Olisiko kyseessä Radio Disney Jams -sarjan Vol. 2 vuodelta 2000? Sieltä löytyy Aguileran kappale "Reflection". Sama kappale on mukana myös taiwanilaisella Disney-kokoelmalla All for Love Vol. 2. vuodelta 1998.
Christina Aguileran kappaleita löytyy myös useilta muilta kokoelmalevyiltä, jotka kuuluvat johonkin sarjaan.
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin...
Valitettavasti Suomen patsaiden sukupuolijakaumasta ei löydy tilastotietoa. Suomen patsaille ei ole yhteistä koontisivua, mutta suomalaisia patsaita on koottu kattavasti Wikipediaan. Sukupuolijakaumasta saanee jonkinlaista osviittaa Wikipedian Suomen patsaat ja veistokset -teemasivulta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_patsaat_ja_veistokset
Lista Suomen liputuspäivistä löytyy sisäministeriön verkkosivulta täältä: https://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2024 Kyseiseltä listalta voi laskea, että naispuolisille henkilöille on viisi liputuspäivää ja miespuolisille yhdeksän liputuspäivää. Yhteensä vuonna 2024 on 30 liputuspäivää.
Alakouluikäisiä kiinnostaa yleensä hyvin monenlainen kirjallisuus sarjakuvista ja tietokirjoista lastenromaaneihin ja nuortenromaaneihin saakka.
Hyvää tietoa lasten lukemiseen liittyvistä asioista saat esimerkiksi näistä kirjoista:
Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä - pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn
Haaro, Katajamäki, Peltonen, Ylihärsilä: Käsikirja lukupiireihin (voit ladata sen täältä: https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/08/Lukuklaani_K%C3%A4s…)
Internetistä löytyy myös todella paljon hyviä sivustoja, joissa on tietoa lasten lukemisesta ja lukemisen edistämisestä, tässä pari esimerkkiä:
Niilo Mäki instituutin Lukimat-sivusto: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-...
Kyseessä voisi olla tanskalaisen runoilijan, Henrik Nordbrandtin (1945–2023), kirjoittama runo Året har 16 måneder: November. Nordbrandt luettelee runossa kaikki kuukaudet marraskuusta alkaen ja lopettaa runon mainitsemalla marraskuun vielä neljä kertaa. Runoilijan mukaan vuodessa on siis yhteensä 16 kuukautta (viisi marraskuuta) kahdentoista sijaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Nordbrandtin kokonaisia teoksia ole käännetty suomeksi. Julkaisussa Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti 2002 : 3, s. 16 -17 ”Poissaolon noste” löytyy kuitenkin joitakin Nordbrandtin suomennettuja runoja.
Suomalaisista kirjastoista löytyy Nordbrandtin tanskaksi ilmestyneitä teoksia. Näihin voi tutustua osoitteessa Finna.fi ...
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Tuo viehättävä runo on Elsa Beskowin kirjasta Tonttulan lapset. "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä,ja linnunpojat kuoriutuvat joka pesässä.Ja Tonttulassa, Tonttulassa - kuinka ollakaan -on uusi pieni vauva, jota kilvan hoidellaan. Niin, sellaistahan siellä Tonttulassa on.On leikkiä ja työtä ja päivä huoleton.Ja takaisin jos tahdot tuohon metsään mukavaan,saat itse jatkaa satua, sinä, tai kuka vaan."
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
Hei!Valitettavasti lauluun ei löytynyt julkaistuja nuotteja. Osoitteessa Jamppa Tuominen - Vain yksi päivä (sanat) Chords - Chordify on kuitenkin soinnut lauluun eri instrumenteille. Toivottavasti niistä on edes hiukan hyötyä. Sivustolta kannattaa muutenkin hakea lauluja, joihin ei löydy muualta painettuja nuotteja.
