Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Tähän ei valitettavasti tutkimistani lähteistä tyydyttävää vastausta löytynyt. Maustaminen ei tunnu todennäköiseltä selitykseltä – ohuesta puusta tuskin mainittavaa aromia keitokseen erkanee. Todennäköisemmin kyse on jonkinlaisesta rituaalista, jolle voisi hakea taustaa esimerkiksi suomensukuisten kansojen suhteesta tuleen ja sen yhteydestä ruoanvalmistukseen.Maarit Knuuttila puhuu kirjassaan Kansanomainen keittämisen taito tulentekemisen ja -käsittelyn taidon sekä arkikeittämisen yhteydestä: "Ihminen, tuli ja koti sitoutuvat yhteen. Joseph Rykwertin mielestä kodin ei tarvitse olla mitään rakennettua, kuten talo, vaan se voi olla pelkästään tulisija jossain ulkosalla – paikka lämmitellä ja keittää, kokoontumispaikka, polttopiste. Uno...
Etsimäsi kirja on varmaankin Ritva Toivolan ja Ulla Vaajakallion Konstan mehutaika (1993).Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Konsta on Karhukaupungin taikurikarhu. Sillä on taikurireppu, josta voi taikoa mitä ikinä haluaa. Eräänä päivänä Konsta päättää muuttaa koko kaupungin vesijohtoveden mansikkamehuksi. Kaikki eivät ole kuitenkaan tyytyväisiä."https://lumme.finna.fi/Record/lumme.708764?sid=5193738956
Hei,Tämä on todennäköisesti Ladislao Vajdan ohjaama espanjalainen elokuva Marcelino (Marcelino, pan y vino) vuodelta 1954/1955. Elokuvassa on orpo poika, ullakko ja itkevä ristiinnaulittu Jeesus-veistos/patsas.Tarinasta on muitakin versioita, mm vuoden 1991 Marcellino, jonka on ohjannut Luigi Comencini.
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa kasvinsuojelusta luomutuontannossa. Ensisijaisesti rikkakasveja, kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan laji- ja lajikevalinnalla, viljelykierrolla, viljelytekniikoilla ja tuhoojien luonnollisilla vihollisilla. Lisäksi rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää esimerkiksi harausta, kitkemistä ja liekitystä. Näiden keinojen lisäksi voidaan käyttää luomutuontoon hyväksyttyjä aineita, jos tuhoojakohtaiset torjuntakynnykset ylittyvät. (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luom…)Luettelo sallituista aineista löytyy osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/lannoite-ja-torjunta-aine/kasvinsuojeluaineet-2025a.pdf. Taulukosta selviää myös kunkin...
Kuvaukseen sopivia ovat esim. seuraavat alle kolmesataasivuiset teokset: Karila, Juhani: Pienen hauen pyydystys (2019)Loe, Erlend: Supernaiivi (1998)Nousiainen, Miika: Vadelmavenepakolainen (2007)Seppänen, Jussi: Jussi Seppänen (2020)Tamminen, Petri: Meriromaani (2015)
Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
E-kirjaston sivuilla vastataan kysymykseen näin:"E-kirjaston käyttöön ei tarvita kirjastokorttia, vaan sovellukseen tunnistaudutaan vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnukset tai mobiilivarmenne). Vahva tunnistautuminen vastaa kirjastokorttihakemuksen henkilötodistusta ja allekirjoitusta. Vahvalla tunnistautumisella varmistetaan asiakkaan henkilöllisyys ja oikeus rekisteröityä asiakkaksi. Vahvalla tunnistautumisella asiakas hyväksyy henkilötietojen päivityksen väestörekisterijärjestelmästä. Asiakkaasta vahvalla tunnistautumisella kerättävät tiedot ovat nimi, osoite, henkilötunnus ja huollettavat.E-kirjastoa voivat käyttää ne henkilöt, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. Vahvan tunnistautumisen avulla tarkistetaan henkilön...
