Kyseessä on piparjuuri, joka tulee ruotsinkielen pepparot-nimestä (suom. piparuuti tai piparuutti). Luontoportti-sivusto tietää kertoa, että piparjuuri on kotoisin Etelä-Venäjältä ja sen maustekäyttö tunnetaan jo 1500-luvulta.
Kyllä, kirjastoilla on nykyään e-äänikirjoja, ja ne löytyvät kaikki valtakunnallisesta E-kirjastosta. Sieltä voi myös jättää hankintaehdotuksia suoraan sovelluksen palautelomakkeen kautta, jos jotakin toivomaasi teosta ei vielä löydy valikoimasta.E-kirjastoon hankitaan koko ajan lisää aineistoa, mutta tarjontaan vaikuttavat sekä kustantajien valikoima että käytettävissä oleva budjetti. Kirjaston perinteiset CD-äänikirjat ovat valitettavasti jo melko vanhoja, eikä niistä juurikaan ilmesty uusia julkaisuja, minkä vuoksi monet tallenteet ovat kuluneita.
Valitettavasti tällainen kappale ei ole minulle tuttu.Suosittelen, että olette yhteydessä Yleen ja Radio Helsinkiin. Kannattaa ilmoittaa arvio päivästä, jolloin kappale soitettiin sekä arvio kellonajasta, jolloin kappale soitettiin. Lisätiedoksi kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvaus kappaleesta. Oliko kappaleen kansanlauluosuus suomeksi tai jollain toisella kielellä? Oliko kappaleessa muuta lauluosuutta? Muistuuko mieleen mitään lauseita tai sanoja kappaleesta? Erottuiko kappaleesta jokin tietty soitin?Ylen asiakaspalvelun yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fiRadio Helsingin yhteystiedot: https://www.radiohelsinki.fi/yhteystiedot/
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Pasilassa toimiva Monikielinen kirjasto on hankkinut myös bulgariankielisiä lastenkirjoja koko kirjastoverkon käyttöön. Kirjat ovat tilattavissa Helmetin kautta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Kirjoja haettaessa voi käyttää seuraavaa hakuohjetta :https://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/helmet . Voit vaihtaa albanian sijalle bulgaria, Kokoelma-valikkoon voit vaihtaa KAIKKI-sanan sijalle Lasten kokoelma ja Sijainti-ruutuun Kaikki. Kirjoja voi varata Helmetin kautta. Pyytäkää tarvittaessa apua oman kirjastonne henkilökunnalta.
Jos käyttöä on enemmän, voitte pyytää myös, että omaan kirjastoonne lähetään pieni bulgariankielisten lastenkirjojen siirtokokoelma. Tästäkin täytyy sopia lähikirjaston...
Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Tiedot komennuksilla olleista lotista löytyvät Kansallisarkistosta, mutta tiedot lotista eivät ole yhtä kattavia kuin esimerkiksi kantakorttien kohdalla. Asiakirjoista voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.Yleisemmellä tasolla Petsamossa palvelleiden lottien tehtävistä on kerrottu esimerkiksi seuraavissa kirjoissa ja artikkeleissa. Sekä Kylkirauta- että Kansa taisteli -lehden artikkelit ovat saatavilla verkossa, kirjoja voi tiedustella omasta lähikirjastosta.Kaukoranta, T. (1965). Lapin lotta kertoo: 1. osa Lutolta Jäämerelle. Kansa taisteli. Miehet kertovat : kuvauksia sotiemme tapahtumista, 5, 139-142.Liede, R., Pesonen, K. (2018). Kaija Pesosen talvisota: 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta. Minerva Kustannus Oy...
