Sinun kannattaa olla yhteydessä Koivukylän kirjastoon, jonka yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Koivukylan_kirjasto/Yhteystiedot
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja...
Tässä neljä kirjaa, jotka voisivat sopia 11-vuotiaalle jääkiekon ystävälle.
Linkistä pääsee suoraan kirjan tietoihin ja sitä kautta voi tehdä varauksen.
Mörkö Marko | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sebastian Aho : Kärpistä NHL-tähdeksi | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Snaipperi : Eeli Tolvasen tarina | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Aleksander Barkov | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue,...
Et kertonut kysymyksessäsi, minkä kielisiä teoksia etsit. Kokosin Helmet-tietokannasta pienen listan kirjoista, jotka käsittelevät ortodoksisia kirkkorakennuksia. Useimmat toki paljon uudempia kirkkoja. Ortodoksisia kirkkoja - Helmet-tietokannassa Paremman avun saat, kun tutustut erikoiskirjastoihin. Helsingin yliopiston slaavilainen kokoelma on vapaassa käytössä. Kokoelma on haettavissa Finna-haun kautta. Tietoa kirjastosta Slaavilainen kokoelma Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi https://www.finna.fi/Record/fikka.2518071?sid=4762700708. Voit ottaa yhteyttä myös Joensuun yliopiston ortodoksian laitokselle. Helsingin ortodoksisen seurakunnan yhteydessä toimii Ortodoksinen kirjasto . Voisit ehkä kysyä apua kirjastosta....
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
Anne Friedin lisäksi ainakin Merete Mazzarella on kirjoittanut useissa esseeteoksissaan vanhenemisesta ja myös surusta. Hänen teksteissään on myös huumoria mukana, joten siinä mielessä ne voisivat olla voimauttavia lukukokemuksia. Esimerkiksi näissä Mazzarellan teoksissa on aihetta käsitelty: Violetti hetki (2022), Kun kesä kääntyy: vanhenemisen taidosta (2001), Illalla pelataan Afrikan tähteä: isovanhemmista ja lapsenlapsista (2014), Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta (2012), Aurinkokissan vuosi (2017), Syksystä syksyyn (2021)Vanhuus ja yksinäisyys ovat aiheina myös esimerkiksi näissä teoksissa:Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (2019)Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella....
Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa on kohta, jossa Harry ja Dumbledore keskustelevat sairaalasiivessä sen jälkeen, kun Harry on päihittänyt Oraven/Voldemortin. Kun Harry yrittää sanoa Voldemortin nimen ja alkaa epäröidä, Dumbledore vastaa hänelle:"Sano Voldemort, Harry. Käytä aina kaikesta sen oikeaa nimeä. Nimen pelko kasvattaa asiankin pelkoa."Lähde: J.K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi, sivu 322 (2011, 29. painos), suomentanut Jaana Kapari
Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 ....
Ottakoot kaikki kerskailijat tästä opikseen : jokaisen kerskailijan kohtalo on lopulta seistä aasinhattu päässään pilkkatauluna. TEKIJÄ Shakespeare, William, kirjoittajaTEOS Loppu hyvin, kaikki hyvin / William Shakespeare ; suomentanut Tiina Ohinmaa ; esipuhe: Jyrki NummiJulkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)ULKOASU 177 sivua ; 21 cm
Ainakin kahdessa romaanissa: Satu Koskimiehen: Te näitte mun soittoni riemun : Ulla Katajavuoren elämä : elämäkertaromaani ja Martti M. Niemen: Väinämöinen, varaväkevä.Finna-haku Aihesanoilla kannel, soittaminen ja romaanit not runot. Linkki hakutulokseen
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Hei,Uutinen Ståhlbergin kyyditykseen osallistuneiden tuomioista löytyy digitoiduista sanomalehdistä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi täältä: Keskisuomalainen 19.12.1930 no 290https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863764/articles/80009880Kovimmat tuomiot saivat Eero Kuussaari, K.M Wallenius ja Mikko Jaskari.
Kuohukerma on pastöroitu, vispikerma taas hieman rasvaisempi, vähälaktoosinen ja iskukuumennettu, ja säilyy pidempään. Vaahtoutumisominaisuuksilta kuohukerma vaahtoutuu nopeammin, mutta vispikermasta saadaan aikaiseksi kestävämpi, tiivis vaahto. Kuohukerman vaahto ei kestä lämpöä yhtä hyvin kuin vispikerman vaahto.En löytänyt sanakirjoista eri sanaa kuohu- ja vispikermalle ruotsiksi. Joissakin käännöksissä kuohukermasta puhutaan pelkkänä kermana "grädde" ja vispikermalle on varattu sana "vispgrädde", mutta yleisemmin molemmat termit kääntyvät sanalla "vispgrädde".Ruotsia äidinkielenään puhuva voisi tietää näille jonkin eroavan termin.
Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan, / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- "
