Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Vastuullisten tuotteiden valikoimaa voi tarkastella ostavastuullisesti-sivustolta.https://www.ostavastuullisesti.fi/Valikoman kuratoi riippumattomista asiantuntijoista koostuva Vastuullisuuspaneeli, jonka jäsenet ovat kestävän tuotannon ja kulutuksen eri osa-alueiden pitkän linjan asiantuntijoita.Maailman vastuullisimpia yrityksiä voi tarkastella Time-lehden ja Statista-tutkimusyrityksen tekemän laajan vastuullisuustutkimuksen raportista.https://time.com/collection/worlds-most-sustainable-companies-2024/Finnwatch edistää vastuullista yritystoimintaa, joten kannattaa tutustua myös heidän nettisivuihinsa. Sieltä löytyy raportteja ja muita julkaisuja aiheesta.
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Persiankielinen käännös "Jouluyö, juhlayö" lauluun löytyy "Silent Night Web" -sivustolta:Linkki sivustolle: http://silentnight.web.za/index.htmLinkki persiankieliseen käännökseen: http://silentnight.web.za/translate/persian.htm
Sinun kannatta katsoa video rauhassa ja vaikka pysäyttää video välillä ja kirjoittaa muistiinpanoja. Varmastikin koulukirjassasi tai opettajan tehtävänannossa on ohjeet analyysin tekoon. Journalismianalyysiin löytyy ohjeita ja materiaalia esim. Uutismedian Juttutyypit-sivustosta https://juttutyypit.fi/juttutyypit/analyysi/.
Ilmiötä on tutkittu ja selitystä on yritetty löytää äänen säteilyn mekaniikasta ja ääniaaltojen käyttäytymisestä. Uudessa tutkimuksessa on löydetty selitys, joka liittyisikin ihmisen kuuloon eli ihminen kuulee huonommin vastatuulessa. Alla olevassa artikkelissa on käsitelty tuota sekä myös aiempia selityksiä:Luulitko, että tuuleen huutaminen on vaikeaa? Aalto-yliopiston tutkijat todistivat, että kyse onkin jostain ihan muusta | Aalto-yliopisto
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena...
Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Kuvaukseen sopii parhaiten Nina Georgen romaani Pieni kirjapuoti Pariisissa (Bazar 2016). Lisää tietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta osoitteesta https://www.bazarkustannus.fi/kirjat/pieni-kirjapuoti-pariisissa/.
Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
