Börding-sanaa on käytetty ainakin jo 1600-luvulla ja se tarkoittaa lastia. [1] Esimerkiksi " - - - kan med 3 bördings båtar genom faras" voisi kääntää "---kolmella lastiveneellä voi kulkea läpi""Börda" tarkoittaa nykyään taakkaa tai kuormaa. [2]1. https://www.saob.se/artikel/?unik=B_4693-0294.vkU7&pz=32. https://www.sanakirja.org/search.php?id=2008260&l2=17linkki vapaasti käännettynä:"pre. pohjoismaisen antiikin aikana jne. keskiaika: rahtilaiva (vastapäätä osittain DRAKE, HÄR-SHIP ja. LONG-SHIP, osmeriittain KNARR); tai (nykyään mm. joillain alueilla) nykyaikaisin varustein: lastiproomu, proomu. OxBr. 10: 103 (1628). Sen jälkeen kun osa lastista oli purettu lasteihin .. (laiva oli) jälleen pinnalla. SD 1892, no. 326, s. 4. Kauppa-...
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
"Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje...
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Valitettavasti en muista kysymääsi tarinaa. Onneksi Gummeruksen Minun lukemistoni -sarja löytyy vielä Helmet kirjastojen kokoelmista. Voit varata kirjat lähikirjastoosi ja katsoa, löytyisikö muistamasi tarina niistä. Linkki Helmet hakutulokseen.Jos joku muistaa tarinan, voi kirjavinkit lisätä kommentteihin.
Valitettavasti artikkeli ei löydy ilman selailua.Apu lehti (vuodesta 1972) ja sen edeltäjä Uusi apu (vuodesta 1968) löytyvät Kansalliskirjastosta Helsingistä. Ne ovat siellä käytettävissä mikrofilmeinä. Uusi Apu on Pohjoissalin mikrofilmeissä. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Apu taas löytyy vapaakappaletyöasemilta. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Linkki Kansalliskirjaston neuvonta.Kenties Apu lehden toimitus osaisi kertoa tarkemman lehden? https://www.apu.fi/yhteystiedot
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Luulen, että etsimäsi kirja on Pyryssä nukkuva poika, jonka on kirjoittanut Henning Mankell. Kirja on alunperin ilmestynyt ruotsiksi vuonna 1996 ja WSOY julkaisi kirjan suomeksi käännettynä vuonna 2005.
WSOY:n sivuston mukaan Trollvinter ilmestyi ensimmäisen kerran 31.1.1957.Moomin comic strips -Wikipedia-sivuston mukaan sarjakuvatarina Viidakkoelämää (Moomin Valley Turns Jungle) ilmestyi 5.9.1956 ja Muumipeikko ja marsilaiset (Moomin and the Martians) ilmestyi 27.2.1957, joten tästä voisi päätellä Trollvinterin ilmestyneen niiden välissä.Farlig midsommarista ei ole löytynyt tarkempaa tietoa kuin ilmestymisvuosi 1954. Juhani Tolvasen teoksen mukaan Muumin-sarjakuva alkoi ilmestyä Evening Newsissa 20.9.1954 ja Muumipeikko-sarjakuva suomeksi Ilta-Sanomissa 21.4.1955. Sinun kannattaa tutustua Tolvasen kirjaan Muumipeikko-sarjakuvasta, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti Tove Ja Lars Janssonin sarjakuvauraa. Kirjan lopussa on myös...
Sanastaja-aikakauslehden numerossa 30.9.1938 kikeistä kerrotaan kohdassa "Eläinten ruumiinosat ja elimet". Sanan kerrotaan olevan peräisin lehmän vetimistä. Kikkien lisäksi samassa kohdassa mainitaan mammat, mamput, nunnut, tissit ja nännit. Sanalla on selkeästi pitkä historia. Sanaa mainitaan jo 1800-luvun lopulla ilmestyneissä pohjanmaalaisissa sanomalehdissä. Lähde: Sanastaja 1938
Lyhenne VPN tulee sanoista Virtual Private Network. Se salaa dataliikenteen ja hämärtää laitteesi fyysisen sijainnin. Siitä on hyötyä esimerkiksi nettiselauksen suojaamisessa avoimissa wifi-verkoissa, oman sijainnin salaamisessa ja maaestojen kierrossa. VPN voi parantaa tavallisen käyttäjän internetin käyttökokemusta, suojata hakkereilta ja estää seuraamasta omaa verkkokäyttäytymistä.
Lisätietoja VPN:stä löydät esimerkiksi alla olevilta sivustoilta ja voit itse punnita VPN-yhteyden käytön hyötyjä.
YLE Digitreenit: Mikä ihmeen vpn? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/06/digitreenit-mika-ihmeen-vpn-se…
VPN-yhteys.fi: https://www.vpnyhteys.fi/
Kirjastokorttiasioissa kannattaa olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jonka kortista on kyse. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta emme valitettavasti pysty hoitamaan korttiasioita.
Jämsän kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.jamsa.fi/palvelut/kirjasto
Tampereen yliopiston osalta sinun kannattaa vähän odottaa. Avoimen yliopiston operustarjonta aukeaa kesäkuussa. Syksyn opintoihin voi hakea 3.8. alkaen. Tampereella toivomiasia opintoja on usein toteutettu. Tietoja voi tarkistaa sivulta https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avo….
Voit tietysti ottaa jo etukäteen yhteyttä yliopiston opintotoimistoon ja kysyä suoraan sieltä.
Yhteystiedot: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/opintotoimisto
Tämän vuoden kesäyliopistojen tarjonnasta en löytänyt toivonaasi koulutusta. Voit vielä itse varmistaa etsimällä näiltä sivuilta: https://kesayliopistot.fi/ota-yhteytta/
Yleisradion toiminta rahoitetaan yleisradioverolla, jota maksavat yksityiset henkilöt ja monet yhteisöt. Uskonnolliset yhteisöt on vapautettu Yleisradioveron maksamisesta.
Lähde:
Laki Yleisradioverosta
Wikipedian tasoristeys-artikkelissa tosiaan mainitaan, että koko ajoradan poikki ylettyviä kokopuomilaitteita ei nykyisin yleensä Suomessa käytetä ajoteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tasoristeys
Helsingin Sanomat kirjoitti tasoristeysonnettomuuksia koskevan uutisen vuonna 1990. Jutussa mainittiin mm: "Käsipelillä laskettavia kokopuomeja on enää viisi koko maassa. Ne on sijoitettu ydinkeskustojen asema-alueille, joissa junien nopeudet ovat pieniä."
HS 30.9.1990
Ratahallintokeskuksen vuonna 2002 julkaisemassa puomillisten tasoristeysten turvallisuutta koskevassa julkaisussa kerrottiin seuravaa: "Perinteisesti kokopuomilaitokset ovat olleet mekaanisia, eli ne ovat vaatineet työntekijän käyttämään niitä. Näitä mekaanisia kokopuomeja...
Sinun kannattaa ottaa yhteys Vaasan kirjastoon tässä tapauksessa. He päättävät voivatko hankkia ko. kirjan kirjastoonsa tai kaukolainaavat sen eduskunnan kirjastosta.
Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Elokuvaa näyttää olevan ainakin Turun ja Lahden seutujen kirjastoissa. Sinun kannattaa mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukolainapyyntö.
Finna-tietokanta
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FVideo%2FDVD%2F%22&lookfor=punisher&type=AllFields
