Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jotuni, Maria: Rakkautta (1907, useita uusia painoksia); Kun on tunteet (1913, useita uusia painoksia)Kilpi, Eeva: Kesä ja keski-ikäinen nainen (1970)Kähäri, Iris: Lyhty, loista (1969)Mikkola, Marja-Leena: Naisia (1962)Onerva, L.: Murtoviivoja (1910, uusi painos 2023)
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella.
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Ritva-tietokannasta on mahdollista hakea televisiossa esitettyjä ohjelmia ja elokuvia tietyllä aikavälillä, ks. https://rtva.kavi.fi/Saadaksesi haettua tietyllä aikavälillä lähetettyjä elokuvia, sinun pitää valita Ritvassa "Tarkenna hakua" ja lisätä hakulaisekkeeseen eri parametreja yksi kerrallaan. Elokuvat pystyt valitsemaan "Valitse kenttä" valikon kohdasta "Genre (tv)". Lisäksi kannattaa valita ainakin aikaväli. Esimerkkinä haku vuonna 2010 lähetetyistä elokuvista, ks. linkki.Kysymyksen lisätiedoissa mainittu elokuva kuulostaa hieman elokuvalta Vastavirtaan (Swimming Upstream, 2003). Muita uimariaiheisia elokuvia: https://www.imdb.com/list/ls070650009/
Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta kaukolainamaksua vastaan. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Kaukopalvelutilaus-lomakkeella, sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi, puhelimitse 044 718 2333, tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Sinulla tulee olla Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokortti. Myös kaukolainan uusiminen tapahtuu Kuopion kaupunginkirjaston kautta sähköpostitse kaukopalvelu(at)kuopio.fi tai puhelimitse 044 718 2333.Kaukolainojen hinnat: - alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 4 €/kpl- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä...
Hei!Ketsiia on todennäköisesti muunnelma Ketsia nimestä. Se ei ole suomalainen nimi, vaan heprealainen nimi, joka esiintyy Raamatussa. Se tarkoittaa Kassiapuuta/Kassiakanelia (Cinnamomum aromaticum, syn. Cinnamomum cassia) eli kiinankaneli, mutta voi viitata myös "aromaattinen" tai "tuoksuva".Ketsia on Jobin toinen tytär Raamatun Vanhan testamentin mukaan, joka tunnettiin kauneudestaan.
Suomalaista kalaa kannattaa syödä monesta syystä.Terveyden näkökulmasta kotimaisen kalan syöntiä on tarkasteltu hiljattain Valtioneuvoston tutkimuksessa. Tässä suora lainaus: "Kotimaista kalaa kannattaa syödä, sillä suomalaisten nykyisillä kulutusmäärillä kalan käytön terveyshyödyt ylittävät vierasaineiden saantiin liittyvät haitat kaikissa ikäryhmissä. Kalan käytön lisääminen nykyisestä olisi myös väestön terveydelle eduksi. Erityisesti vähän hyödynnettyjen kalalajien, kuten särkikalojen, käyttöä kannattaa lisätä. Tulokset käyvät ilmi tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin kalaan kertyvien ravinto- ja vierasaineiden pitoisuuksia kotimaisista kalalajeista ja -tuotteista." Toisin sanoen kotimainen kala on hyväksi terveydelle siitä...
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Katson vuorilta laaksoon"? Se alkaa: "Niin kuin meri rannaton pauhaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Kun mä katson alas vuorilta laaksoon päin". Tämän kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki.Lähde:http://www.fono.fi
Hieman epäselvä kuva, mutta näyttää kovasti punkilta eli puutiaiselta.Niitä on tänä vuonna tavallistakin enemmän. Linkki YLE uutinen 16.7.2025THL kehottaa hankkimaan puutiaisaivotulehdusrokotteen. Rokotetta tarjotaan suuren riskin alueilla ilmaiseksi. Linkki Rokotustieto sivustolle.