Lassi Nummen runo Mykkä, joka alkaa rivillä "Tahtoisin sinun löytävän päivieni äänettömän laulun" sisältyy kokoelmaan Tahdon sinun kuulevan (1954, s. 80). Kokoelma sisältyy myös Lassi Nummen teokseen Runot 1947-1977 (1978).Runot 1947-1977 | Vanamo-kirjastot | Finna.fiTommy Tabermannin runo Lippu, joka alkaa "Yhteenliitettyjä käsiä / vahvempaa muuria / ei maailmasta löydy... " on kokoelmasta Alaston (2006, s. 36).Alaston | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
On tapauskohtaista, pystyykö aikaisemman sijainnin selvittämään. Itse käyttäisin näitä keinoja:Löytyykö itse talosta tai suvun hallusta asiakirjoja, joiden perusteella talon alkuperää voisi selvittää? Entä muistitietoa? Onko talossa rakennepiirteitä, joiden perusteella voisi arvata, mistä talo on siirretty?Onko Maanmittauslaitoksella tietoja tontista ja sillä olevista rakennuksista?Löytyykö Kansallisarkistosta tai paikallisesta kaupunginarkistosta vanhoja karttoja, joista käy ilmi tietoja rakennuksista? Esimerkiksi Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja.Joskus paikallishistorian tutkijoilta tai paikallista historiaa käsittelevistä kirjoista voi löytyä arvokkaita vihjeitä....
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
S-ryhmä on tosiaan Suomen suurin vähittäistavarakaupan toimija. Viime vuoden tilastojen mukaan sillä on 48.8% osuus markkinoista. Linkki PTY tilastot.Suuri koko ja menestyksekäs kilpailu, on johtanut varsinkin pienemmillä paikkakunnilla siihen, ettei tarjolla ole muita kuin S-ryhmään kuuluvia palveluita. Kaupan lisäksi myös ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Käytännössä S-ryhmällä on siis paikoin monopoliasema. Linkki HS artikkeli Minna Pölkki 19.10.2024Monissa artikkeleissa on uutisoitu S-ryhmän suurta kasvua. Esim. Salkunrakentaja.fi Jorma Erkkilä 29.3.2025: "Työkseen kaupan alaa analysoiva Arhi Kivilahti toteaa artikkelissaan, että viimeisen neljän vuoden aikana S-ryhmä on kääntänyt ruokakaupan kilpailutilanteen päälaelleen.”Siinä...
Refanutointiin liittyvään kysymykseen on vastattu tässä palvelussa 13.7.25. Pääset lukemaan vastauksen tästä linkistä: Eräässä Facebook-ryhmässä tuli eteen luettelo erikoisharrastuksista. Se on peräisin kirjasta Selin, Bruno & Viherjuuri, Matti (toim.). 1947. Jokaisen miehen… | Kysy kirjastonhoitajaltaTopo Leistilän (myös nimellä Leistelä) kirjasta Refanut: kesäisiä seikkailuja ja sissielämää suurilla selkävesillä (Otava 1930) on otettu uusi painos vuonna 2017 nimellä Päijänteen satulaiva: Refanut. Kun teet uuden painoksen nimellä haun Keski-Finna-verkkokirjastosta, löydät Katso myös -otsikon alta suosituksia muista saman aihepiirin kirjoista.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Säe on käännetty useasti. Nyt sain käteeni Salme Sauren toimittaman kirjan "Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja" vuodelta 1995. Tähän teokseen säkeen on kääntänyt Pekka Sauri."Sillä tunnen jo ne kaikki, tunnen kaikki —tunnen illat, aamut, kaikki iltapäivät,olen annostellut elämäni kahvilusikoin;tunnen äänet jotka vajoavat kuolemaanalle etäämmältä kantautuvan musiikin.Siis kuinka rohkenisin?"Halukkaat voivat laittaa kirjan varaukseen sivuillamme: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1064828?sid=5114571411
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Kaupunginteatterin esitysluettelossa ensimmäinen maininta Juha Hyppösestä on näytelmässä "Sanny Kortmanin koulu" v. 1967-68, ja viimeisin näytelmässä "Metsähiisi" v. 1986.Lähde:Microsoft Word - Nettisivujen esitystiedot 30.5.2017
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/...
