E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.Jos haluat kysyä lisää aiheesta, suosittelen olemaan yhteydessä suoraan E-kirjastoon:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedotVoit antaa palautetta, kysyä tai lähettää aineistojen hankintaehdotuksen palautelomakkeella, joka on E-kirjasto-sovelluksessa. Palautelomakkeen voi lähettää myös kirjautumatta sovellukseen.
Kustaa Vilkunan teoksessa Työ ja ilonpito - Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä vuodelta 1983 puhutaan karjanlaskiaisista. Vielä nykyäänkin lehmät pääsevät keväisin niityille ja pelloille kesäksi, ja nämä tapahtumat keräävät yleensä paljon yleisöäkin. Vilkunan teoksessa kerrotaan, että karjanlaskiaiset ovat olleet historiassa aina juhlapäiviä. Lehmien uloslaskun yhteydessä on tehty taikoja, joilla koetettiin taata karjan turvallisuutta metsälaitumilla ja lisätä maidonsaantia. Karjan suojelemiseksi on muun muassa lausuttu kauniita sanoja ja runoja. Karjanlaskupäivä on sijainnut kalenterissa noin vapun tienoilla. Vilkunan teoksessa ei mainita erityisesti nuorista kuusista ja koivuista tehtyä kujaa karjanlaskiaisissa. Kirjassa...
Erinomainen klassikkokysymys! Vastauksia voi olla useita:Tieteellinen näkökulmaJos kyseessä ei ole juuri kananmuna, muna tuli ensin. Munan muni jonkinlainen kanan kaltainen "esikana", ja munasta kuoriutui tipu, josta tuli ensimmäinen oikea kana.Jos kyseessä on kananmuna, ensin kehittyi "esikanan" munasta kuoriutunut ensimmäinen oikea kana, joka myöhemmin muni ensimmäisen oikean kanamunan, eli kana tuli ensin.2. Uskonnollinen näkökulmaJumala loi kanan, ja kana tuli siis ensin.3. Out of the box -näkökulmaMuna tuli ensin, koska matelijat munivat paljon ennen kuin lintuja oli olemassakaan.Muitakin vastauksia ja perusteluja on varmasti mahdollista keksiä!
Ensimmäisenä tulivat mieleeni McCay Winsorin Pikku Nemon seikkailut, mutta ne ovat suomennettuina melko isoja kirjoja. Kannessa ei lennetä, mutta kirjan sisällä on muistaakseni upeita lentokuvia sängystä. Linkki kirjasampoon.Kyseessä voisi olla myös Mary Nortonin Den förtrollade mässingsknoppen eli suomeksi Lentävä sänky. Linkki Kirjasampoon.Jotenkin ajatus muistuttaa myös Gunnel Linden kirjaa Keinutuolimatka. Linkki Kirjasampoon.
Hei,Kyseessä on Jimmy Nailin yhdessä Sylvia Mason-Jamesin kanssa esittämä kappale Ain't No Doubt. Kappale on Nailin albumilta Growing Up in Public (1992).
Lausetta pidetään yleisesti Peppi Pitkätossun sanomana, mutta käsitys on väärä. Lausetta ei löydy Peppi-kirjoista, eikä se ole Astrid Lindgrenin kirjoittama. Tämä kerrotaan virallisella Astrid Lindgren -verkkosivulla: FAQ - Astrid Lindgren. Tieto löytyy valikosta Popular misquotes eli yleisiä vääriä lainauksia:The Internet is full of quotes attributed to Astrid Lindgren, but without a source to confirm them. Here are some of the most common incorrect quotes:"I have never tried that before, so I think I should definitely be able to do that."This quote is widely available and is often assumed to be said by Pippi Longstocking, but Astrid Lindgren did not write it and there is no known source reference to it.
Heli Laaksosen runokirjassa Aapine (2013) R-kirjainruno päättyy juuri näin: "Härslaaki oli lähel. // Raija kröhäs vaa ja tiarustel: Onk mahrolisest väärä osote?"
