Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta...
Pasilan kirjaston tiloihin sijoittuvalla Monikielisellä kirjastolla on pääkaupunkiseudun laajin puolankielinen kokoelma. Kannattaa kysyä sieltä.
Ota yhteyttä : monikielinen.kirjasto@hel.fi
Tietoa kirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto
Euroopan unionin jäsenmailla on oma huumausainelainsäädäntönsä. Sen lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kehittäneet yhdessä yhteisen toimintatavan, jolla puututaan huumekaupan ja huumeiden käytön turvallisuus- ja terveysvaikutuksiin.
EU:n huumepolitiikka ja huumausainestrategia, verkkosivusto: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-drugs-policy/
EU:n huumausainestrategia 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:102I:…
EU:n huumausainetoimintasuunnitelma 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021XG0…
Facebookissa ja muissa sähköisissä julkaisuissa julkaistut tekstit ovat samalla tavoin tekijänoikeuden alaisia kuin perinteisetkin tekstit. Tekstejä voi siteerata lyhyesti, kunhan kertoo lähteen. Voit käyttää Facebook-päivitystä lähteenä, jos kerrot asiasta lähdeluettelossa ja jos kyseinen Facebook-päivitys on (ollut) löydettävissä. Somepäivitysten kuten muiden sähköisten lähteiden yhteyteen lähdeluetteloon täytyy merkitä päivämäärä, jolloin olet kyseisen maininnan lukenut. Tekstihän kun voi muuttua.
Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen ohjesivulla on esimerkkejä erilaisten lähteiden käytöstä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702#sahkopostiviestit
Yleistietoa tekijänoikeudesta:
https://lakitieto.edita.fi/...
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Larin-Kyöstin tuotantoa on jonkin verran käännetty englanniksi. Itkevästä huilusta ei kuitenkaan näytä käännöstä olevan. Tarkistimme vamuudeksi myös teoksen The Kantele : selection of his poems.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kysymykseen ei tähän mennessä näyttäisi löytyvän vastausta. Ehkä tätä kirjaa on käyty esittelemässä vain paikallisesti. Kyse ei siis ole välttämättä ollut valtakunnallisesta kirjaesittelystä kouluissa. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi tämän.
Marjatta Pokelan säveltämä Mörköooppera ja sen jatko-osa Mörkö se lähti laivaan on julkaistu LP-levyinä vuosina 1980 ja 1985. CD-muodossa näistä on julkaistu kokoelma Mörköooppera 1 & 2. Tekijätietojen mukaan ensimmäisen LP:n kappaleilla soittaa saksofonia Pentti Lahti ja toisen Teemu Salminen. CD-kokoelmalle päätyneistä kappaleista ainakin "Eduskuntatalolla" ja "Kokkilaululla" kuullaan saksofonia.
Liittoa ei ole sellaisenaan enää olemassa. Metallityöväen liitto (tai Metalliliitto) toimi vuosina 1930-2017. Vuonna 2017 se yhdistyi Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:in ja Puuliiton kanssa yhdeksi ammattiliitoksi, ja nimeksi muuttui Teollisuusliitto.
Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184).
Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Etsimäsi trilogia sopisi kuvauksesi perusteella olemaan Mats Wahlin kirjoittama Emma ja Daniel -sarja, joka on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana 2000-luvun alussa. Sarjan on suomentanut Marja Kyrö. Sarjan kirjat ovat Emma ja Daniel. Kohtaaminen (2000), Emma ja Daniel. Rakkaus (2001) ja Emma ja Daniel. Matka (2003).Lisää tietoa kirjoista löytyy mm. Kirjasampo-palvelusta osoitteesta kirjasampo.fi. Siellä voi hakea näitä kirjoja esimerkiksi sarjan tai kirjailijan nimellä.
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se….
Kuulostaisi jonkinlaiselta matrikkelilta tai veteraanikirjalta. Selailin matrikkelikokoelmaa, ja julkaisuajan ja tuntomerkkien puolesta mikään käsillä olevista teoksista ei täsmää aivan yksi yhteen tuntomerkkeihin, mutta erilaisia viimeistään 1970-luvulla ilmestyneitä, henkilökuvia sisältäviä tummasävyisiä suurikokoisia teoksia kullan- tai hopeanvärisillä kirjaimilla on ainakin seuraavia:(1949). Isänmaan puolesta: Talvisodassa 1939-40 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto. WSOY.Paloheimo, O. (toim.) (1975). Suomen jääkärien elämänkerrasto 1975. Jääkäriliitto.(1974-1975). Suomalainen reservin upseeri: 1-4. Upseeriteos.Kyseessä voisi olla myös jokin 1972 ilmestymisensä aloittaneen Suomen rintamamiehet 1939-45 -sarjan osa. Useimmista...
Voisikohan kyseessä olla Lawrence Sandersin dekkarisarjasarja, jonka ensimmäinen osa Ensimmäinen kuolemansynti on julkaistu vuonna 1982? Teoksia on suomennettu ainakin Neljänteen kuolemansyntiin asti. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Lastu-verkkokirjastosta: https://lastu.finna.fi/
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa...
