Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä 200 metrin rajan Sloveniassa Planican lentomäessä maaliskuussa 1994. Hypyn pituus oli 203 metriä.Lähde: Urheilutieto: urheilun vuosikirja [16], Vuosi 1995 (1995)
Yritin etsiä monin keinoin verkosta, Historia-lehdestä, muista historiatietokannoista, mutta valitettavasti tuloksetta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa tarinan?
Kaivattu nuortenkirja on norjalaisen Evi Bøgenäsin Kartanon Stina. Päähenkilö Stinan ohella kirjan henkilöitä ovat mm. tytöt Grete ja Unni sekä pojat Viggo ja Sverre.Kartanon Stina | Kirjasampo
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä...
Kirjailija Yaşar Kemalin oikea nimi on Kemal Sadık Gökçeli. Näin ollen Yaşar Kemal on taiteilijanimi. Hänen teoksiaan ei kuitenkaan hyllytetä Kemalin mukaan, koska taiteilijanimi ei noudata selkeää etunimi plus sukunimi rakennetta, vaan se koostuu tarkalleen ottaen kahdesta etunimestä. Tällöin nimeä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, ja hyllytys tapahtuu ensimmäisen sanan Yaşarin mukaan. Samoin on toimittu esimerkiksi Katri Helenan kohdalla. Sen sijaan taiteilijanimessä Ilkka Remes etu- ja sukunimi on selkeästi erotettavissa, joten hänen teoksensa löytyvät sanan Remes kohdalta.Aihepiiriin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi Helsingin yliopiston rda-kuvailuohjeiden avulla.
Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lahtinen sanoo: – Mutta se mua kaikkein perkeleimmin nauratti, kun se naapuri juoksi katajapensaikkoon semmosta vasikankarkua. Minä paahdoin perään minkä mä kiväärillä kerkisin, muttei tommosella saatanan sohlolla mihinkään osaa.Lähde: Linna, Väinö: Tuntematon sotilas. WSOY, 2019
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 7.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
Olet oikeassa. Kirjastot järjestävät etälukupiirejä, mutta tietoja ei ole keskitetysti kerätty yhteen paikkaan. Lukupiirejä on tänä keväänäkin monessa paikassa, esimerkiksi:
Espoossa,
Kuopiossa,
Oulussa,
Jyväskylässä
Mikkelissä
Kouvolassa.
Kirjastohakemistossa on merkitty kirjastojen yhteyteen palvelu lukupiiiri, mutta ei etälukupiirejä. Ehkä hakemistoon voisi ehdottaa, että kirjastot merkitsisivät myös etälukupiirinsä sinne, Kirjastohakemiston palautelomake.
Eri kirjastoilla voi olla eri käytäntöjä kirjalahjoitusten suhteen, joten kirjoja kannattaa tarjota suoraan omaan lähikirjastoosi.
Yleisesti ottaen kirjastot ottavat vastaan sellaisia lahjoituksia, joille on käyttöä kirjaston kokoelmissa. Kaunokirjallisuudesta tällaisia ovat esimerkiksi uudet teokset, joista on varausjonoa sekä vanhemmat kirjat, joita on vähän kokoelmissa, mutta jotka ovat yhä lainattuja (klassikot ja muut vanhat halutut teokset, joista ei ole otettu uusia painoksia). Tietokirjojen puolelta käyttöä voi olla esimerkiksi sellaisilla ajanmukaisilla ammattikirjoilla ja perusteoksilla, joita käytetään yhä oppilaitoksissa oppikirjoina tai joita muuten lainataan paljon.
Tähän ei löytynyt vastausta kirjallisuudesta. Luku voisi viitata työmääräyksen juoksevaan numeroon, jonka avulla se on kyetty tarvittaessa paikantamaan esimerkiksi työmääräyksen antaneen organisaation arkistosta.
Työvoiman käytöstä käytöstä sota-aikana taustoittavaa tietoa mm. Otto Auran väitöskirjasta:
Aura, O. (2019). Työvelvollisia, toipilaita ja sotavankeja: Työvoiman sotilaallinen käyttö Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsingin yliopisto.
