Professori Hely Tuorila kertoo Yhteishyvä-lehden verkkoartikkelissa näin: ”Taikina ja valmis leivonnainen maistuvat erilaisilta, koska ne ovat aivan eri tuotteita. Vaikka niissä on samat raaka-aineet, ne ovat rakenteeltaan erilaiset. Taikina maistuu suussa makeammalta, sillä siinä rasva, sokeri ja muut ainekset ovat tiiviimmässä muodossa. Kun taikinaa paistetaan kuumassa uunissa, sen joukkoon sitoutuu ilmaa ja leivonnainen kohoaa. Makeus laimenee, ja paistaessa syntyy uusia aromiyhdisteitä."
Linkki: https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/tiedatko-miksi-taikina-maistuu-…;
Hei,
Helmet-Finnasta löytyy useita etsimiäsi kirjoja hakusanalla "kuvasanakirja". Voit rajata hakua vielä valitsemalla vasemmalta valikosta "osasto: Lapset ja nuoret".
Tässä vielä suora linkki:
kuvasanakirja | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)
Kaunokirjallisuuden hakeminen erityisestä aiheesta onnistuu kätevästi Kirjasammosta. Palvelusta löytyy rajatusti myös tietokirjallisuutta.
Haku sanoilla "juhannus" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus%20suomenkielinen%20k…
Haku sanoilla "joulu" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/joulu%20suomenkielinen%20kirj…
Kirjasammon kirjahyllyistä löytyy kokoelma juhannusromaaneja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5203
Jouluaiheista kirjallisuutta aiemmissa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksissa:
Suomeksi kirjoitetuja novelleja ja joulutarinoita: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-jouluaiheisia-suomen-kielella-kirjo…
Jouluun liittyvää kaunokirjallisuutta (...
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna...
Kyse saattaa olla Saara Cantellin esikoisrimaanista Kesken jääneet hetket (Tammi, 2020). Kirjassa Pariisissa valokuvaajana työskentelevä Virve joutuu palaamaan Suomeen, koska hänen Salla-sisarensa on kuollut auto-onnettomuudessa. Sallalta jäi kaksi lasta ja Virve ryhtyy heidän huoltajakseen. Kirja on rakenteeltaan sirpaleinen, siinä muistellaan ja pohditaan, olisiko elämä voinut mennä toisellakin tavalla. Muisto-osioihin sisältyy myös sisarusten lapsuuden kesää liittyviä kohtauksia, jotka sijoittuvat suvun kesäpaikkaan.https://www.tammi.fi/kirja/saara-cantell/kesken-jaaneet-hetket/9789520411602Jos sinulla on ollut aikaisemmin valittuna lainaushistoria, sen olisi pitänyt siirtyä sellaisenaan uuteen Helmet-Finnaan. Varmista, että...
Näiltä sivusoilta voi lukea englanniksi eräitä venäläisia (hallitukselle myötämielisiä) valtamedioita:Pravda (toinen kahdesta Neuvostoliiton alkuperäisen Pravdan jälkeläisestä) - https://english.pravda.ru/Sputnik - https://sputnikglobe.com/RT - https://www.rt.com/
Hei,Robinin Minne isä hatun laittoi löytyy esim. Robinin levyltä Ykkönen. Kyseinen CD on saatavissa mm. Vaski-kirjastoista, Piki-Kirjastoista ja Lapin kirjastoista. Mikäli et ole näiden kirjastojen asiakas, voit tilata CD-levyn kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
HElsingin kaupunginkirjaston hankinnasta kerrottiin, että ääsääntöisesti suomenkielisen lastenkirjallisuuden osalta ostetaan mieluummin kovakantisia kirjoja, jotka kestävät käytössä keskimäärin pidempään. Toki jos kovakantinen kirja on huomattavasti kalliimpi kuin kovakantiset kirjat tyypillisesti ovat ja valittavana on pehmeäkantinen edullisempi vaihtoehto, voidaanpäätyä myös pehmeäkantiseen.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Hei,Uutinen Ståhlbergin kyyditykseen osallistuneiden tuomioista löytyy digitoiduista sanomalehdistä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi täältä: Keskisuomalainen 19.12.1930 no 290https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863764/articles/80009880Kovimmat tuomiot saivat Eero Kuussaari, K.M Wallenius ja Mikko Jaskari.
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin...
Aale Tynnin suomennos Kainolle rakastetulle Andrew Marwellin runosta To His Coy Mistress sisältyy esimerkiksi teokseen Tuhat laulujen vuotta (1974, s. 213).Runon ovat suomentaneet myös Veijo Meri (Aralle rakastetulle teoksessa Runoni rakkaudesta) ja Kirsti Simonsuuri (Kainolle rakkaalleen Parnasson numerossa 2001:3).
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin...
Olen etsinyt lintukirjoista, joissa on lintujen nimet ruotsiksi, suomeksi ja latinaksi, mutta sieltä ei junifågel-nimistä lintua löydy. Myöskään ruotsinkielisistä sivustoista tai ylipäätään verkon haulla ei löydy junifågel-sanaa muussa merkityksessä kuin lintu, jota tavataan kesäkuussa, tässä tapauksessa Ruotsissa. Teidän kannattaa kääntyä Suomen Birdlifen puoleen, siellä on lintuasiantuntijoita, jotka varmasti osaavat auttaa, BirdLife Suomi | Yhteystiedot.
Kirjastot eivät pysty arvioimaan kolikkojen arvoa. Kolikon kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti sen arvoon. Tuoreinta painosta 'Suomen rahat arviohintoineen : keräilijän opas' -teoksesta kannattaa tutkia. Rahan arvionnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Suomen numismaatikkojen sivuilta löytyvät jäsenyhdistysten yhteystiedot, https://www.numismaatikko.fi/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Tällä hetkellä ei löydy tietoa siitä, että kolmannesta osasta olisi tulossa käännös suomeksi. Suomen kansallisbibliografian Fennica-tietokannasta löytyvät lähes kaikki Suomessa painetut aineistot sekä ennakkotietoja lähiaikoina julkaistavista teoksista. Fennicasta löytyy Von Dreienin Christina-sarjasta vain kaksi ensimmäistä osaa. Mahdollisesta kolmannesta osasta kannattaa kysyä suoraan kirjan kustantajalta Valkealta Pilveltä. Fennica – Suomen kansallisbibliografia | Kansalliskirjasto
