Kansainvälisen IMDb-elokuvatietokannan mukaan Anya Setonin romaanista Green darkness (1972) eli Vihreä hämärä (1974, suom. Irmeli Sallamo) ei ole tehty elokuvaa eikä televisiosarjaa.IMDb: Ratings, Reviews, and Where to Watch the Best Movies & TV Shows
Erilaisten sanontojen alkuperästä kysytään usein, mutta kuten Kielikellon artikkelissa Jaakko Anhava toteaa, "tunnetuille sanonnoille löytyy yksi nimenomainen lähde paljon harvemmin kuin yleisesti luullaan". Todennäköisesti tämänkin fraasin alkuperää voi olla vaikea määrittää varmasti. Vanhimman kirjallisen viitteen sanontaan löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Fraasia on käytetty 20.11.1919 ilmestyneessä Suojeluskuntalaisen lehdessä numerossa 23 kirjoituksessa, jossa käsitellään "punaisten häikäilemättömyyttä". Nimettömäksi jäävä kirjoittaja lopettaa kirjoituksen sanoihin "Mutta sellaisilla tapauksilla vastustajamme hiovat valheensa miekan, joka ehkä pystyy heikkopäisiin. – Säilyttäkää pää kylmänä, sydän lämpimänä...
Kysymyksestä ei käy ilmi, onko kyse sukututkimuksesta vai jostakin muusta asiasta. Kysymyksestä ei käy ilmi sekään, onko kyse elävästä vai kuolleesta henkilöstä. Elävää ihmistä koskevat tiedot täytyisi pyrkiä kysymään ensisijaisesti häneltä itseltään. Vaikka kyse olisi kuolleesta henkilöstä, hänen tietojaan ei pääse tarkistamaan seurakuntien arkistosta. Evankelis-luterilainen Kirkkohallitus antoi vuonna 2011 kirkkoherroille suosituksen, jonka mukaan sukututkijoita ei pitäisi päästää henkilökohtaisesti tutkimaan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja tai niiden mikrojäljenteitä. Jos tiedät, missä seurakunnassa kyseinen henkilö on elänyt, voit lähettää kyseiseen seurakuntaan sukuselvityspyynnön. Seurakuntien tekemät sukututkimukset ovat...
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
Tämä haku näyttää Helmet-järjestelmässä olevat nuottijulkaisut, joissa on George Michaelin sävellyksiä. Pianosovituksia löytyy muun muassa albumeista Faith, Songs from the Last Century ja Ladies & Gentlemen: the best of George Michael. Voit varata niitä ja noutaa varaukset haluamastasi Espoon kirjastosta.
Kyseessä voisi olla Satuaarre Suomen lapsille : kuvitettu. 2. sikermä, Prinssi Ahmed al Kamel eli rakkauden pyhiinvaeltaja ja muita satuja : (Washington Irvingin mukaan, suom. Lauri Pohjanpää). https://finna.fi/Record/helmet.1930874?sid=4954273784Voit lukea teoksen myös digitoituna Gutenberg-projektista:https://www.gutenberg.org/cache/epub/38192/pg38192.txt
Kirjat: Kirjastossa ei ole mahdollista arvioida vanhojen kirjojenhintoja. Kirjan kunto vaikuttaa luonnollisesti paljon. Kirjastoista löytyy Vanhan kirjallisuuden hintaopas, Helmetissä uusimmat ovat vuodelta 2010 Vanhan kirjallisuuden hintaopas. I osa | Helmet-kirjastot | helmet.fi ja Vanhan kirjallisuuden hintaopas. II osa | Helmet-kirjastot | helmet.fi Paremmin saat tietoa teoksesi arvosta ottamalla yhteyttä antikvariaattiin/. Esimerkiksi verkosta löytyy Antikvaari.fi, jonka sivulla on lueteltu antikvariaatteja, https://www.antikvaari.fi/kauppiaat.