Yleensä tällä pyritään hämäämään Youtuben automaattista sisällöntunnistusta, joka etsii tekijänoikeuden alaista materiaalia. Lataaja kääntää luvattomasti lataamansa materiaalin peilikuvaksi tai muuttaa sen kirkkautta, toistonopeutta tai kuvakokoa. Tämä muuttaa videota sen verran, ettei ohjelma tunnista sitä, kun se vertailee sitä alkuperäiseen.Peilikuvia voidaan tuottaa myös automaattisesti kännykkäkameroilla. Kamera voi peilata kuvan, kun ihminen kuvaa itseään puhelimen pääkameralla. Tällöin ihminen näkee itsensä näytöllä samalla tavoin kuin peiliin katsoessaan.Lähteet:https://www.quora.com/Why-are-many-YouTube-videos-left-right-mirroredhttps://law.stackexchange.com/questions/90585/does-a-youtuber-have-any-copyrights-over-a-mirrored-...
Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi.
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yleisen suomalaisen ontologian, Finton YSOn, mukainen hakusana hiljaiselle tietotaidolle on "hiljainen tieto".Finna.fi-hakusivuston kautta tällä haulla uusimmasta päästä löytyy esimerkiksi vuonna 2024 julkaistu "Tiedä mitä osaat : osaamisen tunnistamisen psykologia" (Siefen, Hanna , kirjoittaja, 1985- ). Hiukan vanhempia esimerkkejä ovat vuonna 2008 julkaistu "Hiljainen tieto / tietämistä, toimimista, taitavuutta" (Toom, Auli ; Onnismaa, Jussi , 1954- ; Kajanto, Anneli , 1949- ) sekä vuonna 2004 julkaistu "Yrityksen hiljainen osaaminen : kehittämisen uusi taso" (Toivonen, Veli-Matti , 1952- ; Asikainen, Riitta ; Ai-ai (yhtiö)).
Hei! Tässä muutama hänestä kertova kirja, jotka ovat lainattavissa alueesi kirjastoista!Tässä on hänen uusin elämänkertansa:Thomson, Graeme: Under the ivy: the life and music of Kate Bushhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2584371?sid=5015062310Sama kirja suomennettuna:Thomson, Graeme ; Haapala, Laura, kääntäjä: Kate Bush ja musiikin lumohttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2056626?sid=5015062145 Tässä toinen, hieman vanhempi elämänkerta:Jovanovic, Rob: Kate Bush : the biographyhttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1743707?sid=5015062310Joka löytyy myös suomennettuna:Jovanovic, Rob ; Sumari, Anni, kääntäjä: Kate Bush : elämäkertahttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1788242?sid=5015062145 Tässä vielä valokuvakirjaBush,...
Perheniemen kartanon vaiheista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Halila, Aimo: Iitin historia 1 (1939), Halila, Aimo: Iitin historia 2 (1966), Ristola, Veijo: Palasia Perheniemen historiasta (1996), Tuomala, Liisu: Veikkolan lahjoitusmaahovista Perheniemen kartanoon (1991). Kartanon historiasta kerrotaan myös Perheniemen evankelisen opiston verkkosivuilla: Perheniemen kartanon historiaa » Perheniemen Opisto. Perheniemen kyläyhdistys ry on julkaissut kirjan Kotikylämme Perheniemi sanoin ja kuvin 1900-1980 (2009), jossa on joitain mainintoja ja muistelua myös kartanosta ja sen väestä.
Hei,Varhaisin julkaisu näyttäisi olevan julkaisussa Aika 15.05.1908 no 10https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499585?page=13Painettuna myös samana vuonna ilmestyneessä runokokoelmassa "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja". Jompi kumpi lienee ensijulkaisu, mutta joka tapauksessa julkaisuvuosi on 1908.
Tällä hetkellä Guinness World Recordsin mukaan suurin samannimisten kokoontuminen on ollut Ivan-nimisten tapaaminen Bosnia-Herzegovinassa v. 2017. Yhteensä Ivaneita kokoontui paikan päälle 2325 kappaletta. Lähde:https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/largest-same-name-gathering-first-name
Hei! Kyllä näyttäisi olevan! Kyseessä Pirjo Aaltosen "Hautaustoimen käsikirja" Sitä näyttäisi olevan hyvin saatavilla PIKI kirjastoissa: Hautaustoimen käsikirja | PIKI-kirjastot | piki.fi Toivottavasti tästä on apua!
