Sotilasprofessori Marko Palokangas kirjoittaa, että talvisodan aikana lomia myönnettiin hyvin tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Lomaperusteina olivat käytännössä omat häät, oman lapsen ristiäiset, lähisukulaisen hautajaiset, työloma tai erityisistä ansioista myönnetty kuntoisuusloma. Varsinaisia säännöllisiä lomia tuskin saattoi sanoa olevan ennen jatkosotan asemasotavaihetta, jolloin lomakäytäntöjä korjattiin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Kevättalvesta 1942 alkaen jokainen rintamamies sai vuorollaan noin kahden viikon mittaisen vuoroloman kolmen tai neljän kuukauden välein. Lähde:Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56.
Laitoin tästä kyselyä kirjastolaisten sähköpostilistalle, jos joku muistaisi pyöräilyjä oman kirjastonsa historiasta ennen vuotta 2010. En ole valitettavasti saanut tähän vastauksia. Jos saan niitä myöhemmin, niin välitän ne tiedoksi. Lehtiartikkeleita yritin myös etsiä, mutta ensimmäiset maininnat olivat vasta vuoden 2011 Cycling for libraries -tapahtumasta.Esimerkiksi Seinäjoen pääkirjaston varastossa on monta metriä kirjastoaiheisia teoksia, myös kirjastohistoriaa. Taitaa olla melko pieni mahdollisuus, mutta niitä voit toki käydä selaamassa, jos sieltä löytyisi mainintoja etsimältäsi ajanjaksolta opinnäytettäsi varten.
Erilaisia miehittämättömiä ilma-aluksia on käytetty pitkään sotilastehtävissä. Esimerkiksi jo Vietnamin sodassa Yhdysvallat käytti laajasti suihkukäyttöisiä drooneja tiedusteluun. Jo aiemmin oli valmistunut ensimmäinen miehittämätön helikopteridrooni, Gyrodyne QH-50, jota lennätettiin sotalaivoilta pudottamaan torpedoja ja syvyyspommeja.Monet nykyiset pienemmät droonit ovat nelikopterimalleja. Neljää roottoria käyttäviä helikoptereita on kokeiltu niitäkin jo 1920-luvulta asti. Pienissä drooneissa nelikopteri on ollut tavallista helikopteria mekaanisesta yksinkertaisempi, kestävämpi ja turvallisempi sekä mahdollistanut paremman ohjattavuuden. Suurin kehitysaskel näiden droonien kannalta on kuitenkin ollut kuitenkin kevyiden...
Hei! Kannattaa olla yhteydessä kyseisen lehden toimitukseen, heillä saattaa olla palvelu, jossa tulostavat kyseisen lehden näköispainoksen maksua vastaan.Jyväskylän pääkirjastossa voi lukea ja tulostaa itse mikrofilmatut lehdet: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet/mikrofilmatut-lehdet . Samalla sivulla myös puhelinnumero, josta mikrofilmin lukulaite varataan. Tulostemaksu on 0,50€/tuloste.
S-ryhmä on tosiaan Suomen suurin vähittäistavarakaupan toimija. Viime vuoden tilastojen mukaan sillä on 48.8% osuus markkinoista. Linkki PTY tilastot.Suuri koko ja menestyksekäs kilpailu, on johtanut varsinkin pienemmillä paikkakunnilla siihen, ettei tarjolla ole muita kuin S-ryhmään kuuluvia palveluita. Kaupan lisäksi myös ravintoloita ja majoitusliikkeitä. Käytännössä S-ryhmällä on siis paikoin monopoliasema. Linkki HS artikkeli Minna Pölkki 19.10.2024Monissa artikkeleissa on uutisoitu S-ryhmän suurta kasvua. Esim. Salkunrakentaja.fi Jorma Erkkilä 29.3.2025: "Työkseen kaupan alaa analysoiva Arhi Kivilahti toteaa artikkelissaan, että viimeisen neljän vuoden aikana S-ryhmä on kääntänyt ruokakaupan kilpailutilanteen päälaelleen.”Siinä...
Kyseessä on ilmeisesti laulu "Isoäiti", jonka on säveltänyt Lauri Parviainen ja sanoittanut Anna Haava. Kappaleen sanat löytyvät täältä. Nuotinnos löytyy Joki-kirjastojen kokoelmassa olevista nuottikirjoista Koulun kuorolauluja (WSOY 1946) ja Pienten lauluja (WSOY 1980).
Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Beate Maly on kirjoittanut oman nimensä lisäksi pseudonyymeillä Lina Jansen ja Laura Baldini. Suomennettuja teoksia on ainoastaan nimellä Laura Baldini. Tähän mennessä julkaistut teokset ovat: Uuden ajan opettaja ja Unelma kauneudesta.LähteetBeate Maly: Autorin (kirjailijan omat verkkosivut) https://www.beatemaly.com/Beate Maly: Auslandslizenzen (käännetyt teokset) https://www.beatemaly.com/kopie-von-historische-romane-laura-baBazar: Laura Baldini https://www.bazarkustannus.fi/tekija/laura-baldini/
Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/...
Keskikirjastoissa voi käyttää kaikkia Keski-Suomen kuntien kirjastojen kirjastokortteja, joissa on viivakoodi. Kirjastokortin tiedot kannattaa tarkistuttaa lähimmässä kirjastossa. Kirjastojärjestelmään ei saada automaattisesti asiakkaiden muuttuneita yhteistietoja. Samalla saa kortin kanssa käytettävän PIN-koodin, jos sitä ei ole tai sen on unohtanut.Lisätietoja: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) sana hänni tarkoittaisi merilokkia (Kymi, Virolahti). Sillä on ollut myös muita merkityksiä paikkakunnasta riippuen, kuten lapsenpiika tai hoitaja (Luumäki). Meijän on kesäks saatava lapsenhänni. Sana on voinut tarkoittaa myös hännystelijää. On se koko hänni. Lapselle, joka on seurannut koko ajan isompaansa, on voitu sanoa: Niihä sie olet ku hänni ku kulet ain miun peräs mihi mie vaa mänen (Lavansaari).Hännikkeinen on tarkoittanut ohranjyvää, jossa on vihne kiinni (Kankaanpää). Hännikkä-sanaa on käytetty esim. seuraavasti: Tytöh hännikkä. Suveh hännikkä (Heinävesi). Sudesta on voitu sanoa: hännikkä, sitä nimeä mie vähän kammon (Kainulasjärvi).Sukunimet-teos (Pirjo...
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Lyhyesti yleistietoa kyselytutkimuksen laatimisesta saa Tampereen yliopiston sivulta Kyselytutkimukset | Liikenteen tutkimuskeskus Verne | Tampereen korkeakouluyhteisö.Finna.fi:n haulla kyselytutkimukset laatiminen saa seuraavan tuloksen, jossa on useita oppaita kyselytutkimuksista, (Aihe:kyselytutkimukset AND Kaikki kentät:laatiminen) | Hakutulokset | Finna.fi.Tutkimuksia toteuttavia yhtiöitä on useita, mutta esimerkiksi Taloustutkimuksen sivulta löytyy jonkin verran tietoa siitä, miten kyselytutkimukseen saadaan haastateltavia, Luotettavaa tiedonkeruuta kyselyillä - Taloustutkimus. Kyselyn suorittajat saavat haastateltavien tietoa esimerkiksi Väestötietojärjestelmästä. Kuitenkin tuo seulonta vaihtelee eri tutkimustapojen kesken,...
Antamasi tiedot viittaavat parhaiten Monica Hughesin kirjaan "Uniensieppaaja".Risingshadow-sivustolla kirjaa kuvataan näin "Sekasorron aikakaudella suurin osa ihmiskunnan kulttuurista on tuhottu. Arkki Kolmosessa elämä kuitenkin jatkuu. Pieni joukko ihmisiä elää muovikuvun alle rakennetussa kaupungissa, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia. Voimansa he saavat Verkostosta, joka yhdistää ihmisten henkisen energian. ESP-kyvyt ovat huipussaan Arkki Kolmosessa: telepatia ja telekinesia, aisteista riippumaton havaitseminen. 14-vuotias Ruut ei kuitenkaan sopeudu tähän yhteisöön. Hän haluaa poistua vapauteen ja pelastaa Arkki Ykkösen asukkaat tietokoneen orjuudesta. Viimein kootaan retkikunta, joka suunnistaa vihamielisen ulkomaailman halki...