Löysin vastauksen luontoakatemian sivuilta.Kutuaikaan kiihkeät urossammakot kerääntyvät naaraiden ympärille. Jos naaraita on kovin vähän, voivat he joutua urospallon sisälle ja vahingossa hukkua. Linkki luontoakatemian sivuille.30.4. vietetään muuten kansainvälistä sammakkoeläinten päivää. Linkki YLE uutiset 28.4.2022.
Nuottikirjassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä" on kyseinen laulu. Nuotinnos on tarkoitettu neliääniseen säestyssoittoon (melodia selkeästi oikealla kädellä).
Nuottikirja on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Soitin kustannusyhtiö Gummerukseen, joka kustantaa tätä Entrada espanol- kielikurssia ja sieltä kerrottin, että kyseistä kielikurssia ei ole saatavana videona tai dvd:nä.
Aiheesta ei löydy spesifiä tutkimustietoa, mutta noin yleisesti suurtenkin puolueiden ykköspoliitikot haluavat ministereiksi. Poikkeuksena voi olla tapaukset, joissa on esimerkiksi painavia yksityisiä syitä.
Ei ole, kirjastoautolla on joulutauko 23.12.-6.1. välisen ajan, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Juttuja_kirjastosta/Kirjastoautojen_joulutauko_231261(200121)
Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat Oy:lla on ollut ainakin kaksi osoitetta Lahdessa. Vuoden 1968 puhelinluettelossa osoitteeksi on mainittu Rautatienkatu 17, 2. kerros ja vuoden 1970 puhelinluettelon mukaan toimipiste on sijainnut osoitteessa Hämeenkatu 16. Molempien puhelinnumero on ollut 23 555. Wikipedian Keihäsmatkat artikkelissa on liitteenä kuva vuoden 1974 lehtimainoksesta ja siinäkin osoite on edelleen Hämeenkatu 16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat
Samaisen artikkelin mukaan yhtiöllä oli vuosina 1972–1974 oma lentoyhtiö nimeltään Spear Air Oy, mutta sen tietoja ei Lahden vanhoissa puhelinluetteloissa ollut.
Valitettavasti Jarmo Jylhän kappaletta "Soita hiljaa kitaraani" ei ole julkaistu nuottina.
Suomalaista musiikkiaineistoa voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta https://kansalliskirjasto.finna.fi/, johon Viola-tietokanta on yhdistetty. Viola on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista 1970-80-luvuilla julkaistuista noita-aiheisista lastenkirjoista, joissa osassa on myös kannessa noidan kuva:
Noidan käsikirja
Suuri noitakirja
Voi noita noitia
Noitasatuja ja taikatarinoita
Pikkunoita
Suuri noitatieto
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä varauksen muokkaamisen suhteessa Finna tosiaan toimii eri tavalla kuin aiempi verkkokirjasto. Tällä hetkellä varausten alkamis- ja loppumispäivää ei voi muokata. Tästä on tehty kehitysehdotus järjestelmäntoimittajallemme.
Jos käy niin, että varaus tulee noudettavaksi matkan aikana, voimme lainata varatun aineiston asiakkaan kortille odottamaan noutoa. Laina-aika alkaa juosta heti mutta varaus ei mene kokonaan ohi. Asian voi hoitaa puhelimitse tai sähöpostin kautta, kirjastonkortin numero tarvitaan.
Rajalliset maat on jo lainattavissa kirjastoista ja varattavissa Vaski-verkkokirjastossa. Varaamiseen tarvitset sekä nelinumeroisen pinkoodin että kirjastokortin viivakoodin alta löytyvän käyttäjätunnuksen. Kirjauduttuasi sisään verkkokirjastoon pystyt varaamaan kirjan ja valitsemaan, mihin kirjastoon haluat, että varauksesi toimitetaan. Rajalliset maat -teoksen saatavuuden näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4065217
Kun viittaat Kirjasammon sisältöön lähteenä, anna lähteeksi Kirjasampo ja tuo linkki, jossa tiedot ovat, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112. Jos haluat mainita Kirjasammon julkaisijan, se on Kirjastot.fi. Tarkoititko tätä?
