Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimääsi VHS-kasettia pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haulla, joten näyttää siltä että sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen valikoimissa. VHS-kasetteja muutenkin löytyy kokoelmasta enää melko vähän.
Olisin itsekin ehdottanut Ruokaviraston puoleen kääntymistä, mutta olet sieltä ilmeisesti jo saanut kielteisen vastauksen. Ruokaviraston sivuilla on lista sen käyttämistä elintarvikelaboratorioista, joista Helsingissä sijaitsevat Eurofins Scientific Finland-niminen yritys ja Metropolilab Oy. Omilla sivuillaan nämä laboratoriot ilmoittavat palvelevansa myös yksityishenkilöitä, mutta ilmeisesti ne tekevät elintarvikeanalyysejä vain tietyillä osa-alueilla, kuten allergeenit, mikrobiologia tai orgaaniset vierasaineet. Aina voit tietysti kokeilla ottaa yhteyttä suoraan näihin laboratorioihin.Muut netistä löytyvät laboratoriot ovat lähinnä kliinisiä laboratorioita eli tutkivat vain ihmisten tai eläinten näytteitä.Lähteet:Ruokavirasto.fi....
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Voisikohan tämä teos olla etsimäsi kirja: Roiko-Jokela, Heikki: Ihminen ja metsä : kohtaamisia arjen historiassa 1 & 2 (Metsäkustannus, 2012)Teostiedoissa ainakin mainitaan, että teos on syntynyt Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helle-kirjastojen sivuilta: Haun aloitussivu | Helle-kirjastot
Elokuva on brittiläinen Across the Bridge (Yli Sillan) vuodelta 1957. Se perustuu Graham Greenen samannimiseen novelliin. Elokuvan ohjasi Ken Annakin ja pääosaa esitti yhdysvaltalainen Rod Steiger.Lähteet:Across the Bridge (film) - WikipediaYli sillan (1957) - IMDbAcross the Bridge | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kyseessä ovat paahdetut kurpitsansiemenet, virallisesti pepitas de calabaza. Pepa on espanjaksi siemen, ja pepitas sen diminutiivimuoto monikossa. Kuten tästä voi päätellä, yhdysvaltalaisiin resepteihin nämä siemenet ovat päätyneet Meksikosta, jonka keittiötaiteessa ne ovat merkittävässä osassa. Siemeniä käytetään myös sellaisenaan naposteltavana espanjankielisessä maailmassa Atlantin kumminkin puolin.
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Kuvaukseen sopii parhaiten Nina Georgen romaani Pieni kirjapuoti Pariisissa (Bazar 2016). Lisää tietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta osoitteesta https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/pieni-kirjapuoti-pariisissa/.
Kaupunginteatterin esitysluettelossa ensimmäinen maininta Juha Hyppösestä on näytelmässä "Sanny Kortmanin koulu" v. 1967-68, ja viimeisin näytelmässä "Metsähiisi" v. 1986.Lähde:Microsoft Word - Nettisivujen esitystiedot 30.5.2017
Ohjelman teemakappale on englantilaisen The Creation-yhtyeen Making Time vuodelta 1966.Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt6417190/fullcredits/?ref_=tt_cst_sm#music_department (Osiossa Music Department)https://en.wikipedia.org/wiki/Making_Time#:~:text=Since%202017%2C%20it%20has%20been,was%20named%20after%20the%20song.
Kollega ehdotti Elsa Beskowin kirjaa Ruususuu ja pikkuhirvi. Kirjan kuvaus ja saatavuustiedot näkyvät Helmetissä:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1162937?sid=5131805790
tähän kysymykseen ei kyllä valitettavasti löytynyt tietoa. Möntsölä ilmeisesti on Sortavalassa sijainnut alue, mutta meiltä ei Sortavalan tai Sievin historiaa käsittelevistä kirjoista löytynyt tietoa. Asiaa voisi tiedustella vielä Sievin kunnasta suoraan tai Sievien kirjastosta.https://www.sievi.fi/
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Tuo sitaatti William Shakespearen näytelmästä Pericles kuuluu Anna-Maija Viitasen suomennoksessa näin:" - Oi tule, / anna kun hautaan sinut toisen kerran, / käsivarsieni syleilyyn." (s. 165).Pandar on suomeksi Viitasen suomennoksessa roolinimellä Porttolan isäntä ja Bawd on Pultti. WIlliam Shakespeare: Pericles, Tyyroksen prinssi (suom. Anna-Maija Viitanen, WSOY, 2012)
Kyseinen sitaatti kiertää internetissä lähestulkoon kaikkialla. Siksi luulisi, että sen lähde olisi helppo löytää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sitaattia ei tuossa muodossa löydy mistään englanninkielisestä versiosta. Sen sijaan se on jonkun itse laatima vapaa käännös. Asiasta on keskusteltu pitkällisesti (englanniksi) esimerkiksi Reddit-viestipalvelussa: Help looking for the source of this Dante quote : r/literature. Lähin vastaavuus löytyy Helvetin Kahdeksannesta laulusta, säkeistä 100-104. Siinä tosin puhutaan kohtalon sijasta vertauskuvallisesti tiestä:My liege, who thither had conducted me, / Replied: ‘Fear not: for of our passage none / Hath power to disappoint us, by such high / Authority permitted […]Eino Leinon...
