka-aineet ja myös kieltäytyä käyttämästä...
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom...
Särkänniemen laitelista löytyy heidän omilta verkkosivuiltaan osoitteesta sarkanniemi.fi. "Huvit ja ruokailu" -välilehden alta pääsee selaamaan laitteita.
