Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Aale Tynnin suomennos Kainolle rakastetulle Andrew Marwellin runosta To His Coy Mistress sisältyy esimerkiksi teokseen Tuhat laulujen vuotta (1974, s. 213).Runon ovat suomentaneet myös Veijo Meri (Aralle rakastetulle teoksessa Runoni rakkaudesta) ja Kirsti Simonsuuri (Kainolle rakkaalleen Parnasson numerossa 2001:3).
Kiva kuulla, että lukeminen innostaa. Tässä löytämiäni nuorille sopivia peliaiheisia kirjoja:Lukkila, Anne: Tuomiopäivä Enter [2024]Salama, Annukka: Ripley : nopea yhteys [2022]Cline, Ernest: Ready player one [2018]Davidson, I.I.: The ghost network-trilogia:Aktivoi [2019]Käynnistä Otava, [2020]Järjestelmävirhe [2020]- Tämän trilogian alkuperäisidea on Aleksi Delikourasin, joka siis on Nörtti-kirjojen kirjoittaja.Vacklin, Anders: Sensored reality-trilogia:Beta [2018]Glitch [2019]Replica [2020]Näitä pääsee tutkimaan ja varaamaan Helmetin sivuilta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Henry Theelin levyttämä "Uskothan lapsonen" vastaa kuvaustasi. Laulu alkaa: "Sulla säilynyt kai on lapsen usko tahraton". Kertosäkeessä lauletaan: "Uskothan lapsonen tie taivahan on kirkas kultainen". Laulun alkuperäinen nimi on "Barnatro". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Einar Westling (salanimellä Gunnar Dahl) ja suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kullervo (eli Tapio Lahtinen).Henry Theel: Uskothan lapsonen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=BvS62vppMd0
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -"
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Hei,Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet (4. uud. laitos 2005) Riitta-nimen sanotaan periytyvän (italialaisen) Margaretan lyhentymästä Rita. Suomen kalenterissa nimipäivä sijoitettiin samalle päivälle ruotsalaista perua olevan Brigitan/Birgitan (Riitu, ruots. lyhtentymä Brita, eng. Brigit) kanssa. Tämän alkulähteenä on taas muinaiskelttiläinen tulenjumalan latinalaistunut nimi Brigantia. Jälkimmäiseen yhdistämiseen lienee ollut syynä ainakin se, että nimeä esiintyi jo 1800-luvun lopulla ennen Rita-nimen tunnetuksi tuloa.
Antiikin kreikan -os-loppuiset nimet taipuvat ks:llisinä, joten Aiskhyloksen on oikein.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-antiikin-nimet/
Suhtkoht paljon löytyy aineistoa hautausmaiden hoidosta.Kirjoja, artikkeleita, E-aineistoa, opinnäytteitä ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Vain verkossa luettavia kirjoja ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A1&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Seurakuntapuutarhurit ry:n hautausmaan hoitosuunnitelman laadintaopas: https://evl.fi/plus/wp-content/...
Vuodelta 1968 peräisin olevaa italialais-ranskalais-jugoslavialais-saksalaista yhteistuotantosarjaa Le avventure di Ulisse ei valitettavasti ole saatavissa tallenteena kotimaisista kirjastoista. Meillä nimellä Odysseia televisioitu 8-osainen sarja on esitetty MTV:n ohjelmistossa vuosina 1973, 1977 ja 1982.Odysseus: Tv-sarja Odysseia | Muistikuvaputki | yle.fi
Kyseessä on varmaankin Elizabeth Kayn fantasiakirja Rajalla (WSOY, 2004).Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49965
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
