Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion...
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Hei! Valitettavasti en löytänyt lastenkirjaa, jossa kerrottaisiin erilaisista kirjoitusjärjestelmistä, mutta löysin muutaman aikuisille suunnatun kirjan aiheista. Mari Honkon kirjassa Tunne kieli: matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen kerrotaan eri maiden kirjoitusjärjestelmistä. Tommi Jantusen kirja Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen on suunnattu oppikirjaksi suomalaiseen viittomakieleen, mutta kuvauksensa perusteella se sopii kaikille asiasta kiinnostuneille.
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Yleinen palvelusohjesääntö 2017 kertoo seuraavaa:"36. Vakinaisesta tai määräaikaisesta palveluksesta eronneen sotilaan sotilas- ja palvelusarvojen jäljessä käytetään lyhennettä evp (eronnut vakinaisesta palveluksesta). Evp-lyhenteen käyttöoikeus edellyttää, että sotilas on ollut nimitettynä vakituiseen tai määräaikaiseen sotilasvirkaan.Sotilaasta, joka ei ole palvellut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo). Sopimussotilaasta, joka on eronnut vakinaisesta palveluksesta, käytetään sotilasarvon jäljessä lyhennettä res (reservissä, reservin sotilasarvo)."Tämän perusteella sanoisin siis että kyseessä on evp. Lyhyt jakso MPO:ssa on myös ollut...
Nuotissa "Lauluportit lapsille" (Aikamedia, 2014) on "Iltalaulu", joka alkaa: "Vielä säteet taivaan rantaa purppuroi". Nuotin tietojen mukaan myös sanoituksen tekijä on tuntematon. Myöskään äänitteiden tiedoista ei löydy tekijän nimeä. Laulu on levytetty myös nimellä "Tuutulaulu". Alkusanoissa on vaihtelua: "taivaan rantaa" tai "taivaanrantaa" tai "taivaan rantaan" tai "taivaanrantaan".Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Usko Kempin säveltämä ja sanoittama laulu "Inna ja linnunpoikanen alkaa": "Maassa makaa lintunen, pikkuinen linturukka, jollet pääse siivilles..." Laulu sisältyy nuottiin Kemppi, Usko: "Satulauluja" (Fazer, 1967; 1. painos Westerlund, [1956?]). Kokoelman laulut on alun perin tehty Inna-tytölle, mutta nimen paikalla voi käyttää laulajan ja leikkijän nimeä.
Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
Kirjastosta löytyy erilaisia runoantologioita ja hakuteoksia. Esimerkiksi vanha Martti Haavion toimittama kirja "Ikuisia ajatuksia" (WSOY) ISBN 95100108821 sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin ja juhlapäiviin sopivia tekstejä. Satu Koskimiehen toimittamaan "Tämän runo haluaisin kuulla" -antologiasarjaan (Tammi) on koottu suomalaisten lukijoiden rakkaimmat runot. Runouden ystävän runsaudensarvi sisältää säkeitä suomalaisilta lyyrikoilta aina Leinosta ja Södergranista Kilpeen ja Tiihoseen. ISBN 9789513176655 kovakantinenHääjuhlaan sopiva runo voi olla kaunis ja romanttinen, hauska ja leikkisä, tai se voi kuvastaa kaasoina olemisen merkitystä. Runossa tavallisia aiheita voivat olla esimerkiksi: ystävyys ja tuki (korostetaan kaason...
Tuo "Aineistolaji: Kirja" on tosiaan päälajike sekä "tavallisille" kirjoille että äänikirjoille. Saadaksesi hakuun mukaan pelkästään kirjat, voit tarkennetussa haussa valita kohdassa Aineistotyyppi ylemmän kirja-valinnan alla olevan jälkimmäisen kirja-valinnan. Valinta näkyy tällöin valmiin haun ylälaidassa merkintänä kirja > kirja.Myös valmiissa haussa voi valita sivun oikeassa laidassa olevasta "Rajaa hakua" valikosta Aineistotyyppi-kohdasta ensimmäisen (eli pääaineistotyypin) kirja-valinnan alta sen jälkimmäisen kirja-valinnan. Lisävalinnat näkyvät pientä mustaa nuolta klikkaamalla (aineistotyypin nimen vieressä). Sen jälkeen pitää vielä ruksia pois hakukentän altapuolelta "kirja"-aineistotyyppi, jotta hakuun jää valinta kirja...
