Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Meren aalloilla on kansalliskirjaston tietojen mukaan Martti Turusen sävellys, sanoitukset ovat merkitty nimimerkin ''Valtasaari'' tekemiksi. Finnan mukaan Valtasaaren todellinen henkilöllisyys on Martti Turunen (1902-1979).Lähteet:Meren aalloilla | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluValtasaari | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kerimäen kirkon tapulin näköalatasanteelle on päässyt kiipeämään viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kiellettiin pääsyn tapuliin, sekä myös kirkon parville. Syynä tähän oli, että portaat ovat niin jyrkät ja kapeat, että ne eivät täytä poistumistiemääräyksiä. Tieto on saatu Kerimäen seurakuntamestari Sami Liukulta.
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Kirjastonhoitaja pohdiskeli asiaa Merisotakoulun kirjaston kollegan kanssa, ja Merisotakoulun (isolla kirjaimella) toimintoja ei ole sijainnut Kotkan alueella. Kotkan lähistöllä on toiminut kyllä monenlaisia muita puolustusvoimien organisaatioita, ja siellä on järjestetty merivoimiin ja rannikkotykistöön liittyviä kursseja ja koulutusta, ja periaatteessa siellä on jokin Merisotakoulun koulutusjakso saatettu toteuttaakin. Itsenäisyyden ajan meriupseerien koulutus alkoi syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmilla. 1922 meriupseerien koulutus siirtyi osaksi Suomen kadettikoulua, joka toimi tuolloin Helsingin eläintieteellisen museon tiloissa. 1923 koulu siirtyi Munkkiniemeen. 1926 Merikadettiosasto siirrettiin Katajanokalle. 1930...
On Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian ansiota, että voimme katsoa televisiosta terävää kuvaa. Perinteisessä televisiossa elektroneja kiihdytetään ja ammutaan kohti näyttöpintaa, jossa ne muodostavat kuvan. Erityisen suhteellisuusteorian mukaan elektronien massa kasvaa, kun niiden vauhti kiihtyy. Jos näin ei kävisi, näyttökuva jäisi epäselväksi.Lähde: https://tieku.fi/fysiikka/albert-einstein-10-keksintoa-joista-voit-kiit…
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
"The Way It Used to Be" löytyy ainakin laulumelodia- ja pianosovituksena kokoelmista Engelbert Humperdinck: in words and music (Wise 1975) ja Las Vegas Festival (Wise 1979) sekä sähköuruille sovitettuna kokoelmista Fifty favourite songs everybody loves to hear. Book 14 (Wise 1977) ja Pop Organ 2 (Wise 1976). Näitä on saatavilla kirjastoista, ja voit tehdä kaukolainapyynnön, jos yhtään kappaletta ei löydy oman alueesi kirjastosta. "Se päivä tulee kerran" on julkaistu myös nuottina. Ainoat kirjastokappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Ainoa ehdotus olisi Edgar Allan Poen Varastettu kirje, mutta sekään ei aivan vastaa muisteltua kuvausta. Tässä vielä Kirjasammon hakutulos aiheella kirje, voitte yrittää etsiä kirjaa esimerkiksi sieltä: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjeJos joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta voisi olla kyse, ehdotuksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Aivan kuvauksen mukaista teosta ei löytynyt, mutta kyseessä voisi olla esim. Siina Tiuraniemen teos Jäämeri. Voit etsiä teoksia kansikuvan perusteella Kirjasampo-sivuston kansikuvahausta. Hakusanaksi voi kirjoittaa "auto". Linkki palveluun: https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Ikävä kyllä tämän tyyppistä runoa tai aforismia ei löytynyt muutamia kirjaston äitiyteen liittyvistä runo- ja aforismikokoelmia selatessa. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa tuon tekstin.
Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanonnan "pitää mölyt mahassaan" 1950– ja 80-lukujen väliselle ajanjaksolle ja mölyn sinänsä 1920-luvulle. Raimo Jussilan Vanhat sanat kuitenkin siirtää mölyn synnyn paljon aikaisemmaksi: sekä 'möly' että 'mölytä' ovat sanoja, jotka löytyvät Daniel Jusleniuksen 1745 julkaistuun sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus Porthanin ja Canstrénin myöhemmin tekemistä lisäyksistä. 'Möly' kuuluu myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanastoon (" -- ja veljesten huuto, koirien ähellys ja elukkain möly suli yhteen kauhistavaksi ääneksi.")Varhaisimmat löytämäni painetut lähteet sanonnalle "pitää mölyt mahassaan" ovat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: "...
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