Renato Carosonen säveltämä "Torero" alkaa: "On autioina/autiona kadut Sevillassa ja väki arenalla on täysilukuinen". Laulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut Helena Eeva salanimellä Asser Tervasmäki. Sen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Jorma Lyytinen. Suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 35 : 1 - 1959" (Fazerin musiikkikauppa, 1959).Vieno Kekkonen: Torero:https://secondhandsongs.com/performance/405141Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Mirkka Rekolan teosta Kohtaamispaikka vuosi (1977) ei ole käännetty kokonaisuudessaan ruotsiksi, mutta mainitsemasi runo löytyy Bo Carpelanin kääntämänä, Carpelanin kokoamasta runoantologiasta Modern finsk lyrik (1984, sivu 230).https://vaski.finna.fi/Record/vaski.76250?sid=5066479278
Simona Ahrnstedin lukijalle voisi suositella esimerkiksi seuraavia:Hannah, Kristin: SatakieliRiley, Lucinda: Keskiyön ruusu ; Myrskyn sisar (sarja)Moriarty, Liane: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista ; Tavalliset pikku pihajuhlatMoyes, Jojo: Kuinka painovoima uhmataan ; Kerro minulle jotain hyvää (trilogian 1. osa)Medberg, Sara: Kamarineitsyt (uuden sarjan 1. osa)Spielman, Lori Nelson: Kymmenen unelmaani ; Toscanan tytötTessaro, Kathleen: ParfyymikeräilijäRudberg, Denise: Niin se sitten meniJames. E.L.; MisterGilbert, Elizabeth: Tyttöjen kaupunkiMorton, Kate: Kellontekijän tytär ; Salaisuuden kantaja ; Kaukaiset hetketNicholas Sparksin lukijalle voisivat sopia seuraavat kirjailijat: Deborah Smith, Catherine Cookson, Marian Keyes, Rosamunde...
KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
En ole historiantutkija enkä tavoittanut sellaista vastaamaan tähän kysymykseen, mutta voinen yrittää päätellä jotain. Suomen karttaa kun katsoo, niin voi melkoisella varmuudella todeta, että 1800-luvulla Helsingistä emämaahan Ruotsiin ja Norjan puolelle haluava on valinnut kulkuvälineekseen laivan. Helsingin satamien historiaa käsittelevästä nettiartikkelista (Sundgren & Tukkimäki) selviää, että Helsingin laivaliikenne Suomen ulkopuolelle suuntautui lähinnä Hulliin, Pietariin, Rääveliin (nyk. Tallinna), Lyypekkiin ja Kööpenhaminaan. Voisin kuvitella, että Kööpenhaminasta on ollut kätevintä jatkaa esimerkiksi Osloon. Edelleen pohjoisemmas Norjaan matka on todennäköisesti jatkunut laivalla tai laivoilla rannikkokaupunkeja pitkin, mutta...
Tästä aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Linkin kautta pääsee lukemaan vastauksen.Minkälainen on Manni sukunimen historia? | Kysy kirjastonhoitajalta
Pennasella oli kiinnitys Lappeenrannan kaupunginteatteriin 1953–57 ja Kotkan Kaupunginteatteriin 1957–63. Hän valmistui Tampereen Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiosta vuonna 1962, ja siirtyi Tampereen Teatteriin vuonna 1963. Pennanen kiinnitettiin 1969 Helsingin Kaupunginteatteriin ja liittyi lopulta vuonna 1973 Suomen Kansallisteatterin kaartiin, josta hän jäi sairauseläkkeelle vuonna 1985.Lähteitä:Martti Pennanen | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fiilona.tinfo.fi/tekija_tieto.aspx?id=16961
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Menninkäiset kokoelmasta Sarjoja (s. 17).Runo alkaa riveillä "Ei ole mykkiä, / ei sokeoita".Hellaakoski: Sarjoja (1951)Sarjoja / runoja | Someron kaupunginkirjasto | Someron kaupunginkirjasto
