Aiheesta on kysytty aiemminkin tällä palstalla:
"Kysytty 2.4.2012:
Hei! Onkohan Mary Elizabeth Fryen runosta "Do not stay at my grave - -" olemassa virallista suomennosta? Televisiosarjoissa ja kuolinilmoituksissa siitä on kyllä monenlaisia versioita (Älä seiso haudallani itkien jne.)."
ja siihen annettu vastaus 4.2.2012 (vastauksen linkki ei enää toimi):
"Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:"
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Sama tieto, ettei hän koskaan virallisesti julkaissut ja suojannut runoaan, löytyy täältä, kuvauksen...
Kuvasta on hieman vaikea tunnistaa kyseistä toukkaa. Toukka näyttäisi olevan karvainen, ja Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Kaikki nuo toukat ovat noin 4-6 mm pitkiä, ihrakuoriainen vähän isompi, n. 12 mm.
Kodin tuhohyönteisistä lisätietoa mm. täältä: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki.
Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net
Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14.
http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380…
Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja
Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita
Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut)
Tunnus: 5754503644
Julkaisutiedot: Karjala, 1993
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: venäläinen kansansatu
Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista
Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena
Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr
Tunnus: 9512035936
Julkaisutiedot: Gummerus, 1990
Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär
Alkuperä: suomalainen kansansatu
Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,...
Mila on muunnos esim. nimistä Milana, Camilla tai venäjän Ludmila (kansan rakastama). Mila juhlii 16.9.
Anna on alkuaan heprean Hannah (armo, Jumalan suosima).
Maria on alkuaan heprean Miriam ja kreikan Mariam. Nimestä on monta tulkintaa: toivottu lapsi, mutta myös katkera, surullinen, vastahakoinen, jalo.
Meri on Meerin rinnakkaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Anniina on Annan muunnos.
Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Sinin lähtökohtana on suomalainen värinnimi sini.
Tuulia (samoin kuin Tuuli) on suomalainen luontoon...
Joensuun seutukirjastossa on dvd-muodossa seuraavat kitaransoiton oppaat
Kitara:
The complete guitar player (78.6507), PYA = Pyhäselän kirjasto
Guitar chordfinder (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Hal Leonard guitar method for the beginning electric or acoustic guitarists (78.651), KOA = Kontiolahden kirjasto
Boduch, Doug; Play guitar today! (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Chappell, Jon: Kitaran alkeet for dummies (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Gilmartin, Aaron: Learn to play flamenco guitar (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
McCarthy, John: Modern classical guitar : beginner (78.6507), PKM = Pääkirjasto, musiikkiosasto
Reeves, Mel: Kids can play guitar : easy to follow step by step...
Negatiivien skannaaminen onnistuu Oodissa. Voit varata niin sanotun ”mediatyöaseman” Helsingin kaupunginajanvarausjärjestelmän (eli Varaamon) kautta, https://varaamo.hel.fi/. Voit myös soittaa: (09) 3108 5000.
Skannaaminen onnistuu myös Myllypuron mediakirjastossa. Voit varata skannerin Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/, mutta kesällä on parempi soittaa etukäteen, varsinkin jos haluat apua. Myllypuron mediakirjasto (09) 3108 5092.
Tuo seitti on todennäköisesti jonkun kehrääjäkoin tekemää. Kehrääjäkoita ovat mm. omenankehrääjäkoi, omenatarhakoi, tuomenkehrääjäkoi ja pihlajanmarjakoi.
Meillä kotona -lehden asiantuntija suosittelee omenankehrääjäkoin karkoitukseen saippuavettä ennen kukintaa tai harjausta pehmeällä harjalla.
Thore Skogmanin säveltämä alunperin ruotsinkielinen Neiti Sievänen ja minä (Fröken Johanson och jag) -laulu on levytetty suomeksikin useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että laulun sanoja ei ole saatavilla.
Laulun sanat voi kuunnella esim. levyltä Muistojen 60-luku: 1961: rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa (ilmestynyt 2000)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola).
