Kysymyksessä saattaa olla salanimi. Kysyin kirjasta Kansalliskirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on. Kirjassa on ainoastaan painopaikka Pori ja vuosi 1954. Kirjailijasta ei löydy mainintaa Ranskan kansalliskirjastossa.Kirjasammosta löytyy kirjan aikalaisarvio: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au27fbb775-18ef-40cb-a9da-ab3304b53009
Hei!Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoa, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi.Aikaisemman osan on julkaissut Karisto vuonna 2020, joten kannattaa seurata heidän sivuilta uutuuksia.Asiaa voi kysyä myös suoraan kustantajalta sähköpostilla: kustannusliike@karisto.fi.Tätä kysymystä olikin jo pari kertaa aikaisemmin kysytty:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tietoa-etta-mysteries-of?language_co…https://www.kirjastot.fi/kysy/ollaanko-margaret-rogersonin-kirjaa-myste…
En löytänyt kyseiselle runolle suomennosta. Se ei sisälly kokoelmaan Shelleyn runoja (1929). Tarkistin myös muun muassa kokoelman Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967), mutta runoa ei löytynyt.LinkkiShelleyn runoja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49257
Kirjastonhoitaja pohdiskeli asiaa Merisotakoulun kirjaston kollegan kanssa, ja Merisotakoulun (isolla kirjaimella) toimintoja ei ole sijainnut Kotkan alueella. Kotkan lähistöllä on toiminut kyllä monenlaisia muita puolustusvoimien organisaatioita, ja siellä on järjestetty merivoimiin ja rannikkotykistöön liittyviä kursseja ja koulutusta, ja periaatteessa siellä on jokin Merisotakoulun koulutusjakso saatettu toteuttaakin. Itsenäisyyden ajan meriupseerien koulutus alkoi syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmilla. 1922 meriupseerien koulutus siirtyi osaksi Suomen kadettikoulua, joka toimi tuolloin Helsingin eläintieteellisen museon tiloissa. 1923 koulu siirtyi Munkkiniemeen. 1926 Merikadettiosasto siirrettiin Katajanokalle. 1930...
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut.
Viipurin kirjaston kirjoja ei evakuoitu sen paremmin talvi- kuin jatkosodankaan aikana, eli sen kokoelmaan kuuluneet niteet eivät luultavasti järin yleisiä ole. Jonkin verran yksittäisiä niteitä on evakkojen matkassa epäilemättä kulkeutunut, mutta näihin päiviin saakka säilyneitä tuskin kovinkaan paljon on.Viipurin kirjaston kokoelman kohtalosta ks. aiempi Kysy kirjastonhoitajalta -kysymys vastauksineen:Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… | Kysy kirjastonhoitajalta
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Maisku Myllymäki: Holly (WSOY, 2021)Sanna Tahvananainen: Mitä perhoset tekevät sateella (Otava, 2022)
Veikko Huovinen on kirjoittanut novellin Asekronikka, joka on julkaistu Rajamme vartijat -lehden numerossa 9 vuonna 1969. Se sisältyy myös novellikokoelmaan Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita. Asekronikassa Huovinen kertoo varsin seikkaperäisesti elämänsä aikana käyttämistään aseista. Ensimmäiset laukauksensa hän ampui isänsä haulikolla. Isä osti myöhemmin J.G.A.-merkkisen pienoiskiväärin, jota Huovinen käytti riistalintujen metsästämiseen. Kun kauppoihin tuli myyntiin japanilaisista sotilaskivääreistä porattuja Jappi-kiväärejä, Huovinen osti sellaisen. Vuonna 1953 Huovinen kertoo ostaneensa Sakon 5,7 x 43 luodikon. Metsästys ja kalastus -lehden artikkelin "Sako L46 – todellinen klassikko" (6.2.2025) mukaan tämä Huovisen...
Johannes Gebhard (s. 1894, Helsinki – k. 1976) näyttää signeeranneen joskus työnsä juuri noin: Joh G-d.https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johannes-gebhard-2Suosittelen kuitenkin kääntymään taideasiantuntijan puoleen, mikäli haluat täyden varmuuden siitä, että kyseessä on Johannes Gebhardin työ.
Helmet-kirjastoista voi lainata mm. vajaa parituhatta lautapeliä ja melkein neljätuhatta konsolipeliä. Voit varata niitä Helmet.fi:ssä kirjautumalla sisään, klikkaamalla sinistä pelin nimeä ja lopuksi Varaa teos-painiketta. Myös muista kaupungin- ja kunnankirjastoista löytyy lauta- ja konsolipelejä.
"Tyttö on kaunis kuin palonauris" alkaa Sauvo Puhtilan sanoitus lauluun "Kaunis kuin nauris". Säkeistöjä on kaksi. Laulu on nuotin mukaan Unkarista. Laulun alkuperäistä nimeä ei nuotissa mainita.Lähde:Tie musiikkiin : Musica II / Erkki Pohjola ; Egil Cederlöf (9. painos; Musiikki Fazer, 1974)
Ilta-sanomien vanhoja vuosikertoja voit lukea mikrofilmattuna Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Iltalehti on ilmestynyt vuodesta 1980.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600468?sid=5233803424https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Jack Londonin novelli To build a fire on käännetty suomeksi nimellä Nuotiotarina. Nuotiotarina löytyy mm. novellikokoelmasta Rakkaus elämään - Novelleja Alaskasta. Nuotiotarinan on suomentanut Kristiina Rikman. Novellikokoelma ja novelli Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_54546 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37202
Kyllä löytyy, kappaleen sanat löytyvät Fazer Musiikin vuonna 1995 julkaisemasta tangokokoelmasta Kultainen tangokirja 2: sata suosikkisävelmää.Linkki nuottikirjaan:Lago Maggiore
Nimitys liittyy ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjaan, jossa vaaditaan Kansainvälistä olympiakomiteaa lopettamaan yhteistyö öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Öljy- ja kaasuyhtiö Eni on meneillään olevien Milanon ja Cortinan vuoden 2026 talviolympialaisten ja paralympialaisten virallinen yhteistyökumppani.Lähde: Greenpeace: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/oljympialaiset-2026/
Chad Hurley, Steve Chen ja Jawed Karim perustivat YouTuben helmikuussa 2005.Tarkempaa ajankohtaa milloin idea YouTubesta tuli ei valitettavasti löytynyt.
Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla.
Saimme tiedon kommentoijaltamme: Tämä on Matti Rossin runosta "Leikit", joka on julkaistu hänen kokoelmassaan Leikkejä kahdelle (1966) ja on mukana myös Jarkko Laineen toimittamassa kokoomateoksessa Runoja rakkaudesta (1979).