Lukkarinen, V. (1985). Naisten maanpuolustuskriisi: Ristivetoa naisten sijoittamisesta puolustusvoimien palvelukseen jatkosodan aikana. Tiede ja ase, 43(43), 75.
(2019). Komennuksella olevan lotan järjestyssäännöt y.m. määräykset. [Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus].
'Lameri'-sanalle ei löytynyt merkitystä niin Kielitoimiston sanakirjasta kuin murresanakirjastakaan. Urbaanissa sanakirjassa oli osuma, mutta se on modernimpaa peua kuin nämä kiteeläiset paikannimet. Kielitoimiston paikannimiarkisto tiesi kertoa, että 'Lameri' on ollut myös joidenkin talojen nimi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://kaino.kotus.fi/sms/
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/suomalain…
Monet lasten kuvakirjat sijoittuvat maatilan eläinten maailmaan, joten kirjan löytäminen oli hankalaa. Muistaisiko joku lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan valikoidusti. Suosittelen olemaan yhteydessä siihen kirjastoon, jonne haluat kirjoja lahjoittaa.
Joissain kirjastoissa on myös kirjakierrätyspisteitä, jonne voi jättää muutaman kirjan.
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valitettavasti en onnistunut löytämään tämän tekstin kirjoittajaa. Välitin kysymyksen edelleen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja jos vastaus löytyy sitä kautta, palaan asiaan.
Aiemmasta vastauksesta näet väestön ennakkotilaston mukaiset 100 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten määrät ajankohtana 31.12.2023 Suomessa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-100-vuotta-tayttaneita?language_content_entity=fi
Vuoden 2023 viralliset tilastot julkaistaan 19.4. väestörakennetilastossa taulukossa
11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972- (StatFin)
https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta voi etsiä historiallisia säähavaintoja:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainakin Joensuun lentoasemalta löytyy tietoja kysytyltä päivältä
https://fmiodata-timeseries-convert.fmi.fi/Liperi%20Joensuu%20lentoasema:%2010.11.1991%20-%2010.11.1991_aec3f3c7-8206-4f72-bdee-d82c9d3ef3c6.html
Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kirjan 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa (2014) mukaan
Teos on suomennettu useita kertoja. Ensimmäisen suomennoksen (Valtio-oppi) teki Kaarlo Forsman vuonna 1901 Snellmanin valittujen teosten viidenteen osaan, toisen suomennoksen (Valtio-oppi) Heikki Lehmusto vuonna 1928 Snellmanin koottujen teosten toiseen osaan, kolmannen (Oppi valtiosta) Eero Ojanen vuonna 1982 Snellman: Teokset -sarjaan ja neljännen (Valtio-oppi) Antero Tiusanen vuonna 2005 julkaistuun uusien koottujen teosten viidenteen osaan.
Suomennos löytyy täältä:
https://snellman.kootutteokset.fi/fi/dokumentit/valtio-oppi-tukholma-18…
Lithospermum multiflorum tunnetaan myös nimillä many-flowered gromwell, pretty stoneseed ja southwestern stoneseed. Lithospermum multiflorumille ei löydy suomenkielistä nimeä, mutta Lithospermum-kasvisuku on suomeksi rusojuuret. Maailmanlaajuisesti rusojuuria on noin 80 eri lajia. Plants of the world online-sivustolta voi katsoa kasvin luontaisen levinneisyysalueen. Suomessa esiintyy peltorusojuurta ja rohtorusojuurta. Tieteelliseltä nimeltään peltorusojuuri tunnetaan kahdella nimellä: Lithospermum arvense ja Buglossoides arvensis. Rohtorusojuuren tieteellinen nimi on Lithospermum officinale. Lähteet: National park service: Many-flowered stoneseed. Luettavissa: https://www.nps.gov/brca/learn/nature/swstoneseed.htm....
Hei!Digging/Kaivamassa-runo sisältyy Jyrki Vainosen kääntämään kokoelmaan. Käännös kuuluu:Etusormen ja peukalon välissälepää kynänpätkä.Minä kaivan sillä.