Suuren käsityölehden numero10/2003 on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan
toimipisteestä. Lehteä ei lainata, mutta siitä voi ottaa paikan päällä valokopioita. Suuren käsityölehden numeroita säilytetään vuodesta 2003 lähtien. Sitä vanhempia numeroita ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Internetistä löytyy koirille tarkoitettujen neuleiden ohjeita mm. osoitteista
http://www.borderterrieri.net/page8.php
http://www.elisanet.fi/mikkojainto/vaatteita.html
http://terrieri.net/modules.php?name=News&file=article&sid=202
http://www.saunalahti.fi/glottis/karderobi.htm
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Lappilainen joululaulu on on nimeltään Lapin jouluyö ja sen nuotit ja sanat löytyvät Uudesta lapinlasten laulukirjasta (1991) s.144. Laulun sanat Onni Nurmela, sävel Pirkko Mikkanen.
Louhivaara sijaitsee entisen Ilomantsin alueella n. 60 km Laatokan pohjois-
puolella olevasta Jänisjärvestä pohjoiskoilliseen. Louhivaara on entistä Ilomantsia, Leminahon kylän osa. Leminaho jäi rajan tälle puolelle, mutta Louhivaara rajan taakse. Venäläiset ovat purkaneet ja hävittäneet koko entisen
Louhivaaran kylän, joten venäjänkielistä nimeäkään ei sillä siis ole. Jos tarvitset lisätietoja kylästä, annan tässä muutaman henkilön yhteystiedot. He voivat tietää asiasta lisää:
-Viljo Vestman (puh. 050-3212234)(tekee retkiä veteraanien ym. kanssa ko. alueille)
-kirjailija Pekka Mutanen,(puh. 013-843156) inkeriläinen paluumuuuttaja, joka taitaa myös venäjän kielen ja voi tarvittaessa toimia tulkkina.
Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä
(Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20-21).
Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš.
Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta.
Norjalaisessa 80-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei valitettavasti kerro mitään nimen tarkasta alkuperästä, joten ilmeisesti sitä ei kovin tarkkaan tiedetä. Kirjallisia mainintoja siitä löytyy jo 1500-luvun puolivälistä Juvalta ja Tavinsalmelta sekä vähemmässä määrin Rantasalmelta ja Säämingistä. Mahdollista lienee, että ainakin joissakin varhaisissa nimissä olisi taustalla paikannimi, sillä Muolaasta tunnetaan kylännimi ”Sormula”, joka on esiintynyt vuonna 1559 muodossa ”Sormola”. Yhteys sormeen tai sormukseen vaikuttaisi todennäköiseltä, sillä kirjan artikkelissa nimen ”Sormunen” yhteyteen liitetään myös sukunimet ”Sormula”, ”Sormus” ja ”Sormi”. Täyttä varmuutta lienee kuitenkin hankala saada, kun kyseessä ovat noin...
Ahlman on rakenteeltaan mitä tyypillisin ruotsalaisperäinen sukunimi, joka koostuu kahdesta osasta: Ahl- ja -man. Yhdyssanan alkuosa Ahl- tulee leppää merkitsevästä sanasta 'Al'; vanhahtavalla saksalaismallisella vokaalin yhteyteen lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että vokaali on pitkä. -man on sekä vanhin että tavallisin loppuosa suomenruotsalaisissa yhdyssanasukunimissä, tämäkin saksalaista perua, sikäläisten -mann-loppuisten nimien mallin mukaan.
Ahlman on mainittu yhtenä niistä ruotsalaisista sotilasnimistä, jotka levisivät ruotujakolaitoksesta supisuomalaiseen ympäristöön. Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi....
Vuoden 2011 Keskisuomalainen-lehdessä on artikkeli, jonka mukaan Linnut-lehden artikkelissa kerrotaan, että auringonkukan siemen painaa melko tarkkaan saman verran kuin siemenen kuori. Tämän mukaan siis 25 kilon säkin paino ilman siemenen kuoria olisi 12,5 kiloa. Roskien määrä ja paino varmasti vaihtelee, joten sitä emme uskalla arvioida.. Alla linkki artikkeliin:
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-120-auringonkukan-siement%C3%A4/599846
