Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Pehmeäkantisen painoksen ilmestymisestä ei löytynyt ennakkotietoa kirjan kustannusyhtiö Gummeruksen sivuilla. Halutessasi voit tiedustella asiaa lähettämällä viestin heidän asiakaspalveluunsa: asiakaspalvelu@gummerus.fi.
Rannikkotykistörykmentti 2:sta käytettiin myös kutsumanimeä Keltainen rykmentti. Ehkä paras kyseisestä rykmentistä kertova kirja on Juho Tenhiälän vuonna 1988 toimittama Keltainen rykmentti Kannaksella 1941-1944 : muistojen kirja. Toinen kiinnosta teos, jossa rykmenttiä käsitellään on A. E. Lyytisen 1958 kirjoittama Koivisto ja Viipurinlahti 1939-44. On muitakin kirjallisia lähteitä, joissa rykmentti mainitaan. Lisäksi löytyy mm. Kuvia ja artikkeleita.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Kyseessä on Hilkka-Helinä Lappalaisen runo Vuokkoja äidille. Runo sisältyy ainakin teoksiin Äideistä parhain : runoja äidille (toim. Tuula Simola, 1997) ja Liljojen aikaan : kukkarunoja (toim. Tuula Simola, 1999).
Helmet-kirjastoissa K. Osaran Vanerivenettä rakentamaan kirjaa ei ole. Kirja on kuitenkin Kansalliskirjaston kokoelmissa ja sitä voi lukea Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Kirjan voi myös tilata lainattavaksi Helmet-kirjaston kaukopalvelun kautta.Kaukopalvelu | helmet.fi
1900-luvun kolmelle ensimmäiselle vuosikymmenelle sijoittuvia kirjoja on toki paljonkin. Otin listaan mukaan vain teoksia, jotka sijoittuvat kokonaan toivotulle ajanjaksolle. On tietysti myös Täällä Pohjantähden alla -klassikkoromaanin kaltaisia kirjoja, jotka kattavat paljon pidemmän ajan. Kyseinen Väinö Linnan romaani kattaa ajan 1880-luvulta aina 1950-luvulle asti. Myös esimerkiksi Kjell Westön Westö, Kjell : Missä kuljimme kerran -romaani kuljettaa yhden suvun tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle, vuodenvaihteeseen 1938 -1939. Jätin pois myös aikalaiskuvaukset. Listassa on siis vain myöhemmin kirjoitettuja historiallisia teoksia. Lopussa on erikseen muutama historiallinen dekkkari. Aho, Elisabet :...
Sally Bauer (1908-2001) oli ruotsalainen uimari, joka ui Englannin kanaalin yli juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hänestä kertoo tänä vuonna valmistunut elokuva Nainen ja meri, jonka on ohjannut Frida Kempffi.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-elokuva/sally-bauer-oli-nainen-joka-rakasti-uimista-poikaansa-ja-haasteita-arviossa-nainen-ja-meri/Ruotsalainen Sara Strindberg on kirjoittanut romaanin Hally Sally, joka perustuu Sally Bauerin elämään. Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 eikä sitä ole suomennettu. Kirjaa löytyy kyllä Suomen kirjastoista. Se on tilattavissa ainakin kaukolainana. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au54816eb3-f51b-4071-8348-83cb4e3b125cEva-Karin Gyllenbergin kirjassa Svenska...
Lähetin kysymyksen Fingridille palautelomakkeella ja sieltä ystävällisesti vastasi Pasi Turunen Maankäyttö ja Ympäristö -osastosta. Hän toteaa, että heijastinlevyt eivät liity käyttötarkoitukseltaan suoraan voimajohtoihin tai voimajohtopylväisiin ja että on itse saanut maanmittausalan koulutuksen, joten on aika varma vastauksen oikeellisuudesta: "---Kuvauksen perusteella uskon kyseessä olevan maanmittauksessa Takymetri -nimisellä mittalaitteella käytettävästä heijastinlevystä.--- Näitä heijastinlevyjä käytetään yleisesti maanmittaustöissä, joissa takymetrilaitteen sijaintikoordinaatit saadaan tarkasti selville tällaisten ennakkoon johonkin kiinteään alustaa asetettujen ja mitattujen heijastinlevyjen avulla. Tässä tapauksessa maanmittaaja...
Varmaa vastausta en tähän löytänyt, mutta ehkä etsimäsi kirja on joku alla olevista. Ian Stewart: Kirjeitä nuorelle matemaatikolle (2007)Alex Bellos: Kiehtova matematiikka : seikkailu numeroiden ihmemaassa (2011)George Pólya: Ratkaisemisen taito : kuinka lähestyä matemaattisia ongelmia (2014)Jordan Ellenberg: Miten välttää virheet : matemaattisen ajattelun voima (2016)Simo Kivelä: Vaellusretkiä matematiikkaan (2017)Janne Hakkarainen: Tarinoita matematiikasta : alkuluvuista Elämän peliin (2019)Samuli Siltanen: Astu matematiikan maailmaan (2019)Matti Lehtinen: Geometriaa ja geometriasta (2021)Ben Orlin: Muutos on ainoa vakio : differentaali- ja integraalilaskennan viisaus hullussa maailmassa (2022)Milo Beckman & M. Erazo:...
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
