Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen...
Johannes Gebhard (s. 1894, Helsinki – k. 1976) näyttää signeeranneen joskus työnsä juuri noin: Joh G-d.https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johannes-gebhard-2Suosittelen kuitenkin kääntymään taideasiantuntijan puoleen, mikäli haluat täyden varmuuden siitä, että kyseessä on Johannes Gebhardin työ.
Ensimmäinen suomennos kirjasta Tuulen viemää ilmestyi 1937 Maijaliisa Auterisen suomentamana. Alkuperäinen Gone With the Wind oli julkaistu 1936, eli hyvin nopeasti kustantaja Otava sai teoksen suomennettua. Kirja julkaistiin kaksiosaisena.
Voit mennä lukemaan Helsingin Sanomien vanhoja numeroita Pasilan kirjastoon mikrofilmimuodossa. Helsingin Sanomat on siellä luettavissa koko ilmestymisen ajalta. Mikrofilmin lukulaitteen voit varata Varaamon kauttaHelsingin Sanomat mikrofilmi:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695605?sid=5211337151
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, oliko kyse pelkästään suomenkielisistä vaan myös ruotsin- ja vieraskielisistä teoksista. Joka tapauksessa harmillista, jos kokoelma koetaan huonoksi. Toisaalta, onhan yhdeksässä äänikirjassa pitkäksi aikaa kuunneltavaa.E-kirjastojen kokoelmaa valitsevat kirjastoammattilaisista kootut työryhmät. Valintaa tehdään koko ajan, mutta sitä rajoittavat budjetti ja etenkin tarjolla olevan aineiston määrä ja monipuolisuus. Digitaalisten aineistojen oikeuksien omistajat voivat päättää jokaisen teoksen osalta, antavatko sen kirjastolevitykseen vai eivät. Kirjastoiden ei siis ole mahdollista hankkia kaikkia niitä äänikirjoja, joita kaupallliset äänikirjatarjoajat voivat asiakkailleen (ostettavaksi) tarjota. Parhaamme...
Helsingin kaupunginkirjaston kuormat kulkevat vain arkipäivinä. Kuorman mukana kulkevat varaukset, jotka ovat "matkalla noutopaikkaan" eivät siis saavu kirjastoihin viikonloppuisin. Kuormat tulevat kirjastoihin arkipäivisin, mutta aika vaihtelee kirjastoittain. Jos varauksia saapuu kirjastoon runsaasti ja kuorma tulee vaikkapa myöhään iltapäivällä, niin on periaatteessa mahdollista, että osa varauksista ehdittäisiin käsitellä vasta lauantaina. Tällainen on kuitenkin hyvin harvinaista.
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä lorun tai runon sitaattia. Tietokannoistakaan ei ollut etsinnässä apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukija sen? Kenen kirjoittama ja mistä teoksesta?Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan tämmätä tarkoittaa haastamista käräjille eli tämmit tarkoittaa käräjähaastetta. Sana esiintyy mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Taustalla on ruotsin sana stämma (haastaa oikeuteen) ja stämning (haaste).Isontalon ja Rannanjärven aikaan oli vielä voimassa vuoden 1734 laki ja sen osa pahanteon kaari (rikoslaki). Sen 18. luvussa säädettiin kirkkorauhasta ja oikeudenkäymisrauhasta. Uusi rikoslaki astui voimaan 1889.tämmi: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_83a9d9e4e29f982ba19c403c433adb7c&word=Pahategon caari luvut 15-22 Agricolaverkon verkkosivuilla: https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734/l175917.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan seuraaja tiesi vastauksen kysymykseen. Kirja on K. A. Järventauksen romaani Summan savut (WSOY 1940).(Valitettavasti en saanut selville, mistä kirjasta ote on. Onko lukijoillamme tietoa kyseisestä kirjasta?)
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja...
Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim perustivat YouTuben helmikuussa 2005.Tarkempaa ajankohtaa milloin idea YouTubesta tuli ei valitettavasti löytynyt.
Suzukin perämoottoreiden vuosimallin tunnistaminen on tunnetusti vaikeaa. Moottori saattaa mahdollisesti olla vuodelta 1993, ks. oheista taulukkoa: https://s.yumbo-jp.com/catalog/pdf/outboard/suzuki/DT5_6_7_8_9_1999_04.pdf
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut etsinnässä apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
84 on kertomakirjallisuuden ylin luokka, https://finto.fi/ykl/fi/page/84YKL-ohjeista näkee, että siihen ei luokiteta käytännössä oikeastaan mitään kirjallisuutta, sellainenkin aineisto, joka sisältää kertomakirjallisuutta monella kielellä, luokitetaan joko pääkielen mukaan tai useamman kielen mukaan, joten se on käytännössä tuollainen kattoluokka tai otsikkoluokka.84.1 taas ei ole käytössä.YKL-luokitus pohjautuu Melvil Deweyn vuonna 1876 patentoimaan kymmenluokitukseen (Dewey Decimal Classification). Ilkka Mäkisen toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historiassa (BTJ Kustannus) kerrotaan, että Deweyn kymmenluokitus tuli Suomeen 1910-luvun taitteessa, kun kirjastoliikkeen ammattilaiset lähtivät hakemaan oppia Yhdysvalloista. Ennen YKL:...
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Verkkolähteiden mukaan Suomi juoksee -tapahtuma oli Suomen Urheiluliiton järjestämä. Muun muassa Juoksija.fi -verkkosivulla olevan Suomen Urheiluliiton (SUL) entisen harrasteliikunnan johtajan Pertti Raunion muistokirjoituksessa mainitaan, että hän oli toteuttamassa muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Suomi juoksee -tapahtumaa.Kalevan lehtijutussa 3.7.2003 "Suomi juoksee -viesti puolivälissä" mainitaan, että kyseessä on jo 25. Suomi juoksee -viesti.En löytänyt virallista tietoa, milloin tapahtuma on järjestetty viimeisen kerran. Kehotan ottamaan yhteyttä viestiä järjestäneeseen Suomen Urheiluliittoon asian selvittämiseksi. Suomen Urheiluliiton verkkosivuilla on mahdollisuus lähettää heille myös viesti. Verkkosivut löytyvät osoitteesta...
Tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toiminnasta löytyy sivulta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelustaKommentointiVastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.Saamme kommenteista apua ydintehtäväämme, silloin kun ne tuovat lisätietoa ja hyviä tiedonlähteitä vastaukseen. Jos saamme merkittävän tiedon niiden kautta, se lähetetään kysyjälle. Aiheeseen kuulumattomia kommentteja ja...
Syntymän kellonaikaa ei tallenneta väestötietojärjestelmään, mutta voit tiedustella sitä omasta synnytyssairaalastasi kirjallisesti. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys ja mukana on ollut kunnan kätilö, voit kysyä tietoa Kansallisarkistosta.Lähteet: Digi- ja väestötietovirasto: Syntymäaika ja -paikka
Ikävä kyllä, Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tiedustelemaasi Mahlerin pianopartituuria. Sen voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi. Esim. pääkaupunkiseudulla sen näyttää olevan, mutta on juuri nyt lainassa.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mahler+symphony&m=8&l=&Da=&Db=…