Kysyjä ei tarkentanut mitä hän tästä aiheesta haluaa tietää mutta kesäkuussa 2025 on avattu Kirjaston Kopiraittila -niminen verkkosivu, joka on luotu kirjastotyön tueksi. Sinne on koottu tietoa tekijänoikeuksista ja vastauksia tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Kirjaston Kopiraittila on Kopioston tuottama kattava ja käytännönläheinen materiaali kirjastoille. Kirjaston Kopiraittilan sisältö on kehitetty yhteistyössä kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa.Sivustolta voi käydä lukemassa tietoa kirjastoista ja tekijänoikeuksista.https://kirjastonkopiraittila.fi/
Sanaa pyrsiä ei löytynyt niistää-merkityksessä käytettävissä olevista sanakirjoista eikä muista lähteistä. Suomen etymologisessa sanakirjassa, jonka päivittyvä versio on saatavilla Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla, mainitaan nenän niistämiselle hieman samantapainen murteellinen sana pursua (tai pursuta). Lähteestä selviää myös sanalle esitetty alkuperä.https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_40d62589a217dcc7794da67d5a581e4e&list_id=1&keyword=pursua&word=pursuaErilaisten sanakirjojen ja kielikysymyksiin liittyvien lähteiden lisäksi Kotimaisten kielten keskuksesta on saatavilla myös kielineuvontaa.https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Tutkimusten mukaan elokuvasisältöjä kopioidaan, levitetään ja katsellaan laittomasti edelleen hyvin paljon. Fyysisten tallenneformaattien, kuten DVD- ja Blu-ray-levyjen, laiton kopiointi ja fyysisten kopioiden myyminen on vähentynyt huomattavasti suoratoistopalveluiden yleistyttyä mutta on edelleen yleistä monissa maissa.Maailmanlaajuisesti eniten elokuvia levitetään laittomasti verkon lataus- tai suoratoistopalveluiden kautta. Arviot puhuvat yli 200 miljardista katselukerrasta vuosittain tai Euroopan Unionin alueella noin 1,1 katselukerrasta kuukaudessa verkonkäyttäjää kohti. Oletettavasti iso osa tästä levitetystä aineistosta on kopioitu fyysisestä mediasta kopiointisuojaukset ohittaen, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa.Lähteet:Film...
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan etsimääsi sarjaa. Sarjan tunnari on hyvä hakuelementti elokuvatietokantoihin, mutta emme valitettavasti löytäneet niistä tähän yhteyteen sopivaa sarjaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olen etsinyt lintukirjoista, joissa on lintujen nimet ruotsiksi, suomeksi ja latinaksi, mutta sieltä ei junifågel-nimistä lintua löydy. Myöskään ruotsinkielisistä sivustoista tai ylipäätään verkon haulla ei löydy junifågel-sanaa muussa merkityksessä kuin lintu, jota tavataan kesäkuussa, tässä tapauksessa Ruotsissa. Teidän kannattaa kääntyä Suomen Birdlifen puoleen, siellä on lintuasiantuntijoita, jotka varmasti osaavat auttaa, BirdLife Suomi | Yhteystiedot.
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan...
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y
Tove Janssonin kuvakirja Vaan kuinkas sitten kävikään? (alkuteos ruotsiksi Hur gick det sen?) on käännetty espanjaksi nimellä El pequeño trol Mumin, Mymla y la pequeña My. Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Anna-Stiina Heikkilän teoksia ei ole ranskannettu.Suomalainen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voit etsiä ranskannettuja suomalaisia teoksia. HAKU - Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSKoska ilmeisesti pitäisi olla kyse teoksesta, joka on vielä saatavilla kirjakaupoista, kannattaa etsiä teosta uusimpien joukosta. Iida Turpeisen Finlandia-palkittu Elolliset on ranskannettu vuonna 2024 (A la recherche du vivant).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSAnni Kytömäen Kultarinta ilmestyi ranskaksi vuonna 2023 (Gorge d'or).- Suomen kirjallisuuden käännökset - SKSItse suosittelisin jompaa kumpaa näistä, mutta ehkä tietokantaa selaamalla löydät mieluisamman vaihtoehdon.
Hei!Helmetin esinehaun perusteella Malmin kirjastosta löytyy miniDV digitaalinen videokasettinauhuri jota voit käyttää kirjastossa. Tässä tarkemmat tiedot: MiniDV digitaalinen videokasettinauhuri kirjastokäyttöön [Esine] | Helmet-kirjastot | helmet.fi
