Panssarilasi on arkikielen ilmaus erilaisille iskuja kestäville lasityypeille. Useimmat niistä valmistetaan laminoimalla useita lasilevyjä yhteen. Lasikerrosten väliin pannaan kerros kirkasta polyuretaania tai polyvinyylibutanaalia. Yhdistelmä kuumennetaan ensin tyhjiössä ilmakuplien poistamiseksi ja sitten painesäiliössä, jolloin kerrokset sitoutuvat toisiinsa.Toisessa menetelmässä lasilevyjen väliin pannaan polykarbonaattikerros. Lasikerros menee säröille iskusta mutta joustava muovi ottaa vastaan suurimman kineettisen energian ja estää lasia sirpaloitumasta. Alumiininpanssarilasissa taas lasin uloin kerros on läpinäkyvää alumiiniyhdistettä.Lasi voidaan myös karkaista. Lasia kuumennetaan tasaisesti, kunnes se alkaa pehmentyä. Silloin se...
Lauri Pohjanpään runo Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Sosiaaliteknologiaan/sosiaalitekniikkaan kuuluu sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytönosaaminen. Näitä ovat mm. asunnon esteettömyysratkaisut, toimintarajoitteisen henkilön nostolaite tai vaikkapa turvapuhelin.Lisätietoa esim.Vanhustyön keskusliitto ja Jaana Leikas. Ikäteknologia. 1. p. [Helsinki]: Vanhustyön keskusliitto, 2014.Nordlund, Marika, Lea Stenberg, Kristina Forsberg, Jaana Nykänen, Paula Ranta, ja Anne Virkkunen. Ikäteknologian Monimuotoinen Maailma: KÄKÄTE-projektin Loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto : Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, 2014.
Lapin kansaa voi paperisena Kallion, Pasilan, Rikhardinkadun ja Vuosaaren kirjastossa sekä Keskustakirjasto Oodissa. Huomaathan, että paperinen lehti ei ehdi ilmestymispäivänään Helsingin kirjastoihin.Helmet : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1610643?sid=4834902335
Tämän kaupunki on olemassa, mutta se kirjoitetaan eri tavoin eli ukrainaksi Okhtyrka, venäjäksi Akhtyrka. Okhtyrka https://en.wikipedia.org/wiki/Okhtyrka
Jos kyseessä on Sauli Viitalan säveltämä "Salla-valssi", löytyy nuotteja, joissa on melodia ja sointumerkit. Seppo Leinon (myös salanimellä Soile Noppe) säveltämä valssi "Sointuja Sallasta" löytyy harmonikkanuotinnoksena esimerkiksi Veikko Ahvenaisen nuottikokoelmasta Giulietti soi 1.
Romaanista Kesävieraat (2003) löytyy henkilö, jonka nimi on Rauni. Romaanilla on itsenäinen jatko-osa, Syntymäpäivä (2003). Kirjat on julkaistu myös yhteisniteenä Kesän muisto (2012).
Gunillalla on uudet kengät Kustaa Kuuselan Kuva-aapisen laajemmassa laitoksessa.Kuva-aapinen lasten ensimäistä opetusta varten | PIKI-kirjastot | Finna.fi
Substantiivi ja verbi train äännetään molemmat [treɪn]. Molemmat johtuvat latinan vetämistä tarkoittavasta sanasta trahere muinaisranskan verbin traïner ja substantiivin train(e) kautta. Jälkimmäinen tarkoitti jonkin vetämistä tai juhla-asun laahusta. Tässä merkityksessä se siirtyi keskienglantiin. Substantiivi train tarkoitti jonkin raahaamista tai vetämistä, haukan pyrstöä, hajujälkeä, ruutivanaa, liidulla vedettyä viivaa tai joukkoa toisiaan seuraavia asioita, eläimiä tai ihmisiä (esim. seuraajia), jonoa tai kulkuetta. 1800-luvulla veturista ja sen perään kytketyistä rautatievaunuista alettiin käyttää ilmausta train of carriages, joka sittemmin lyheni yleisessä kielenkäytössä.Verbillä tarkoitettiin 1500-luvulla vetämistä tai jonkin...
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Aleksandr Puškinin runosta, joka venäjäksi alkaa rivillä Во глубине сибирских руд... on ainakin kaksi suomennosta.Ilpo Tiihosen suomennos sisältyy teokseen A. S. Puškin: Muistomerkki (1999) ja alkaa riveillä "Te sinne Siperian kaivoksiin / myös ylpeytenne veitte pystypäin - ".Olli Hyvärisen suomennos on luettavissa teoksesta Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : Valitut runot 1815 - 1836 (2018). Hyvärisen suomennoksessa runon alku kuuluu näin: "Ei Siperian kaivoksiin / voi kuolla ylpeys lujan mielen...".
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
Sama kysymys on tullut vastattavaksemme jo aiemmin, mutta emme ole valitettavasti tunnistaneet kuvailuun sopivaa kappaletta. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannasta voit etsiä esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvää musiikkia tai tarkennetulla haulla yhdistelemällä hakusanoja.
Naavat muodostuvat muiden jäkälien tavoin symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Naavat ovat päällyskasveja, epifyyttejä, saaden ravintonsa suoraa ilmasta ja sadevedestä. Isäntäkasvi - naavojen tapauksessa puut - tarjoavat niille siis vain kasvualustan, joskin valuva vesi voi irrottaa myös puun pinnasta ravinteita naavojen käyttöön.Suomen Luonto. Naava vai luppo), 19.2.2018.Wikipedia. Naavat.Wikipedia. Päällyskasvit.
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Olisiko kysymäsi kirja tämä :TEKIJÄ MERILUOTO, AILA, kirjoittajaTEOS ATELJEE KATARIINA / AILA MERILUOTOJulkaisutiedot 1965Siinä on ainakin pieni käsintehty Surku-niminen peikko ja muita vastaavia.
Flickan i Barösund on levytetty ensi kertaa 10.10.1933 Berliinissä. Lähteet:Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | MusiikkiarkistoAvsnitt 3: Georg Malmstén: Flickan i Barösund | Georg Malmsténin 1930-luvun suosikki-iskelmiä | Yle Arenan
