Hän on koulutukseltaan computer scientist, eli tietojenkäsittelytieteilijä [1]. Tietojenkäsittelytieteilijät käsittelevät tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston teoreettista tutkimusta [2]. Suoritettuaan opintonsa vuonna 2000 hän työskenteli muutaman kuukauden ajan tietopalveluinsinöörinä maan suurimmassa yksityisessä holdingyhtiössä ONA Groupissa, jota Marokon kuningasperhe hallitsee [3].Toisen lähteen mukaan hän on samalla alalla, mutta eri ammattinimikkeellä information services engineer, eli tietotekniikan insinööri [4]. https://web.archive.org/web/20090202115236/http://www.nettyroyal.nl/salma1.htmlhttps://www.unite.ai/fi/what-is-a-computer-scientist-and-how-to-become-one/https://www.hellomagazine.com/royalty/2014051018676/...
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Uutta merkkipäivää ehdotetaan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitukselle. https://Sähköposti: almanakka@helsinki.fi"Suomalaiseen kalenteriin tulevista uusista merkkipäivistä tekee päätökset Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus. Uusia merkkipäiviä otetaan kalenteriin kuitenkin varsin harvoin, viime aikoina muutaman vuoden välein. Ehdotuksen voi toimittaa Yliopiston almanakkatoimistoon.Edellytyksenä uudelle merkkipäivälle on, että se on yhteiskunnassa laajasti ja vakiintuneesti useiden vuosien ajan vietetty merkkipäivä. Uusista merkkipäiväehdotuksista pyydetään yleensä lausuntoja eri asiantuntijatahoilta, ja päätökset tehdään niiden mukaan.Anomuksille on hyväksi, jos niiden takana on mahdollisimman laaja...
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Kirjastonhoitaja pohdiskeli asiaa Merisotakoulun kirjaston kollegan kanssa, ja Merisotakoulun (isolla kirjaimella) toimintoja ei ole sijainnut Kotkan alueella. Kotkan lähistöllä on toiminut kyllä monenlaisia muita puolustusvoimien organisaatioita, ja siellä on järjestetty merivoimiin ja rannikkotykistöön liittyviä kursseja ja koulutusta, ja periaatteessa siellä on jokin Merisotakoulun koulutusjakso saatettu toteuttaakin. Itsenäisyyden ajan meriupseerien koulutus alkoi syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmilla. 1922 meriupseerien koulutus siirtyi osaksi Suomen kadettikoulua, joka toimi tuolloin Helsingin eläintieteellisen museon tiloissa. 1923 koulu siirtyi Munkkiniemeen. 1926 Merikadettiosasto siirrettiin Katajanokalle. 1930...
Alla linkkejä suomalaisista sinologeista. Yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat antaneet yhteystietonsa, josta voi päätellä, että heihin voi ottaa yhteyttä.https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kielten-tutkimus/aasian-kielet-Löydät henkilöstöä, kun klikkaat sivulla hieman alempana olevaa Ihmiset-linkkiähttps://www.utu.fi/fi/search?antibot_key=DPBd9m0jiw0h3397fUiFq2qPcIwSXTISQc5Goqmt0mc&k=sinologia-Yksi väitöskirjatutkijahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_sinologit- Täältä löytyy myös muutama entinen sinologi, mutta useampi nykyinen
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024)
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Vuodelta 1968 peräisin olevaa italialais-ranskalais-jugoslavialais-saksalaista yhteistuotantosarjaa Le avventure di Ulisse ei valitettavasti ole saatavissa tallenteena kotimaisista kirjastoista. Meillä nimellä Odysseia televisioitu 8-osainen sarja on esitetty MTV:n ohjelmistossa vuosina 1973, 1977 ja 1982.Odysseus: Tv-sarja Odysseia | Muistikuvaputki | yle.fi
Siinä missä koirien hyödyllisyys keksittiin jo noin 40 000 vuotta sitten, kissoja ei tiettävästi kuitenkaan alettu kesyttää ennen maanviljelyskautta. Varsinaiset kissarodut ovat alkaneet syntyä noin 1800-luvulla, mutta kissojen ja ihmisten yhteiselo on kestänyt paljon pidempään. Egyptissä kissoista kiinnostuttiin noin 3000-6000 vuotta sitten. Siellä niiden paikka oli viljavarastojen tuholaistorjujina.Lisää luettavaa: Kissan historiaaKirjastosta voi lainata myös kirjan "Kissojen maailmanhistoria" tekijältä Petri Pietiläinen.
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Hinta-arvioita kannattaa kysyä heiltä. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset...
Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
