Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston Vimma-sivustoa:
http://pandora.lib.hel.fi/vimma/
Ikävä kyllä Vimman toiminta lakkasi vuoden 2008 lopussa.
Omia runojasi voit saada verkkoon esim. Rihmasto-sivuston kautta:
http://www.rihmasto.net/index.htm
Miesaiheisia runoja on kovin erilaisia, alla on luettelo aihetta eri tavoin lähestyvistä teoksista. Toivottavasti niiden joukosta löytyy sopivia. Kaikki kirjat ja cd löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista (www.helmet.fi).
- Pimeän kirkkaus : runoja / Claes Andersson (2010)
- Kynnä "elämänsarkaa" syvältä / Matti Hulkkonen (2009)
- Erosta elossa : ero-opas miehille / Jouni Linnankoski, Markku Valtonen, (tietokirja, sisältää myös runoja, runot: Sampo Puoskari, 2008)
- Kantelettaren lauluja miehen elämästä (cd-levy, 2005)
- Matka on unta : runoja ja kuvia / tekstit Timo Hildén ; kuvat Juha Kärkkäinen (2002)
- Suomalainen mies ja muita runoja / Eero Toiviainen (1998)
- Pojat lennättävät runon leijaa / Claes Andersson .. [et al.] ; toimittanut...
Kysyin asiaa Ilmatieteen laitokselta ja he tiesivät kertoa, että säähavaintoja Ilmatieteen laitoksella välittää ilmastokeskus. Puhelinnumero ilmastokeskukseen on 0600 10601 (3,98 €/min+pvm) ja sähköposti ilmastokeskus@fmi.fi. Lisätietoa löytyy alla olevasta linkistä http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastotilastot
Eli tuolta kannattaa tiedustella asiaa.
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Asian selvittämisen tekee vaikeaksi se, että tekijä on anonyymi eli tekijää ei tiedetä. Koska kirjan mahdollisesta turkinkielisestä nimestä ei ole tietoa eikä tekijän nimeä ole, ei käännöksen olemassaoloakaan voi varmistaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei käännöstä ole, ainakaan sitä ei eri tietokannoista englanninkielisellä nimellä haettaessa löytynyt.
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Hei!
Pääsääntö on, että kirjastoon voi palauttaa vain oman kirjaston tai samaan kirjastokimppaan kuuluvien kirjastojen materiaalia, ja tietysti nuo kaukolainat. Ikävä kyllä kirjastoilla ei ole resursseja pakata ja palautella lainoja postin kautta, joten lainaajan on hoidettava asia itse.
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Myös vuoden 2013 Malmön kisojen sääntöpaperissa sanotaan, että 3 minuutin keston ylittävä kilpailukappale voidaan hylätä.
http://www.eurovision.tv/upload/press-downloads/2013/Public_version_ESC…
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen jälkeen...
Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
Voisit tutkia Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla olevaa ajanlaskuaiheista linkkiluetteloa: http://www.makupalat.fi/avaruus.htm#ajanlasku. Linkeistä viimeisessä (http://calendarhome.com/tyc/) on laskuri kohdassa Calculator. Samoin löytyy laskuri osoitteesta http://calendarhome.com/tyc/.
Jos haluat itse tehdä ohjelman, joka laskee aikaa ohjeita löytyy sivuilta http://event-net.fi/palvelut/koulutus/tuottaja/javas/m7.htm tai
http://www.webmaailma.com/labra/js/v2000.shtml.
Käytettävissämme olevista lähteistä ei ole löytynyt vastausta kysymykseenne. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen neuvonta suositteli kääntymistä Suomen Pankin tutkimusosaston puoleen. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.suomenpankki.fi/fi/yhteystiedot.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hauilla "veneet korjaus" ja "veneet huolto".
