Finna.fi -palvelun hakutoiminnolla voi hakea niin yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen kuin erikoiskirjastojenkin aineistoja. Valitsemalla hakuehdoksi portugalin kielen sekä aikakauslehdet, vaikuttaa siltä, että suomalaisiin kirjastoihin ei tilata portugalinkielisiä painettuja lehtiä. Hakutuloksista (linkki alla) nähdään, että kirjastoissa on tarjolla esimerkiksi suomalaista teollisuutta tai tiettyä tieteenalaa koskevia lehtiä, ei kuitenkaan aivan uusimpia sellaisia.https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22por%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=aikakauslehti&type0%5B%5D=AllFieldsLastu-...
Kustannusosakeyhtiö Teos on julkaissut Leena Virtasen kirjoittamaa ja Sanna Pelliccionin kuvittamaa Suomen supernaisia -kirjasarjaa, joka kirjastoluokitukseltaan menee tietokirjallisuuteen. Ulkoasultaan sarja on hieman kuvakirjamainen. Sarjassa on ilmestynyt teokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä, Eeva Kilvestä, Fredrika Runebergistä, Larin Paraskesta ja Tove Janssonista. Etsimäsi kirja voisi näistä olla Minna! Minna Canthin elämä ja teot (2018).On myös mahdollista, että muistikuvasi viittaa Raili Mikkasen nuortenkirjoihin, joita hän on kirjoittanut tunnetuista suomalaisista henkilöistä, kuten Miina Sillanpäästä, Aino Kallaksesta ja Minna Canthista. Erityisesti Karhun kumarrus: Miina Sillanpään nuoruus (Otava 1996) ja Kunhan ei...
Kansandemokraattien Messuhallin kokouksessa 27.11.1944 hyväksytyn julkilausuman toisen kohdan mukaan neuvostovastainen sota oli Suomen historian suurimpia rikoksia. "Millään nämä henkilöt eivät voi rikoksiaan sovittaa, mutta rankaisematta heitä ei voi jättää yhtä vähän kuin voidaan jättää rankaisematta ne, jotka sotaa hyväkseen käyttäen ovat harjoittaneet julmuuksia."Sekä kommunistit että pian välirauhansopimuksen jälkeen perustettu SKDL puhuivat paljon sota-ajan johtajien vastuusta. Ne pitivät tavoitteena Romanian ja Bulgarian mallin mukaisia pikapidätyksiä ja kansantuomioistuimia, joiden pääpaino oli sisäpoliittinen. Uuden vuoden puheessaan kansandemokraattien keulahahmo Hertta Kuusinen vaati sotasyyllisten oikeudenkäyntiä ja...
Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Valitettavasti vanhoja listoja ei ole enää mahdollista palauttaa. Uusia listoja on mahdollista tallentaa Helmet.finna.fi suosikkeihin. Listojen poistumisesta yritimme tiedottaa Linkki Helmet uutiset.
HElsingin kaupunginkirjaston hankinnasta kerrottiin, että ääsääntöisesti suomenkielisen lastenkirjallisuuden osalta ostetaan mieluummin kovakantisia kirjoja, jotka kestävät käytössä keskimäärin pidempään. Toki jos kovakantinen kirja on huomattavasti kalliimpi kuin kovakantiset kirjat tyypillisesti ovat ja valittavana on pehmeäkantinen edullisempi vaihtoehto, voidaanpäätyä myös pehmeäkantiseen.
Tällainen juoni on ainakin Michael Gornickin ohjaamassa elokuvassa Creepshow 2 (1987). Se on Stephen Kingin tarinoihin perustuva episodielokuva. Episodissa nimeltä "The Raft" nuoret joutuvat kuvailemasi kaltaisen öljylautan uhriksi.
Erilaisia kulkutapoja Panevezysista Skapiškikseen voit vertailla Rome2Rio-sivustolta: https://www.rome2rio.com/map/Panev%C4%97%C5%BEys/Skapi%C5%A1kis Kyseisellä sivustolla voi tutkia kulkutapoja ja -reittejä maailman matkakohteisiin. Sieltä löytyvät myös Tukumsin ja Galinin reittivinkit, kun lähtöpaikkana on Riika. Klikkaamalla hakutuloksessa kulkuneuvoa näet tarkemmat tiedot kulkuyhteyksistä.Suomalaisten sotilaiden hauta on Skapiškiksessa kukkulalla nimeltä Švedukalnis (ruotsalaisten kukkula). Katolisten hautojen ohella 220 suomalaissotilasta makaa siellä yhteishaudassa. Sen päällä on muistomerkki johon kaatuneiden nimet on kaiverrettu. (Skrodenis, 2019) Tukumsissa suomalaisten jääkärien hauta sijaitsee Brāļu kapi -hautausmaalla....
