Kappadokiasta löytyy valokuva- ja historiateos Kauniiden hevosten maa (2005) https://outi.finna.fi/Record/outi.675776?sid=5153352704 (linkki vie OUTI-verkkokirjastoon)Yleisiä Turkin matkaoppaita löytyy useampia. Voit katsoa niistä itsellesi sopivimpia: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=matkaoppaat+turkki&type=AllFields&limit=20 (linkki vie OUTI-verkkokirjastoon)Turkin nykykirjailijoista Suomessa tunnetuin lienee Orhan Pamuk. Hänen teoksistaan esimerkiksi Lumi käsittelee islamilaista yhteiskuntaa ja turkkilaisuutta. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3510Naisnäkökulmaa puolestaan saat esimerkiksi seuraavista teoksista:Şebnem İşigüzel: Tyttö puussa (2020) https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%...
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
Taidat tarkoittaa alla olevan linkin nuottikirjaa. Klikkaamalla näet kirjastot, joista se on saatavilla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2460606?sid=5158550867
Ei valitettavasti taida sellaista teosta olla, jossa olisi kaikki alttaritaulut ja vielä ajantasaisena. Alla on kaksi kirjaa, joissa on osa alttaritauluista.Suuri alttaritaulukirja, 2012Alttaritauluja Suomen kirkoista, 2008Finna-palvelusta löytyy myös paljon kuvia kirkkojen alttaritauluista. Monilla seurakunnilla on myös nettisivuillaan tietoa omien kirkkojen alttaritauluista, joten niitä voi etsiä kirjoittamalla vaikka Googleen alttaritaulu ja [seurakunnan/kunnan nimi]
Mirja Karjalainen kertoo Usko Kempin kirjassa seikkailevasta piika Anna Yrjänäntyttärestä Facebook-ryhmässä Historian jännät naiset. 4.1.2020"Anna-Juho eli Anna Yrjöntytär eleli Uudellamaalla Suuren Pohjan sodan aikana. Vuonna 1710 Anna pestautui Turun läänin jalkaväkirykmenttiin nimellä Johan Yrjönpoika Harittu. Ja täydestä meni! Syynä Annalla oli ehkä tarve pakoilla raipparangaistusta, joka uhkasi häntä ruuan varastamisen takia. Ruotsin armeija oli lyöty vähän aiemmin Pultavassa (Ukrainan alueella), rutto piinasi Suomea ja venäläisten isoviha oli vasta edessä. Sotaväen tarve oli siis suuri.Joukko-osasto asettui Turkuun, jossa Anna-Juho tutustui Housu-Maijaksi kutsuttuun kapakoitsijaan. Maijalla oli tytär, joka oli raskaana. Koska...
Täysikuu merkitään kalenteriin sen mukaan, mille päivälle osuu tarkka täydenkuun hetki. Vaikka kuu näyttää paljain silmin täysin pyöreältä eli täydeltä useamman vuorokauden ajan, täysikuu on tarkalleen ottaen silloin, kun kuu on radallaan tismalleen vastakkaisella puolella kuin aurinko. Täysikuun kellonajasta siis riippuu, kumpi yö on sitä lähempänä.Esimerkiksi joulukuussa 2025 kuu oli täysi 5.12. klo 1:14. Kalenterimerkki on siis päivän 5.12. kohdalla ja "täysin" hetki heti vuorokauden aluksi, 4. ja 5. päivän välisenä yönä. Vuoden 2026 tammikuussa ajankohta on 3.1. klo 12:03 eli vuorokauden puolivälissä - kumpikin yö lienee yhtä hyvä tai huono sen tarkkailuun. Toukokuussa 2026 täysikuu on 1.5. klo 20:23 eli vuorokauden loppupuolella....
Mahgrebin alueen määrittelyn löydät Wikipediasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Maghreb. Sen jälkeen voit tarkastaa maittain, esimerkiksi valtioiden virallisilta sivuilta tai BBC:n Country Profilesta maan kielen, esim. Tunisiassa mainitaan kieleksi arabia, https://www.bbc.com/news/world-africa-14107241. Myös Wikipediasta voit tutkia aihetta, https://en.wikipedia.org/wiki/Languages_of_Tunisia.
Marokko, https://www.bbc.com/news/world-africa-14121438
Algeria, https://www.bbc.com/news/world-africa-14118852
Voit myös tutkia Library of Congressin Country Studies, https://countrystudies.us/
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti meillä täällä Varkauden kaupunginkirjastolla
ei ole enää mahdollisuutta digitointiin. Ja kysyin tilannetta myös Leppävirran
kirjastolta, niin ikävä kyllä se ei onnistu enää heilläkään. Joroisten kirjaston
kotisivuilla sanotaan, että siellä se on vielä mahdollista, ja asian tarkistettuani
sainkin vahvistuksen.
