Linda-tietokannasta löytyi seuraavat:
Yrkesexamen för skolgångsbiträde : examensgrunder
Helsingfors : Utbildningsstyrelsen, 2003
saatavana: Åbo Akademis bibliotek ja Oulun yliopiston kirjasto (Oulusta mahdollista myös kotilainaan)
Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa on aiheesta tehtyjä graduja:
Indola, Anna: Skolgångsbiträden ställs inför sina vanliga arbetsuppgifter, Vasa 2004
Sundström, Desire: Det som tar mycket ger mycket i gengäld: en studie av skolgångsbiträdets arbete, Vasa 2006
Graduja ei saa kotilainaan, mutta on mahdollista tutustua paikan päällä tai saada kaukolainaan lukusalissa luettavaksi.
Kyseessä voisi olla Sarah Rees Brennanin kirja Demonin merkitsemät (WSOY 2009). Kirjan juoni täsmää kuvailemaasi.
Lisätietoa kirjasta esim. Risingshadow'ssa https://www.risingshadow.fi/library/book/5513-demonin-merkitsemat tai englanniksi Goodreadsissa https://www.goodreads.com/book/show/1829655.The_Demon_s_Lexicon
Facebook on tosiaan ainoa paikka josta näitä vierailuja voi seurata etänä. Et kuitenkaan tarvitse Facebook-tiliä voidaksesi seurata lähetystä. Helmet-sivuilla jokaisen Ilmastovieraat-tapahtuman kohdalta löytyy linkki, jonka kautta voit katsoa esitystä kirjautumatta.
Valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole suomenkielistä Jevgeni Jevtusenkon elämäkertaa. Englanninkielinen elämäkerta A precocious autobiography (1963) on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319411
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
'Lameri'-sanalle ei löytynyt merkitystä niin Kielitoimiston sanakirjasta kuin murresanakirjastakaan. Urbaanissa sanakirjassa oli osuma, mutta se on modernimpaa peua kuin nämä kiteeläiset paikannimet. Kielitoimiston paikannimiarkisto tiesi kertoa, että 'Lameri' on ollut myös joidenkin talojen nimi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/suomalain…
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Singerin ikä löytyy linkissä olevasta International Sewing Machine Collectors' Societyn taulukosta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon mukaan kyseinen malli on vuodelta 1914.
Tätä teosta ei ole suomennettu. Suomen kirjastoista löytyy englannin- ja ruotsinkielinen käännös.Kirjojen tiedot Finna-palvelussa: https://finna.fi/Record/vaari.2659781?sid=4722749031#versions
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
Finna.fi -palvelun hakutoiminnolla voi hakea niin yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen kuin erikoiskirjastojenkin aineistoja. Valitsemalla hakuehdoksi portugalin kielen sekä aikakauslehdet, vaikuttaa siltä, että suomalaisiin kirjastoihin ei tilata portugalinkielisiä painettuja lehtiä. Hakutuloksista (linkki alla) nähdään, että kirjastoissa on tarjolla esimerkiksi suomalaista teollisuutta tai tiettyä tieteenalaa koskevia lehtiä, ei kuitenkaan aivan uusimpia sellaisia.https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22por%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=aikakauslehti&type0%5B%5D=AllFieldsLastu-...
Kyseessä on muotisuunnittelija Justin Alexanderin häämalliston mainoskuva, vuoden 2016 kevät/kesä-malliston kampanjasta. Tämän ja muita kuvia mainoskampanjasta löytää suunnittelijan verkkosivuilta. En valitettavasti löydä tarkempia tietoja kuvien malleista tai kuvaajasta, mutta kyseessä on siis ammattimainen kuvaussessio.
Kyseessä lienee tämä Johann Gottfried von Herderin mietelmä:”Nuolt' älä ammu pois, jota koskaan et jälleen saa; onnen ryövätä voit, vaikea antaa on taas.””Drücke den Pfeil zu schnelle nicht ab, der nimmer zurückkehrt: Glück zu rauben, ist leicht; wiederzugeben, so schwer?” https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1415864?term=Nuolt%27%20%C3%A4l%C3%A4%20ammu%20pois&page=7Herder, Blumen aus morgenländischen Dichtern gesammlet (in: Zerstreute Blätter, 4. Sammlung), 1792. Zweites Buch
Fossiiliset polttoaineet ovat alkaneet muodostua jo yli kolme miljardia vuotta sitten valtameressä eläneistä yksinkertaisista organismeista, yksisoluisista kasveista ja eläimistä, kuten levästä. Maaperässä oleva öljy on siis alkuperältään elollista eli se on syntynyt sellaisena aikana kun elämää on ollut jo olemassa. Vaikka elämää maapallolle on syntynyt jo noin 3,5 miljardia vuotta sitten Prekambrikaudella, rikkaammaksi ja merkittävämmäksi se on kehittynyt vasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten.Sienten tutkijat ovat todenneet, että ne ovat läheistä sukua eläimille ja ne ovat todennäköisesti kehittyneet samoihin aikoihin samankaltaisista alkumuodoista, jotka kuuluivat eläinten kaltaisiin alkueliöihin. Sienet koostuvat eukaryoottisoluista...
Hei!Puhumisen pelkoa tai valikoivaa puhumattomuutta ja tilannesidonnaista puhumattomuutta käsitellään lapsentasoisesti ainakin näissä kuvakirjoissa:Harainen: Rohkeasti vaan, Empo (Kustannus-Mäkelä, 2016) - Kuvakirjassa puhelias Paavo menettää yllättäen äänensä ja hänen puhumista välttelevä kaverinsa Empo joutuu puhumaan Paavonkin puolesta. Puhuminen ja esilläolo on Empolle vaikeaa.Sarvanne, Mia: Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa (Avainaskelmin, 2020) - Kuvakirjassa käsitellään päiväkoti-ikäisen valikoivaa puhumattomuutta, esim. tilanteita, joissa lapsi puhuu päiväkodissa vain tietylle henkilölle tai ei puhu ollenkaan, vaikka kotona puhuminen sujuu hyvin. Rendic, Pia: Poika, joka ei osannut puhua (Päiväosakeyhtiö, 2023) - Kuvakirja...
Pentti Haanpään novelli Muuan kasvatusyritys (1943) sisältyy esimerkiksi teoksiin Pentti Haanpään (jälkeenjääneet) teokset. 1, Kairanmaa : jälkeenjääneitä juttuja (1956) ja Jutut (1966) sekä Pentti Haanpää: Teokset 3 (1976).
"Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937).
Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi....
