Tervehdys! Jari Tervon Matriarkassa seikkailee neuvosto-inkeriläinen Aamu Karitsan tytär. Useammissa Matti Röngän dekkareissa seikkailee Viktor Kärppä -niminen inkeriläinen moniosaaja ja Sisko Latvuksen “Kaukana omalta maalta”-romaanin Paavo on myös inkeriläinen. Kari Kangasharjun Abigailin laulussa muinaisesta Assyriasta vaeltavat heimot saapuvat suomalais-ugrilaisten kansojen maille pohjoiseen. Mainitsemisen arvoinen on Risto Isomäen Viiden meren kansa –kirja, jossa on fiktiivisiä kertomuksia ja tulkintoja Suomen ja Suomen lähialueiden historiasta. Saamelaiskulttuurista fiktiivisesti kertovia teoksia on esimerkiksi Paula Havasteen “Maaren, samaanien sukua” sekä Päivi Alasalon historialliset saamelaisromaanit,...
Kyllä, LP:n kansikuva viittaa Merihaka-Sörnäinen alueeseen. Kuva on otettu Kaikukadun kevyen liikenteen sillalta koilliseen. Taustalla näkyy 1909 valmistuneen Suvilahden höyryvoimalan, nykyisen Kattilahallin, punatiiliset savupiiput. Sörnäisten rantatien ylittävä ramppi on purettu, niin kuin myös Partekin siilot.Levyn kansi: https://music.apple.com/fi/album/maailman-valtateill%C3%A4/656119859Lähteet:-Kattilahalli | Suvilahti -Sörnäisten rantatie (Sörnäinen, Helsinki, Finland) May 28, 2025 - Sörnäisten rantatie – Wikipedia
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/
Vaikka kyseessä ei mitenkään erityisesti nuorille suunnattu kirja ole, kysymyksen juonikuvauksen perusteella ehdottaisin kuitenkin Philip José Farmerin Jokimaailma-sarjan ensimmäistä osaa Elämän ja kuoleman virta (WSOY, 1988).Elämän ja kuoleman virta | Kirjasampo
Kyseessä on varmaankin Niccolò Ammaniti. Hänen teoksensa Juhla alkakoon (Che la festa cominci, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, 2011) sopii hyvin kuvaukseesi.https://www.finna.fi/Record/piki.3081683?sid=5095667839Ammanitilta on suomennettu kaksi muutakin teosta, Minä en pelkää (2004) ja Taivaan ja maan väliltä (2007). Nämäkin on suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä.https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ammaniti
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Valitettavasti ei löydy.Kansainvälinen luettelointitietokanta WordCat löytää englanninkielistä kirjaa kymmenestä kirjastosta. Linkki tietokantaan.Kirjan voisi varmaan tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilaukset maksanevat 10€ ylöspäin. Linkki Piki kirjastojen kaukopalvelusivulle
Kuinka isosta tulosteesta on kysymys? Oodin kaupunkiverstaalla on mahdollisuus käyttää suurkuvatulostinta, joka tulostaa valokuvalaatuisia julisteita tai tarroja. Suurkuvatulostimia löytyy myös Pasilan, Kontulan ja Vuosaaren kirjastoista. Tarkemmat tiedot näet Varaamosta. Laitteet löytyvät hakusanalla suurkuvatulostin.
Kyseessä on Paavo Haavikon nimeämätön runo kokoelmasta Tuuliöinä (1953), sikerämästä Leikit.Runo alkaa riveillä "Tyhjä talo, viljelty, puutarhain / omistajan kartoittama..."
Olisikohan kyse hevosesta?Herasilmä tarkoittaa tavanomaisen tummasilmäisetä poikkeavaa sinisilmäistä hevosta. Linkki wikipediaan.Hulta taas on Kemiönsaarelaisen kylän nimi. Linkki wikipediaan.
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Tarkastelin kyseistä kohtaa saksankielisestä alkuteoksesta Der Butt. Myös siinä lapset huutavat arvoituksellisesti Manzi, Manzi. Sanoille ei löydy mitään selkeää käännöstä, joten ne tuskin tarkoittavat mitään tarkasti määriteltyä. Paremminkin kyse on lorun kaltaisesta hokemasta, jota lapset lallattelevat huvin vuoksi. Tai kenties he kutsuvat kirjan kampelaa tällä nimellä. Selkeä merkitys on vaikea hahmottaa.Der Butt Internet Archive -palvelussa: https://archive.org/details/derbuttroman0000gras
Hei,J. R. R. Tolkienin koko tuotanto, Ursula K. Le Guin Maameren tarinat ja Patrick Rothfussin Kuninkaansurmaajan kronikka- sarja voisivat olla sellaisia, jotka menevät tähän kategoriaan.
Kyseessä voisi olla 1998 suomeksi ilmestynyt teos Edward Ball: Vereen kirjoitettu. Hän kertoo kirjassa sukunsa tarinan plantaasinomistajina ja orjanomistajina.Kirja on saatavilla lainattavaksi Keski-kirjastoista, esimerkiksi Jyväskylän pääkirjastosta.Lähde: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vereen-kirjoitettu-plantaasin-orjat-ja-isannat/
Muutamia, jotka tulivat mieleen:Leigh Bardugo: Salatun tiedon seura ja Helvettiin ja takaisin (fantasia, jännitys, dark academia, kauhu)Nicholas Binge: Nousu (scifi, kauhu, dekkari/jännitys)Hannu Rajaniemi: Kesämaa (vaihtoehtohistoria, scifi, dekkari/jännitys)Heather Fawcett: Emily Wilden haltiatiedon opas ja jatko-osat (historiallinen, fantasia, romantiikka)Kaliane Bradley: Aikaministeriö (scifi, romantiikka (komedia), historiallinen)David Mitchell: Pilvikartasto (historiallinen, scifi, post-apokalyptinen)Anthony Doerr: Taivaanrannan taa (historiallinen, scifi, fantasia)Emily St. John Mandel: Rauhallisuuden meri (historiallinen, scifi, dekkari/mysteeri)Mitchellin, Doerrin ja St. John Mandelin kirjat eivät varsinaisesti sekoita yhteen...
Hei,
kirjastotunnukset löytyvät avattuina ainakin osoitteesta
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA_kstotunn.htm
terveisin Leena Salminen, Vaasan kaupunginkirjasto
