Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo....
Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
HeiSelvitimme asiaa Uukuniemen rovastilta ja Uukuniemi seuralta. He eivät olleet kuulleet moisesta tapahtumasta. Alla rovastin Erkki Lemetyisen vastaus." Tuolloin kanttorina oli Eino Tiainen. Eino oli kyllä persoonallinen kaveri, mutta moista en ole kuullut. Olisi voinut syntyä erimielisyyttä rov. Saukkosen kanssa! Terv. Erkki"Ei ole mahdotonta, että kuvaamanne tapaus olisi sattunut. Jos näin on käynyt, ei se vaikuta ainakaan jääneen paikalliseen muistiin isona tapahtumana.
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Löysin tiedon, että sarjan Skazana (The Convict) musiikin on säveltänyt Pawel Lucewicz, mutta tunnusmusiikin nimeä ei löytynyt. LähdeIMDb: Skazana https://www.imdb.com/title/tt14417144/fullcreditsIMDb: Pawel Lucewicz https://www.imdb.com/name/nm4591403/?ref_=ttfc_fc_cr
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/...
Taisto Niemisen suomennoksia C.S.Lewisin kirjasta Neljä rakkautta löytyy kaksi kappaletta. Ne voi varata lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakutulokseen.Ilman tarkempaa sivuarviota emme valitettavasti voi edes yrittää suomennoksen löytämistä.
Ei ollut, tuskin edes yksittäisiä harhailijoita. Kustaa III käynnisti hyökkäyssodan Venäjää vastaaan kesäkuussa 1788, jolloin pääosa venäläisten parhaista joukoista oli Turkin rintamalla. Kesän sotaretken taistelut Kymijoella ja Savossa jäivät vaille ruotsalaismenestystä, mutta myöskään harvalukuisista venäläisistä varuskuntapataljoonista ei ollut hyökkäämään, ennen kuin sota keskeytettiin talveksi ja armeijat siirrettiin talvimajoitukseen. Myöhempinäkin sotavuosina kahakointi jäi Savon ja Kymenlaakson alueelle. Sotaa käytiin vuosien 1788-1790 sodan aikana siis sangen kaukana Varsinais-Suomesta.Kustaa III:n sodasta voi lukea enemmän seuraavasta teoksesta:Viinikainen, S., & Mäki, H. (2015). Teatterikuninkaan sota: Kustaa III:n ja...
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löytyy erilaisia tilastoja ajoneuvokannasta esimerkiksi merkin ja mallin mukaan:Ajoneuvokannan tilastot | Tieto Traficom
Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024...
Netistä löytyy parturi-kampaamo Jannelan nimellä ainakin kaksi mahdollisesti vanhentunutta osoitetta, Kampaamoverkko.fi kertoo osoitteeksi Mannerheimintie 33 ja Yrityshaku.fi Mannerheimintie 92. Google Maps kuvista (linkit kuviin Mannerheimintie 33 ja Mannerheimintie 92) voi nähdä, että molemmat osoitteet sijaitsevat korttelin keskivaiheilla, eivät päädyissä. Google Mapsin kuvat on otettu elokuussa 2024 eikä kummassakaan paikassa näy kyseistä liikettä.Mannerheimintie 53 kyllä on korttelin päädyssä ja osoitteessa sijaitsee ravintola Mexi.
Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,...
Kysymyksen runo näyttäisi olevan Tuula Korolaisen lintujen syysmuutosta kertova Näkemiin-runo tuntemattoman tekijän lastentarhan tai (ala)koulun kesälomaan soveltuvaksi muokkaamana. Korolaisella "pääsky meni, kurki lähtee" ja kesäloman paikalla alkuperäisessä runossa on "Siinä sorsaperhe". Korolaisen "talveksi" on uudisversiossa vaihdettu kesäksi ja "Siipikansan muuttaessa" korvattu sanaparilla "Lapsikatraan lomaillessa".Alkuperäisen Näkemiin-runon voi lukea vaikkapa Korolaisen kirjasta Kuono kohti tähteä tai hänen valittujen runojensa kokoelmasta Taivasta hipoo hännänpää.
Kuvaposti-lehdessä Vernun päiväkirja -nimisenä julkaistua amerikkalaisen Jack Mendelsohnin Jacky's diary -strippisarjakuvaa (1959–61) ei näytä olevan suomeksi saatavilla muualla kuin Kuvapostin vanhoissa numeroissa. Vuonna 2014 ilmestyi kaikki Jacky's diary -stripit sisältävä alkukielinen kokoelma, mutta kotimaisista kirjastoista sitä ei valitettavasti löydy.BOOK REVIEW: “Jacky’s Diary” by Jack Mendelsohn | Kuvaposti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Kuvaposti | Varastokirjasto | Finna.fi
Minun ymmärtääkseni yhteyttä suoraan terminaalista ei ole. Minä kävelisin terminaalista bussin nro 21 pysäkille ja matkustaisin sieltä Rocca al Mareen.. Joko Linnahall tai Mere puiestee -pysäkiltä. Tallinnan bussi- ja raitiovaunuaikataulut löytyvät verkosta jopa suomenkielisinä https://transport.tallinn.ee/#/fi . Aikataululuihin liitteenä on kartat. Niistä voi katsoa vaihtoehtoisia reittejä.