Veneen huolto ja kunnostus - Lujitemuoviveneen omistajan käsikirja
http://www.helmet.fi/record=b1667715~S9*fin
Puuvene : limisauma, tasasauma, ristiinlaminointi, korjaukset ja huolto http://www.helmet.fi/record=b1178985~S9*fin
Modern boat maintenance : the complete fiberglass boat manual
http://www.helmet.fi/record=b1062354~S9*fin
Glass-fibre boat repair / James Yates
http://www.helmet.fi/record=b1594244~S9*fin
Aiheesta löytyy tietoa myös www-sivulta
http://www.terpol.fi/ohjeet.htm
Keskustelua lasikuituveneen paikkaamisesta
http://www.kalamies.com/foorumi/viewtopic.php?p=204315
Kärsämäki-nimestä on tehty monenlaisia olettamuksia ja arvailuja. Ehkä luotettavin lienee selitys, että nimi juontaisi alkunsa Ruhankankaalla olevasta mäen nyppylästä, jonka nimi on Kärsämäki. Tästä on perimätiedon mukaan kulkenut tie, jota matkustavaiset käyttivät silloin kun eivät jokea käyttäneet kulkuväylänään. Tämä pieni mäen "kärsä" oli heille merkkinä pian lähetyvästä joesta ja myöhemmin sen varteen muodostuneesta kylästä, joka sittemmin mäen mukaan sai nimen Kärsämäenkylä.
Kylännimestä on 1500-luvun lähteissä sekä muoto Kärsämä että Kärsämäki. Näistä Kärsämä on alkuperäisempi muoto. Nimen kantana on siis sana kärsä, johon on liittynyt johdin -mä. Paikannimissä kärsä tarkoittaa tavallisesti nientä tai niemenkärkeä.
Lähteet:...
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Holger Lybäckin yksityiskohtaisesta elämäkerrasta T. Vaaskivi, ihminen ja kirjailija löytynevät vastaukset useimpiin kysymyksiisi. Kirjan mukaan hän harrasti ja opiskeli useita aloja itsekseenkin. Vaaskiven kiivaasta työtahdista ja suunnattomasta innosta löytyivät varmaankin kannustimet monien alojen tutkimiseen ja tuntemukseen. Lybäckin ja myös Elina Vaaran, kirjailijan puolison, mukaan jo nuoresta saakka sairaalloisen Vaaskiven varhainen kuolema johtui osittain hänen kiivaasta elämän- ja työtahdistaan, huonosta ruokailusta sekä ylenpalttisesta kahvin ja tupakan kulutuksesta. Ainakin yksi lääkärindiagnoosi oli krooninen suolitulehdus. Vaaskivi käytti myös piristäviä lääkkeitä sekä vastapainoksi unilääkkeitä. Viralliseksi kuolinsyyksi...
Irwin Goodmanista on viime aikoina kirjoitettu paljon. Uusimmat teokset ovat Rantala Juha: Irwin Goodman-musiikillinen elämäkerta sekä Kaskisuo Olavi: Vain elämää - Irwin Goodmanin kuvitettu tarina. Lisäksi kannattaa mainita Timo Koivusalon elokuvakäsikirjoitus Rentun ruusu.
Englannin kielessä ensimmäinen maininta prostituutiosta maailman vanhimpana ammattina kuuluisi olleen Kiplingin tekstissä ”On the City Wall”, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1888. Tekstin alussa puhutaan Lalunista, joka oli maailman vanhimman ammatin edustaja ja jonka esiäiti oli Lilith. Lilith oli Kabbalan ja babylonialaisten mytologioiden mukaan Raamatussakin mainitun Aadamin ensimmäinen vaimo ennen Eevaa, ja hänestä löytyy hiukan tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith. John McGivering mainitsee osoitteesta http://www.kipling.org.uk/rg_oncitywall_notes_p.htm löytyvissä Kiplingin teoksen huomautuksissa, että Lalun on ilmeisesti peräisin Intiassa julkaistusta Myrza Moorad Alee Begin kirjasta ”Lalun...
Laulu on nimeltään Aurinko on kaikille sama. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Ala-Pöllänen. Laulu alkaa näin: "Maapallomme joukossa tähtien muiden on radallaan ympäri auringon". Kertosäkeessä lauletaan: "Katsokaa, kuunnelkaa: niin kaunis, kaunis on maa."
Laulun nuotti löytyy musiikin oppikirjasta Musica 5-6 (Kari Ala-Pöllänen, Seppo Hovi, Pirkko Partanen, Fazer Musiikki). Siitä on olemassa eri versioita: oppilaan kirja, opettajan kirja ja säestyskirja.
