Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Leijona oli korttipeli, jonka korttien aiheena oli sotaan ja armeijaan liittyviä aiheita. Kuva pelikorteista ja pelin säännöistä löytyy Finna-palvelusta (linkki).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-...
Katsoin Antikvaarista, joka on antikvariaattien yhteisluettelo. K. Merikosken kirjojen hinta näyttää vaihtelevan 4 -40€. Linkki Antikvaari hakutulokseen.
Tässä muutamia kollegoiden kanssa kerättyjä suosituksia: Wells, Martha: Murhabotin päiväkirjat 1Cline, Ernest: Ready player oneKalajoki, Mikko: Viimeinen perillinenDavidson I. I: Ghost Network 1 AktivoiKoiranen, Mikko: Jättiloikka Jan ValkoselleLukkarila, Anne: Tuomiopäivä EnterMeresmaa, J. S.: Kenties tapan sinut vieläWeir, Andy: Operaatio Ave MariaWith, Mikko: Saakelin satanen Isomäki, Risto: Sarasvatin hiekkaa (tästä on tehty myös sarjakuvaromaani Petri Tolppasen kuvittamana) Toivottavasti näistä löytyy mieluisa vaihtoehto. Kirjojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan verkkokirjastossamme: https://lukki.finna.fi/
Rupikonnista puhuttaessa viitataan konnamaisuudella sammakkosukuun. Sammakot (Anura), eli ”sammakot ja konnat” ovat tunnetuimpia sammakkoeläimiä. Sammakoita ja konnia tunnetaan yli 5300 lajia ja ne jaetaan 45 heimoon. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa napa-alueita lukuun ottamatta. Konnat ovat yksi Anuran alaluokka eli Bufonidae-heimon eläimiä. Konnan ja sammakon ero on ihossa ja liikkumistavassa. Iho on sammakolla yleensä sileä ja konnalla rypyliäinen. Konna mönkii ja sammakko loikkii. Linkki Sammakkolampi.netVarmaan ihmiskonnat ovat perineet nimityksensä rupikonnalta. Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja kertoo näiin: "konna (1611 adv. connemmin ’konnamaisemmin’; loun- ja kaakkmurt. Verml Ink) ’(rupi)sammakko,...
Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastot löytyy tietoa Suomen säätilastoista 1960-luvulta lähtien. Vanhempaa tilastoa sääoloista löytyy julkaisusta Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin, jota Ilmatieteellinen keskuslaitos julkaisi vuosina 1922-1966. Julkaisun tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/jykdok.631557?sid=4987788070
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica
Aiemmat osat suomeksi julkaissut kustantamo Otava ei ainakaan vielä ole julkaissut tietoa kolmannen osan suomentamisesta. Kustantamoille voi jättää palautteita ja kysymyksiä, joten suosittelen tässä kääntymään suoraan kustantamon puoleen. Otavalle voi laittaa sähköpostia osoitteella palaute.otava@otava.fi.
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja...
"Ella ja Aleksi":n tuotannosta ei löydy tällaista laulua. Mutta Juice Leskinen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä "Lemmikkigallup", josta löytyy näitä hassuja "eläimiä". Kappale löytyy Juice Leskisen "Haitaribussi" nimiseltä CD-levyltä ja samannimisestä nuottikokoelmasta. Ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta.Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (CD-levy)Haitaribussi | Keski-kirjastot | Keski-Finna (nuotti)Linkki laulun sanoihin:Lemmikkigallup Juice Leskinen LYRICS
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmista voi hakea Finna.fi-hakupalvelun kautta. Finnasta ei kuitenkaan voi tehdä varauksia tai tilata kirjoja muilta paikkakunnilta, vaan varaaminen täytyy tehdä kunkin kirjaston oman verkkokirjaston kautta. Linkki: https://finna.fi/
Ainakin alla olevissa teoksissa käsitellään sisaruskateutta:Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7307452Hannele Laukkanen: Veela https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7002102Marie Aubert: Mikään ei voisi olla paremmin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7038346Johan Bargum: Syyskesä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1846Margaret Atwood: Sokea surmaaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1274Raisa Lardot: Siskonpeti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_21209Tamara McKinley: Tuulenkukat https://...
Sipoon säätietoja noilta vuosilta ei ole saatavilla ainakaan verkossa. Lähin sääasema, jolta säätiedot ovat saatavilla, on Helsingin Kaisaniemi. Siellä korkeimmat lämpötilat olivat seuraavat:Kesäkuu 1944 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1944: 27,8*CElokuu 1944: 27,4*CKesäkuu 1945 korkein lämpötila: 23,5*CHeinäkuu 1945: 31,6*CElokuu 1945: 26,9*CTiedot löytyvät Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta. Voit yrittää kysyä Sipoon säästä tarkemmin Ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluista: Ilmastopalvelut ja mennyt sää - Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen avoin data verkossa ladattuna: Säähavaintoarkisto - Päivätilastot - FMI Avoin dataTietoja avoimesta datasta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla: Avoin data - Ilmatieteen laitos
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