Joroisten kirjaston yhteystiedot:
Mutalantie 3 A
79600 Joroinen
040 017 6166
kirjasto@joroinen.fi
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kotiäänestyksen mahdollistavat lainmuutokset tulivat voimaan 1.3.1988. Ensimmäiset vaalit olivat kunnallisvaalit lokakuussa 1988.
Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta (80/1988). Ks. 6 a luku Ennakkoäänestys kotona
80 § (L 80/1988) . Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, niin kuin tässä luvussa säädetään. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880080#...
Vuosina 1987-1993 K-ryhmän ruokakauppoja olivat K-ruokakaupat ja K-Citymarketit. S-ryhmän ketjuja puolestaan olivat S-market, Sale, Alepa ja Prisma.
Hoover- ja Vax-merkkien tv-mainoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Lähteet:
Keskon verkkosivut: https://www.kesko.fi/yritys/Historia/
K-kauppiasliiton verkkosivut: https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1980-luku/
S-ryhmän verkkosivut: https://s-ryhma.fi/tietoa-meista/historia
Runo on varmaankin Zacharias Topeliuksen Lapseni. Se on julkaistu Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjan 8. osassa (6.p. 1947) ja saman sarjan kaksioisaisen laitoksen osassa 2 (1982). Meidän kokoelmassamme on kaksi koulun lukukirjaa, joihin runo sisältyy. Lasten lukukirja : oppikirja koulua ja kotia varten, toimittanut Alli Nissinen on vuodelta 1899 ja Linda Heiskasen Oma aapinen vuodelta 1980, joten kumpikaan näistä ei ole voinut olla koulukäytössä 1960-luvun alussa, mutta jossakin senaikaisessa lukukirjassa runo on hyvinkin voinut olla mukana.
Lapseni
Pikku Tuttu Luutanen, ...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Muistelemasi sarja on luultavasti Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki, josta ilmestyi 1990-luvulla Kustannus-Mäkelän kustantamana tavutettuja kirjoja Mäkelän tavutetut -sarjassa. Vuonna 1992 sarjassa julkaistiin kirja Kiljusen Luru marakattina.
Nykyisen Helenankadun paikalla oli 1600-luvulla Postgatan. Katu ulottui nykyiseltä Esplanadilta Hallituskadulle asti. Katu lyheni vuoden 1812 asemakaavassa ja sai uuden nimen.Ryssdal oli nykyisen Vuorimiehenkadun, Laivasillankadun ja Ullankadun välisellä alueella. Eräässä asiakirjassa vuodelta 1662 nimi on muodossa Ryssdahl.Väderkvarnsbergetia ei lähdeteoksista löytynyt. Myllypurostahan löytyy Väderkvarnsvägen, mutta se on paljon tuoreempaa nimistöä. Monissa lähteissä viitattiin Tukholman saariston Furusundissa sijaitsevaan Väderkvarnsbergetiin.Lähteet:Helsingin kadunnimet. Toinen uudistettu painos.
Tunnus viittaa Kadettikuntaan, ja Antiikkiliike Wanha Elias -verkkosivuston mukaan pohjassa oleva leima on ollut käytössä vuosina 1964-1971. Ehkä jonkinlainen Kadettikunnan jäsenille tuotettu kuppi tuolta ajalta siis.
Kyseinen kappale löytyy Erkki Piiroisen toimittamasta nuottikokoelmasta Vaeltajan lauluja : kokoelma yksiäänisiä hengellisiä lauluja (Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, 1959). Kappale on kokoelmassa nimellä Kun hetki elon raskas on ja sen on säveltänyt Mihail Lermontov. Kokoelma löytyy mm. Helmet-kirjastosta Tikkurilan musiikkivarastosta, jonne voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kappale on nauhoitettuna myös LP-levyllä Ekumenia 1 (1980).
Näissä käännöksissä ei ole sisällössä merkityseroa, joten molemmat varmaan kertovat tuon ranskankielisen lauseen suomeksi. Ero lienee siinä, onko jälkimmäinen oikeaoppista suomen kieltä. Sitä esiintyy ainakin vanhahtavissa teksteissä, esimerkiksi Martti Lutherin aamurukouksessa, jossa rukoillaan "varjele minua tänäänkin synnistä ja kaikesta pahasta", https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/rukous/martti-lutherin-rukouksia/Asiasta voisi kysyä tarkempaa tietoa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
En ole aivan varma mitä tarkoitat vastaavilla tutkimuksilla, mutta Google Scolar -tietokannasta löytyy hakusanoilla seaweed ruminants methane joukko tutkimuksia kyseisestä aiheesta. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=seaweed+ruminants+methane&oq=seaweed+ruminant
En löytänyt Hellaakoskelta Partaalla-nimistä runoa. Voisiko kyseessä olla Uuno Kailas? Uuno Kailaan Partaalla löytyy esimerkiksi kokoelmasta Paljain jaloin : runoja.
