Kysymäsi kirja on lainattavissa ja varattavissa Helmetin kautta, Tässä linkki kirjaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2508795?lang=fin
Yksinkertaisimmin löydät kirjan käännökset, kun kirjoitat Helmetin perushakuruutuun tietämäsi kirjan tekijän ja alkuteoksen nimen. Saat silloin hakutulokseksi sekä alkuteoksen että sen eri käännökset. Jos kyse on kovin vanhasta kirjasta haku ei toimi, koska osa vanhoista kirjoista on luetteloitu puutteellisesti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valtioneuvoston nettisivustolta löytyy Suomea ja Natoa koskeva tietopaketti.
Naton operaatioihin liittyvistä asioista sanotaan seuraavaa:
"Jos Suomi liittyy Natoon, Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen lähtökohtainen panos Naton yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä.
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin on vapaaehtoista. Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Lisäksi Suomi osallistuisi erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana."
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kyse saattaa olla Hanna-Riikka Kuisman kirjasta Kerrostalo (Like, 2019).
Kirjan näkökulma on yhteisöllinen. Se kertoo kuvitteellisestä lähiöstä, joka Kekkosen aikana rakennettiin mallilähiöksi. 2000-luvun alkuun mennessä alue oli rapistunut slummimaiseksi alueeksi, jonka asukkaat ovat pääosin työttömiä tai eri-ikäisiä eläkeläisiä ja joiden elämän täyttävät alkoholi, huumeet ja erilainen rikollissävyinen toiminta sekä seksi. Kirja muodostuu lyhyistä kohtauksista, joiden tapahtumapaikkoina ovat lähiön ison kerrostalon asunnot ja rappukäytävät sekä lähiön kapakat, pihat ja pelottava parakkikylä.
Yksi talon alkuperäisistä asukkaista oli nainen, joka oli häädetty talosta ja joutunut asunnottomaksi. Hän liikuskeli...
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi...
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki.
Marjatta Pokelan säveltämä Mörköooppera ja sen jatko-osa Mörkö se lähti laivaan on julkaistu LP-levyinä vuosina 1980 ja 1985. CD-muodossa näistä on julkaistu kokoelma Mörköooppera 1 & 2. Tekijätietojen mukaan ensimmäisen LP:n kappaleilla soittaa saksofonia Pentti Lahti ja toisen Teemu Salminen. CD-kokoelmalle päätyneistä kappaleista ainakin "Eduskuntatalolla" ja "Kokkilaululla" kuullaan saksofonia.
Sarjan nimi on Hydronautit. Hydronautteja on suomeksi olemassa ilmeisesti 4 dvd:tä: Meren maku, Tehtävä Etelänavalla, Jääretki ja Merihevoset.Hydronauteista on ilmestynyt myös yksi kuvakirja, Hydronautit : meren äänet. Kovin paljon näitä kirjoja tai dvd-levyjä ei enää ole kirjastoissa jäljellä, mutta kaikkia löytyy sentään edes yksi jostain päin Suomea!https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hydronautit&type=AllFieldsKavin ikärajahaun kautta löytyy myös lista kaikista televisiossa esitetyistä jaksoista lyhyine kuvauksineen:https://luokittelu.kavi.fi/public.html#haku/18508//542bb4f525b88ee7ebb624a8
Suomi.fi -sivustolta löytyy Aloittavan yrittäjän muistilista https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-perustaminen/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/aloittavan-yrittajan-muistilistaUusyrityskeskus Enter Satakunta antaa myös opastusta uusille yrittäjille https://www.prizz.fi/yrityspalvelut/yrityksen-perustaminen.html
Kyseessä voisi olla Idar Kristiansenin romaani Polut johtavat merelle (WSOY, 1984). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7951
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Tuula Kallioniemen kirjassa Konstan kotiaapinen (2001) kolmasluokkalainen Inna pitää koulua viisivuotiaalle Konstalle ja tämän ystävälle Annille. Inna toimii myös liikunnanopettajana ja Konsta ja Anni pääsevät liikuntatunnilla suunnistamaan. Konstan kotiaapinen on osa Kallioniemen Konsta-kirjasarjaa ja se löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista: Konstan kotiaapinen | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Tälle marssille (Regina Marsch tai Regina-Marsch tai Reginamarsch) en löytänyt erityistä suomenkielistä nimeä. Yleisradion Fono-tietokannassa ruotsinkielinen nimitys "Kungliga flottans defileringsmarsch" on suomennettu "Kuninkaallisen laivaston ohimarssiksi".Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa. Kirjasammossa ja Finna.fi:ssä voi tehdä hakuja hakusanoillakarhunpentu (Kirjasampo)karhunpennut (Kirjasampo)karhunpennut kuvakirjat Punahilkka (Finna.fi)olisiko niiden joukossa etsimäsi? Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Sotamuseon asiantuntija tiesi kertoa, että kyseessä on rannikkotykistön käytössä 1980-1990 -luvuilla olleeseen RAVAL-järjestelmään (rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskentajärjestelmä) kuuluneen laseretäisyysmittari-suunnin -yhdistelmän (LASU MA8530) kuljetuslaatikko. Järjestelmä on pakattu useampaan laatikkoon, ja kysytyssä laatikossa arveltiin laatikoiden muotojen ja kokojen perusteella olleen joko lähetin-vastaanotinyksikkö tai näyttöyksikkö.Lisätietoja ja lähteitä:https://rannikkotykistomuseo.fi/raval/Hurme, R. (1984). Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. Tiede ja ase, 42(42), 181.Pääesikunta. (1985). Rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskimen opas: RAVALO : luonnos. [Pääesikunta,...
