PV Magazine kertoo italialaisen tutkimusryhmän kehitelleen hybridijärjestelmän, jossa lämpösähköinen generaattori synnyttää lisätehoa aurinkokennon hukkalämmöstä. Artikkeli pohjaa ryhmän julkaisuun Practical development of efficient thermoelectric – Photovoltaic hybrid systems based on wide-gap solar cells.Enhanced Performance of Combined Photovoltaic–Thermoelectric Generator and Heat Sink Panels with a Dual-Axis Tracking System käsittelee vastaavan aurinkokennon ja lämpösähköisen generaattorin yhdistelmän tehokkuutta.Hybridijärjestelmien tehokkuutta kartoittaa myös Solar photovoltaic/thermal-thermoelectric generator performance review.
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
Vanhin myllyn pelilauta on löydetty egyptiläisen temppelin kattolaatoista. Arvioidaan, että se kaiverrettiin laattoihin noin 1400 vuotta ennen ajanlaskun alkua.Lähteet:Kotilainen, Jukka. "Hakumenetelmien vertailua myllypelissä". Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022."Nine men's morris"
Klassikon määritelmä on melko hankala. Onko klassikko kirjallisuudenhistoriaan päätynyt teos, vaiko merkittävä aikalaiskertomus?Puhutaanko aikuisten, nuorten vai lasten klassikoista?Minkä maanosan maailmankirjallisuuden klassikoita tarkastellaan?Valitsin hieman tuoreempia klassikoita meiltä ja maailmalta.Suomi:Aleksis Kivi: Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860. Linkki Aleksis Kivi korpukseen.Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883. Linkki Juhani Aho-seuran sivuille.Väinö Linna: Päämäärä, 1947 . Linkki kansallisbibliografiaan.Yrjö Kokko: Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten, 1932, Linkki Wikipediaan.Veikko Huovinen: Hirri, 1950. Linkki Sotkamo.fi sivustolle.Fredrika Runeberg...
Kyseessä on muotisuunnittelija Justin Alexanderin häämalliston mainoskuva, vuoden 2016 kevät/kesä-malliston kampanjasta. Tämän ja muita kuvia mainoskampanjasta löytää suunnittelijan verkkosivuilta. En valitettavasti löydä tarkempia tietoja kuvien malleista tai kuvaajasta, mutta kyseessä on siis ammattimainen kuvaussessio.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Sagan om Achilleus -nimistä romaania en valitettavasti löytänyt. Voisikohan kyseessä olla Sången om Akilles, ruotsinnos amerikkalaisen kirjailijan Madeline Millerin romaanista The song of Achilles (suomeksi Akhilleen laulu)?
Teos kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. Se ja sen tiedot löytyvät Kansallisgallerian kokoelmasivulta. Linkki sivulle.Outi Heiskasen taidekirjoista Kersti löytyy ainakin Sara Hildenin taidemuseon vuonna 2005 näyttelyn yhteydessä julkaisemasta kirjasta Outi Heiskanen (ISBN 952-5591-01-8).
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on...
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968).
Tässä joitakin vinkkejä erityylisistä kirjoista.Adichie, Chimamanda Ngoz: KotiinpalaajatAusten, Jane: Arkaileva sydän (suom. aiemmin nimellä Viisasteleva sydän)Haahtela, Joel: Marijan rakkausMandart, Pamela: SyliMansell, Jill: Ja sitten tulit takaisinNicholls, David: Sinä päivänäNoble, Elizabeth: Yhdessä jälleenReid, Taylor Jenkins: Vain kahdesti elämässäSantopolo, Jill: Valo jonka kadotimmeLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main
Thomas Jeffersonin elämäkertaa ei löydy suomeksi. Kirjastojen kokoelmista löytyy ainoastaan yksi pro gradu -tutkielma Jeffersonista: Helena Rinta-Paavolan Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit (1967). Hieman tietoa Jeffersonista on myös teoksessa Ihmiskunnan 100 suurinta : historian vaikutusvaltaisimmat henkilöt tärkeysjärjestyksessä (1994).LinkitFinna.fi: Helena Rinta-Paavola: Thomas Jefferson ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain intiaanit https://finna.fi/Record/helka.9912253623506253?sid=5010715370Finna.fi: Michael H. Hart: Ihmiskunnan 100 suurinta https://finna.fi/Record/anders.56203?sid=5010715370
Terveyteen liittyvissä kysymyksissä kirjastoammattilaiset eivät ole asiantuntijoita. Jos kyse on sinun tai läheisesi veriarvoista, suosittelen, että keskustelet asiasta lääkärisi tai terveydenhoitajasi puoleen. Joitakin arvoja selitetään Terveyskirjastossa.
Olet kysynyt kirjaa tässä palvelussa 2.3.2024. Silloin on vastattu, että se on todennäköisesti Thomas H. Blockin ja Nelson DeMillen Mayday. LinkitKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2738Edellinen kysymys Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/amerikkalaiseen-lentokoneeseen-osuu-ohjus…
Tein tarkennetun Finna-haun sanoilla sydäntaudit ja kaunokirjallisuus. Rajasin tuloksen suomenkielisiin kirjoihin. Haku löysi 29 kirjaa, joista osa on saman kirjan eri painoksia.Haussa olivat mm. Samartin, Cecilia: Mofongo, Jääskeläinen, Seppo: Kaikki pelissä - lamaromaani, Fioretos, Aris: Nelly B:n sydän, Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät sekä Reijula, Jori: Jatkoajalla. Linkki hakutulokseen.
En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto