Antamasi tiedot viittaavat parhaiten Monica Hughesin kirjaan "Uniensieppaaja".Risingshadow-sivustolla kirjaa kuvataan näin "Sekasorron aikakaudella suurin osa ihmiskunnan kulttuurista on tuhottu. Arkki Kolmosessa elämä kuitenkin jatkuu. Pieni joukko ihmisiä elää muovikuvun alle rakennetussa kaupungissa, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia. Voimansa he saavat Verkostosta, joka yhdistää ihmisten henkisen energian. ESP-kyvyt ovat huipussaan Arkki Kolmosessa: telepatia ja telekinesia, aisteista riippumaton havaitseminen. 14-vuotias Ruut ei kuitenkaan sopeudu tähän yhteisöön. Hän haluaa poistua vapauteen ja pelastaa Arkki Ykkösen asukkaat tietokoneen orjuudesta. Viimein kootaan retkikunta, joka suunnistaa vihamielisen ulkomaailman halki...
Hei!Tutkimusteni perusteella Ei enää Eddy teosta ei ole kielletty missään maassa. Teos on herättänyt paljon keskustelua Ranskassa ja muualla maailmassa, mutta kielletty sitä ei ole.
Etsitty ajatus näyttäisi löytyvän Anthony Doerrin teoksen Taivaanrannan taa (Cloud Cuckoo Land) luvusta 22, joka on otsikoitu Sinulla on täällä jo parempaa kuin mikään etsimäsi. Sivulla 506 on seuraava virke: "Zenon käännöstä uudelleen rakentaessaan hän kuitenkin käsittää, että totuus on äärettömän paljon monimutkaisempi, että olemme kaikki kauniita, vaikka olemmekin osa ongelmaa, ja että ongelman osana oleminen kuuluu ihmisyyteen." Teoksen on suomentanut Seppo Raudaskoski vuonna 2022.
Skotlantilainen runoilija ja laulunkirjoittaja Robert Burns (1759 – 1796) tulkitsi ja muotoili uudelleen kansanlaulun "Ye Jacobites by Name". Burnsin versiosta en löytänyt suomennosta, kun kävin läpi Turun pääkirjastossa olevat Burnsin runojen suomennokset, joita ovat laatineet eri aikoina Yrjö Jylhä, Aale Tynni ja Valter Juva.Sivustolta https://lyricstranslate.com/en/robert-burns-lyrics.htmllöysin tiedon, että "Ye Jacobites by Name" on käännetty venäjäksi ja serbiaksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Teoksen vertaisarviointi ei mitenkään estä sen hankkimista yleiseen kirjastoon. Kirjastot päättävät itse, mitä aineistoa ne hankkivat kokoelmaansa. Yleensä valinta nojaa kirjastossa laadittuun kokoelmapolitiikkaan.
Loitsuista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Tässä muutamia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon ja kirjojen saatavuustietoihin.Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS, 2025)Magiaa ennen ja nyt (SKS, 2024)Mat Auryn: Tietoinen noita: herätä uinuvat yliaistilliset kykysi ja löydä oma tapasi harjoittaa magiaa (Unio Mystica, 2023)Kelly-Ann Maddox: Luo ikioma noituus: kapinallisen noidan polku (Viisas Elämä, 2023)Martti Haavio: Suomalaisen muinaisrunouden maailma (SKS, 1935/2023)Emmi Valve: Pieni loitsukirja (Täysi Käsi, 2020)Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, 2014)Nicola De Pulford: Taikojen ja loitsujen kirja: yli 40 salaista taikaa, joiden avulla saat kaiken mitä haluat (WSOY, 2002)Voit etsiä itse lisää...
Hei,Varmaa vastausta en tähän löytänyt eikä vastaajakollegoiltakaan tullut osuvia ehdotuksia. Tuohon aikaan alkoi nuortenkin kirjallisuuteen ilmestyä juuri sotaa kriittisesti tai ainakin realistisesti käsitteleviä nuortenkirjoja. Missään sotaa käsittelevässä nuortenkirjassa en törmännyt rintamalla kuolleeseen isään. Oikeastaan vain Väinö Riikkilän Pojan muistelmat (WSOY, 1968) isä kaatuu, mutta kyseessä on kansalaissota. Oletan että kysymässäsi kirjassa oli kyse talvi- tai jatkosodasta.Muita potentiaalisia kirjailijoita voisivat olla myös esim. Erkki Rekimies, Veikko Rissanen, Lauri Jauhiainen, Aarno Kellberg, Yrjö Muuranto ja Antero Viljanen.Tietäisikö joku tämän palvelun käyttäjistä, mistä romaanista voisi olla kysymys?
Kyseessä on tosiaankin Lauri Pohjanpään runo kokoelmasta Lastenrunoja (1962). Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa, 1980).
Hyvä tiedonlähde on luotettava ja aina kulloiseenkin tiedontarpeeseen sopivan tasoinen. Esimerkiksi, jos sinun tarvitsee tarkistaa vain yksittäinen fakta, vaikka Suomen asukasluku, riittää että etsit tiedon luotettavasta lähteestä, esim. Tilastokeskuksen verkkosivulta. Jos taas kyseessä on laajempi tiedontarve, vaikkapa esitelmän tekeminen, lähteitä on hyvä etsiä useampi ja vertailla niitä.Luotettavan lähteen kriteereistä löytyy napakkaa tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun materiaalista. Myös muut osat tästä verkkomateriaalista auttavat tiedonhaun opetuksessa. Kannattaa tutustua myös Lumme-kirjastojen verkkokirjaston tiedonhakusivuun ja sieltä löytyvään Tiedonhankinnan muistilistaan, jossa esitetään lyhyesti...
"Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta." (Tekijänoikeuslaki, §43) Oikeudenhaltijan kuoltua sekä taloudelliset että moraaliset oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös testamentata tekijänoikeutensa muun omaisuuden tavoin. Tässä tapauksessa tekijänoikeus on edelleen voimassa 70 vuotta alkuperäisen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Ellei perintökaaren mukaisia lakimääräisiä perinnönsaajia ole, joutuu tekijänoikeus muun jäämistövarallisuuden tavoin viime kädessä valtiolle. Elokuvien oikeudenhaltijoita voi...
Tässä kolme vaihtoehtoa : Sillanpää F.E. : Ihmiset suviyössä (sivuja 144, löytyy myös dvd formaatissa)Sillanpää F.E. : Hiltu ja Ragnar (sivuja 99)Pekkanen, Toivo : Ihmisten kevät (sivuja 64)
Olet aivan oikeassa, että kieliopillisesti oikea muoto olisi Eget land. Ylen sivuilla on tietoa Egenland-ohjelman taustoista ja nimestä. Siellä kerrotaan, että Egenland on tuotteen nimi. Se on keksitty sana ja sanaleikki, joka rakentuu kahdesta osasta: egen ja land. Sanalla egen on merkitys ”joku on vähän egen”, eli omaperäinen, ja land tarkoittaa maata.
Rillit huurussa -sarjan (The Big Bang Theory) tuottanut Chuck Lorre Productions liittää kaikkien sarjojensa jaksojen loppuun lyhyesti ruudussa näkyvän, sisällöltään vaihtelevan tekstin, jota kutsutaan nimellä "vanity card". Televisiolähetyksestä sitä ei pysty lukemaan, mutta kaikki tekstit on julkaistu internetissä osoitteessa https://www.chucklorre.com/.
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
Esiopetus muuttui maksuttomaksi vuonna 2001.
Tässä hallituksen esitys 91/1999, josta selviää lakimuutoksen valmistelu ja sen voimaantulo sekä muut yksityiskohdat.
Lakisosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n muuttamisesta.
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Helsingin kirjastoissa ei asiakaskoneita pääsääntöisesti tarvitse varata. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa ajanvaraus on vain erikoislaitteisiin kuten 3D-tulostimeen, saumuriin ja mikrofilminlukulaitteelle. Tavallisia asiakaskoneita ei tarvitse varata, kirjastosta löytyy yleensä vapaa kone lyhyellä odotteluajalla. Kirjaston koneilla voit turvallisesti hoitaa asiasi kunhan muistat kirjautua koneelta ulos lopettaessasi. Kysy henkilökunnalta apua asiakastietokoneen käyttöön.
Kirjastoissa järjestetään opastusta myös omien laitteiden kuten älypuhelimen käyttöön, mutta opastukset ovat nyt kesätauolla. Voit kysyä opastusta esimerkiksi Stadin asukastalo Hannasta (Sturenkatu 12). Talo on avoinna klo 16 asti. Voit soittaa sinne ja kysyä...