Hei ja kiitos kysymyksistä!Keski-kirjastojen sisäiset varaukset eivät maksa. Jos varaus jää noutamatta, siitä peritään 2 euron maksu. Kaukolainat sitten taas maksavat sen mukaan mistä kaukolaina tilataan. Nämä koskevat Keski-kirjastojen ulkopuolelta tilattavia lainoja. Jos maksu on jo maksettu, en valitettavasti pääse enää katsomaan mistä maksu on tullut. Tässä vielä linkki kirjaston maksuihin: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/maksut
Ei voi. Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla kerrotaan: "Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine." Lisätietoa ylioppilastutkinnon rakenteesta löydät täältä: Tutkinnon rakenne | Ylioppilastutkintolautakunta
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä...
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Hei,
lähdekirjallisuudesta ei löydy vastausta tähän kysymykseen. Ongelmana on myös se, miten esimerkiksi määritellään ”yleisyys” tai puhutaanko tietystä lehdestä vai kaikista suomalaista lehdistä.
Suomalaisen sanomalehtihistorian tärkeimmissä tutkimuksissa (Päiviö Tommila toim. Suomen lehdistön historia 1985–1992; Tommila & Salokangas: Sanomia kaikille: Suomen lehdistön historia) ei esimerkiksi käsitellä juuri lainkaan yleisönosastokirjoituksia.
Koska aihetta ei ole tutkittu, joudut selvittämään sitä itse. Lähteenä voit käyttää Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa, jossa haun voi kohdistaa 1930- luvulla julkaistuihin sanomalehtiin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Keskisuomalainen on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä vuodesta 1917 vuoden 2021 heinäkuun loppuun saakka. Mikrofilminlukulaitteen varaukset pääkirjaston 1. kerroksen palvelupisteestä, puh. 014-266 4119.
Mikrofilmejä on mahdollista tilata myös kaukolainaksi omaan kirjastoon. En löytänyt Asikkalan kirjaston sivuilta tietoa mikrofilminlukulaitteesta, mutta Lahden kaupunginkirjastossa sellainen varmaan on. Kannattaa kysyä kaukolainausta omasta kirjastosta.
Voit ottaa yhteyttä myös Keskisuomalaisen tietopalveluun (sähköpostiosoite tietopalvelu(at)keskisuomalainen.fi). Palvelu saattaa kuitenkin olla maksullinen. Lisätietoja osoitteessa: http://www.ksml.fi/asiakaspalvelu/yhteystiedot/toimitus/
Hei,
Käytännössä tärkeimmät sanan- ja uskonnonvapauden toteutumista valvovat organisaatiot ovat suuria kansainvälisiä järjestöjä, joiden toiminnan taustalla on jokin valtioiden välinen sopimus. YK on tästä hyvä esimerkki.
YK:n nimittää ”raportoijan” (raporteur) valvomaan niin sanan- kuin uskonnonvapaudenkin suojelemista ja toteutumista. Irene Khan on UN Special Rapporteur for Freedom of Opinion and Expression, Ahmed Shaheed Special Rapporteur on freedom of religion or belief.
Nämä henkilöt käytännössä tekevät vierailukäyntejä eri maihin ja ottavat kantaa, toteutuvatko nämä mainitut eri vapaudet eri valtioissa niin kuin YK:n eri sopimuksissa on sovittu.
Muista vastaavista henkilöistä voidaan mainita Dunja Mijatović, joka parhaillaan...
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Hei
Sain apua Sibeliusmuseosta joka sijaitsee Turussa. Sieltä löytyi arkistosta Axel von Kothenin omin käsin tekemiä nuottikäsikirjoituksia missä oli myös laulujen tekstit. Löytyvät tässä pdf-kopioina liitteinä. På stranden kappaleen tekstin on tehnyt Ernst V. Knape ja tekstin kappaleeseen Och molnen de segla on Sigurd Bomanin käsialaa.
Todennäköisesti ihminen vain pystyy keskittymään paremmin, kun hän sulkee silmänsä. Voisi siis ajatella, että kyseessä on opittu tapa suojautua ulkopuolisilta häiriötekijöiltä.
