'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Minun ymmärtääkseni yhteyttä suoraan terminaalista ei ole. Minä kävelisin terminaalista bussin nro 21 pysäkille ja matkustaisin sieltä Rocca al Mareen.. Joko Linnahall tai Mere puiestee -pysäkiltä. Tallinnan bussi- ja raitiovaunuaikataulut löytyvät verkosta jopa suomenkielisinä https://transport.tallinn.ee/#/fi . Aikataululuihin liitteenä on kartat. Niistä voi katsoa vaihtoehtoisia reittejä.
Kyseessä voisi olla jokin versio Joel Chandler Harrisin tunnetuksi tekemästä tarinasta, jossa kettu huijaa jänistä tervatulla nukella. Harris kokosi alkujaan afrikkalaisista, Pohjois-Amerikkaan orjien mukana kulkeutuneista veijaritarinoista kokoelmia, joihin hän sepitti fiktiivisen kertojan, Remus-sedän. Ensimmäinen kokoelmista oli nimeltään Uncle Remus, His Songs and His Sayings: The Folk-Lore of the Old Plantation, ja se ilmestyi vuonna 1881. Siihen sisältyi tarina nimeltä The Wonderful Tar-Baby Story. Harrisin teos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/ebooks/2306. Walt Disney tuotti vuonna 1946 kirjaan perustuvan elokuvan Song of the South, joka on yhdistelmä näyteltyjä ja animoituja osuuksia ja...
Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin täällä kysy kirjastonhoitaja-palvelussa ja silloin on ehdoteltu tämmöisiä, linkit vastauksen alareunassa. Jälkimmäisessä linkissä on kysytty asuja 5-vuotiaalle tytölle, mutta ainakin osa asuista kyllä soveltuu kaikille lapsille.Kirjoja ja lehtiä sekä niiden saatavuutta voi tutkia verkkokirjastostamme www.keski.finna.fiTässä hakuesimerkki teoksesta Pidetään naamiaiset, mitä näyttää olevan Jyväskylän lähikirjastoissa saatavilla.https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pidet%C3%A4%C3%A4n+naamiaiset&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20 https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-ohjeita-lasten-naamiaisjuhlia?language_content_entity=...
Kollegat ehdottivat seuraavia kirjoja:Tuomas Vimman Helsinki 12, Toinen ja GourmetKjell Westön Leijat Helsingin ylläNäistä mikään ei kylläkään ole puhdasta viihdekirjallisuutta, mutta muutoin kyllä kuvaavat tuota aikaa.
Kappadokiasta löytyy valokuva- ja historiateos Kauniiden hevosten maa (2005) https://outi.finna.fi/Record/outi.675776?sid=5153352704 (linkki vie OUTI-verkkokirjastoon)Yleisiä Turkin matkaoppaita löytyy useampia. Voit katsoa niistä itsellesi sopivimpia: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=matkaoppaat+turkki&type=AllFields&limit=20 (linkki vie OUTI-verkkokirjastoon)Turkin nykykirjailijoista Suomessa tunnetuin lienee Orhan Pamuk. Hänen teoksistaan esimerkiksi Lumi käsittelee islamilaista yhteiskuntaa ja turkkilaisuutta. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3510Naisnäkökulmaa puolestaan saat esimerkiksi seuraavista teoksista:Şebnem İşigüzel: Tyttö puussa (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%...
Antamasi tiedot viittaavat parhaiten Monica Hughesin kirjaan "Uniensieppaaja".Risingshadow-sivustolla kirjaa kuvataan näin "Sekasorron aikakaudella suurin osa ihmiskunnan kulttuurista on tuhottu. Arkki Kolmosessa elämä kuitenkin jatkuu. Pieni joukko ihmisiä elää muovikuvun alle rakennetussa kaupungissa, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia. Voimansa he saavat Verkostosta, joka yhdistää ihmisten henkisen energian. ESP-kyvyt ovat huipussaan Arkki Kolmosessa: telepatia ja telekinesia, aisteista riippumaton havaitseminen. 14-vuotias Ruut ei kuitenkaan sopeudu tähän yhteisöön. Hän haluaa poistua vapauteen ja pelastaa Arkki Ykkösen asukkaat tietokoneen orjuudesta. Viimein kootaan retkikunta, joka suunnistaa vihamielisen ulkomaailman halki...
Hei!Tutkimusteni perusteella Ei enää Eddy teosta ei ole kielletty missään maassa. Teos on herättänyt paljon keskustelua Ranskassa ja muualla maailmassa, mutta kielletty sitä ei ole.
Etsitty ajatus näyttäisi löytyvän Anthony Doerrin teoksen Taivaanrannan taa (Cloud Cuckoo Land) luvusta 22, joka on otsikoitu Sinulla on täällä jo parempaa kuin mikään etsimäsi. Sivulla 506 on seuraava virke: "Zenon käännöstä uudelleen rakentaessaan hän kuitenkin käsittää, että totuus on äärettömän paljon monimutkaisempi, että olemme kaikki kauniita, vaikka olemmekin osa ongelmaa, ja että ongelman osana oleminen kuuluu ihmisyyteen." Teoksen on suomentanut Seppo Raudaskoski vuonna 2022.
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Teoksen vertaisarviointi ei mitenkään estä sen hankkimista yleiseen kirjastoon. Kirjastot päättävät itse, mitä aineistoa ne hankkivat kokoelmaansa. Yleensä valinta nojaa kirjastossa laadittuun kokoelmapolitiikkaan.
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