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin Lilian Kallion teosta Ugudibuu. Kirja on julkaistu jo vuonna 1975. Voisikohan olla tämä? Vai osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa jotakin muuta teosta?Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Kyseessä voisi olla sarja Jessi ja Janni - etevät etsiväkaksoset (Lexi & Lottie). Ks. sarjan tiedot Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4362678Mikäli tämä ei ollut etsimäsi sarja, kannattaa kysyä asiaa vielä suoraan Yleisradiolta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Allergeeneiksi kutsutaan aineita, jotka voivat aiheuttaa allergia- tai yliherkkyysreaktioita. Ne ovat siis ruoan luonnollisia osia, jotka aiheuttavat ongelmia osalle ihmisistä, ja siksi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säätelevässä laissa määrätään niiden ilmoittaminen pakolliseksi.Tuoteselosteessa mainittavia allergeenejä ovat seuraavat:gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis, ohra, kaura ja niistä valmistetut tuotteetäyriäiset ja äyriäistuotteetmunat ja munatuotteetkalat ja kalatuotteetmaapähkinät ja maapähkinätuotteetsoijapavut ja soijapaputuotteetmaito ja maitotuotteet (laktoosi mukaan lukien)pähkinät ja pähkinätuotteetselleri ja sellerituotteetsinappi ja sinappituotteetseesaminsiemenet ja seesaminsiementuotteetrikkidioksidi ja...
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
tähän tarvittaisiin karjalan kielen-taitoa. Kirjasta tarkistin, että samaa ilimannäpistelijä pätkää ei siinä ole ainakaan lopussa. Elokuvan lopun katsoin myös ja tuo kieli tai murre on kyllä hieman hankalasti aukeava. Viimeinen lause "ka mie musikka lähe lietsuu", tuntuu selkeimmältä. Musikka ainakin on karjalan-kielellä mies ja mie on minä ja käsittääkseni lietsuun on suomenkielessäkin käytetty pois tai jonnekin lähtemistä ilmaisevana sanana. Kertojan ääni jatkaa myös suomeksi, että ennen suurhyökkäystä ilimannäpistäjä häviää jonnekin.Laitan tähän linkin karjalankielen sanakirjaan, jos haluatte vaikka itse kokeilla, että aukeaisiko teksti sitä kautta.https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_76f40a4416f24ba45d6…
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit
Hansakaupan aika oli Itä- ja Pohjanmeren alueen kauppaliitto 1200-1400-luvuilla (Tieteen termipankki 23.7.2025: Historia:Hansa.) Hansaliittoon kuului melkein 200 kaupunkia. Suomessa hansaliitto vaikutti erityisesti Turku ja Viipuri, vaikka ne eivät olleetkaan varsinaisia hansakaupunkeja. Katsoin läpi Kaari Utrion tuolle ajalle sijoittuvia kirjoja, etenkin Turkuun ja Viipuriin sijoittuvia sekä sellaisia kirjoja, jotka liittyvät hansakaupunkeihin.Katarina (Viipuri ja Turku mainittu, 1300-luku)Vehkalahden neidot (Viipuri ja kauppahuoneet mainittu kirjan kuvauksessa)Neidontanssi (Turku)Viipurin kaunotar (Turku)Vendela (Turku, Viipuri ja kauppiassaattue mainittu kirjan kuvauksessa)Uhritulet (1300-l, Turku, Viipuri, Tukholma, Gotlanti)...
Muisteltu kirja on Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (1996). Keväällä 1995 julistettuun kilpailuun saivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Painajaisia sisältää 12 parhaaksi katsottua novellia kilpailuun määräaikaan mennessä lähetetyistä 1526 kirjoituksesta, 4 palkittua ja 8 lunastettua. Yksi jälkimmäisistä on Marko Puhakan Joulupukki.
Tähän on vastattu aieminkin, runsas kuukausi sitten. Helsingissä syyslukukausi alkoi maanantaina 18.8.1975. Muistelen päivän olleen sateinen, kun aloitin tuolloin lukukauden.Lähde:https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivana-koulu-alkoi-helsingissa?from=term/201827&language_content_entity=fi
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