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
tutkittuani nettiä ja jonkin verran olen itsekin jalkapalloa muutaman vuosikymmenen seurannut, niin totean että pallon kohtalo vaihtelee. Nykyäänhän pallojen pintoihin saatetaan painaa tieto missä ottelussa niitä käytetään esimerkiksi Espanja - Saksa ja päivämäärä, joten niitä varmaankin käytetään vain siinä ottelussa turnauksessa. Muutoin palloja on kyllä käytetty ainakin takavuosien kisoissa useammassakin ottelussa. Joskus pelaajat saattavat ottaa pallon muistoksi, esimerkiksi kun tekevät hattutempun eli kolme maalia pelissä. Joskus pelaajat vievät pallon muistoksi muuten vain ottelun jälkeen. Palloja on lahjoitettu myös hyväntekeväisyyteen esimerkiksi kouluille tai juniorijoukkueille. Jalkapalloja on myös huutokaupattu ja varat...
Kreikkalaista kirjallisuutta ei ole käännetty kovin paljon suomeksi, mutta jotain tietysti löytyy. Liitän vastaukseen linkin vastaukseen, joka lähetetty kysymykseen vuonna 2003. Kirjastojen tietokannoista löytyy esimerkiksi tällaisia romaaneja ja novellikokoelmia: Doxiadis, Apostolos : Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi. Romaani. Suomentanut Reija Tamminen. Like, 2004. Kirjailija on syntynyt 1953. Kirjan alkuteos on vuodelta 1992. Kasvotusten : nykykreikkalaisia novelleja. Toimittanut ja kääntänyt Riikka P. Pulkkinen. Enostone, 2021. Novelleja 18 nykykreikkalaiselta kirjailijalta. Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja. Suomen Ateenan instituutti, 2000. Kirja sisältää 25 novellia....
Tästä aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Linkin kautta pääsee lukemaan vastauksen.Minkälainen on Manni sukunimen historia? | Kysy kirjastonhoitajalta
Roihuvuoressa on sijainnut Elannon myymälä osoitteessa Roihuvuorentie 26 v. 1958Roihuvuori, Roihuvuorentie 26 | Helsingin kaupunginmuseo | Finna.fiHaagassa Elannon myymälä on löytynyt ainakin Pohjois-Haagan ostoskeskuksesta v. 1963Pohjois-Haaga | Museovirasto | Finna.fi
Espoon kaupunginkirjastosta löytyy muutamia.Sellon kirjastossa alkavat alkeet 11.9. klo 17-18 ja jatkoryhmä 9.10. klo 16:30-17:30.Tapiolassa jamit tänään 5.9. klo 17-18 jaTapiolassa aloittaa myös edistyneiden ryhmä 15.9. klo 17-18. Linkki Helmet tapahtumasivulleMyös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki ja Vantaa) työväenopistot tarjoavat ukulele kursseja. Linkki Ilmonettiin.
Ensimmäisestä Koptisesta laulusta ["Laßet Gelehrte sich zanken und streiten --"] löysin yhden julkaistun suomennoksen, toisesta ["Geh! gehorche meinen Winken, --"] kaksi.Otto Mannisen Kophtisches Lied -suomennokset Kophtan lauluja I, II sisältyvät Goethe-suomennosvalikoimaan Runoja, joka on ilmestynyt myös vuosina 1923–28 julkaistujen Goethen Valittujen teosten 7. niteenä. Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen kääntämässä Goethe-valikoimassa Jälkisointuja on näistä ainoastaan Koptinen laulu (II) (Kophtisches Lied, ein anderes).
