Ilmatieteen laitoksen avoin data -tietoaineiston mukaan Rovaniemellä (havaintoasemat Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi Apukka ja Rovaniemen mlk Meltaus) oli vuonna 1972 13 peräkkäistä hellepäivää 26.6.–8.7. Kymmenellä Lapin havaintoasemalla hellettä riitti vielä heinäkuun 9. päiväksi, ja tämä 14-päiväinen helleaalto oli Lapin helle-ennätys aina tähän vuoteen saakka.Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos Lappi on lähipäivinä Suomen lämpimin kolkka – hellettä piisaa koko maahan | Lappi | Yle Lapissa tehtiin uusi ennätys hellepäivissä – Neea Outinen: ”Olen nukkunut joka yö kylmäkalle kainalossa” | Lappi | Yle
Ilmeisesti olisi pääasiassa hyvä huolehtia, että virtsa ei pääse vesistöön. Tällöin virtsa voi saastuttaa mahdollisia uima- ja juomavesipaikkoja. Lähde: Puskapissaajan etiketti
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,...
Jyväskylässä on toiminut sekä Jyväs-Matti että Jyväs-Martti. Jyväs-Matin toimiala oli arvopaperien ja raaka-ainesopimusten välittäminen. Jyväs-Martin taas maatalouskoneet ja -tarvikkeet.
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset...
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Varmaa vastausta on luonnollisesti mahdotonta antaa, mutta mahdollisesti kyseessä voisi olla libanonilaista alkuperää oleva hashweh. Se ei tosin ole kastike vaan riisiruoka, johon tulee myös mm. rusinoita ja pähkinöitä tai manteleita.Hakukoneella löytyy reseptivaihtoehtoja sekä suomeksi että englanniksi.
Hei,Singerin ompelukoneiden valmistusajankohtaa sarjanumeron mukaan voi tutkia alla olevasta nettisivustolta. Oletan että tuon numeron lisäksi sarjanumerossa on kirjain/kirjainpari.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Hello,And thank you for your question! Kuopio City Library provides weekly story times for early education (daycare and preschool) at the main library and monthly story times at some of the branch libraries. The story times are themed and include involving the children in the story-telling in different ways. Once a month the story times at the main library are conducted with support signs and we have received a lot of positive feedback for that. We have also put together ready-to-use story time packages for early education to use in their own premises. The packages include the books and props necessary for conducting the story time as well as instructions for the activities that go along with the stories. The activities are designed...
Laulun nimi on Paimenlaulu.Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Tähän kysymykseen löysin vastauksen aikaisemmasta kysymyksestä:Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa... | Kysy kirjastonhoitajalta
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä kirjaa pelkän kuvituksen kuvailun perusteella. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa jotain? Ehdotuksia voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Lähin löytämäni vastine, joka sopii ainakin osittain kuvailemaasi lauluun, on Matti Jurvan säveltämä, Tatu Pekkarisen sanoittama ja Toivo Kärjen sovittama Sotilaan äiti vuodelta 1942. Se löytyy Youtubesta Eero Väreen ja Kristalli-orkesterin esittämänä. Laulussa mainitaan äitimuori, joka saa pojaltaan kirjeen rintamalta: SOTILAAN ÄITI, Eero Väre ja Kristalli-orkesteri v.1942Jos kyseinen laulu ei ole se mitä etsit, emme valitettavasti löytäneet vastausta. Ehkäpä joku lukijoitamme tietää, mistä laulusta voisi olla kyse.
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 7.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
Aihetta käsitteleviä julkaisuja ovat ainakin seuraavat:
Helenius, Koppermäki ja Virkkunen (toim.) 2017: Agroekologinen symbioosi ravinne- ja energiaomavaraisessa ruoantuotannossa. Ympäristöministeriön raportteja 18/2017.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80004
Virkkunen ym. 2016: Agroekologinen symbioosi tuottaa lähiluomua ja bioenergiaa ravinteita kierrättäen. Maataloustieteen päivät 2016.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176051
Nieminen ym. 2008: Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 2008: 23, s. 1–7.
https://journal.fi/smst/...
Voit tehdä toivomaasi kirjaan seutuvarauksen. Jos haluat varata aineistoa verkkokirjaston kautta, kirjaudu ensin sisään verkkokirjastoon kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla / PIN-koodilla. Varaukset ovat maksuttomia koko Kirkes-kokoelmasta, mutta noutamatta jääneestä varauksesta peritään 1,50 € maksu. Noutamattoman varauksen maksu peritään myös lasten ja nuorten aineistosta.
Verkkokirjasto osoite https://kirkes.finna.fi/
