Kyselin asiaa myös muilta tähän palveluun vastaajilta, mutta ikävä kyllä täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt.Tässä joitain ehdotuksia: Tammen Lepakko-sarjassa on Eric Amblerin kirja Oikeuden pitkä käsi, jonka kansikuva täsmää aika hyvin.Sapo-sarjan, Salama-sarjan ja Lepakko-sarjan kirjoja on ilmestynyt mainitsemanasi aikana tai aiemmin. Voisit etsiä näitä sarjoja esim. Googlen kuvahaulla, josko jonkun kirjan kansi näyttäisi tutulta. Ihan kattavasti kansikuvia ei haulla kuitenkaan löydä.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Helka-tietokannan mukaan Askartelu ja käsityö -lehden vuoden 1996 numerot löytyvät Museoviraston kirjaston varastosta (Sturenkatu 2a, 00510 Helsinki). Museoviraston kirjastosta voi lainata Helka-kirjastokortilla, jota käytetään myös Helsingin yliopiston kirjaston toimipisteissä sekä Kotimaisten kielten keskuksen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Työväenliikkeen kirjastoissa. Helka-kirjastokortin voi hankkia maksutta.Tietoa Museoviraston kirjaston käytöstä ja asiakaspalvelun aukioloajoista löytyy täältä: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/kirjasto Askartelu ja käsityö -lehti Helka-tietokannassa: https://helka.helsinki.fi/permalink/358UOH_INST/q5v72t/alma998301683506253Lisää tietoa Helka-kirjastokortista:...
https://www.latlong.net/ -sivuston mukaan näiden kahden kaupungin pituusasteet ovat seuraavat:Auckland: 174.763336Wellington: 174.776230Wellington on siis hieman idempänä.
Hei,Venäjänkielisen kirjaston kotisivuilla ilmoitetaan neljän työntekijän (kirjastopedagogin) ja aluepäällikön tiedot.Lisätietoa:Venäjänkielinen kirjasto:Kirjastot ja aukioloajat | helmet.fi (finna.fi)
"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Etsin tällaista kirjaa useilla eri tavoilla sekä Finnasta että internetistä. Esim. Finna-haku (Otsikko:hevonen) AND (Kaikki osumat:piirrokset OR Kaikki osumat:piirroskuvitus) | Hakutulokset | Finna.fi tuotti aikarajauksella 1980-1999 yhteensä 71 kirjaviitettä. Tutkin Googlen kuvahaun avulla näiden viitteiden ulkoasua, mutta ihan kriteerejä vastaavaa kirjaa en löytänyt. Lähimpinä esimerkkeinä löysin seuraavat 3 kirjaa. Linkkien takana ovat kirjojen etu- ja takakannen kuvat sekä Finnan saatavuustiedot:Hevoset - Susan McBane - Kunto: Hyvä - Antikvariaatti.net, saatavuus: Hevoset | Anders-kirjastot | Finna.fiOsta Aaltonen: Oma hevonen : Misty vastaa | Ulla-Maija Aaltonen | Antikvariaatti Finlandia Kirja, saatavuus: Oma hevonen :...
Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet
Kyseessä on George Sidneyn ohjaus Jupiter's Darling vuodelta 1954. Pääosaa elokuvassa esitti näyttelijä ja uimari Esther Williams, jonka erikoisuutena olivat taitouintinumeroihin perustuvat musikaalit. Hannibalia elokuvassa esitti Howard Keel.Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa lainkaan tallenteena eli alkuperäisen teatterilevityksen jälkeen elokuva on ollut mahdollista nähdä vain TV2:lla 26.10.1985 ja TV1:llä 3.5.1996. Elokuvaa voi yrittää etsiä kaupallisista suoratoistopalveluista, mutta niissä on yleensä varsin suppea valikoima tämän ikäluokan elokuvia. Lisätietoja elokuvan levityksestä Suomessa löytyy Elonetin sivuilta osoitteesta https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_771284
Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Jos sinua kiinnostaa samankaltaiset, kovaksikeitetyt dekkarit (ilman Dashiel Hammettia), voisit kokeilla ainakin näitä kirjailijoita: Mickey Spillane, James Ellroy, James M. Cain, James Lee Burke, Philip Kerr ja Edward Bunker. Lisää ehdotuksia voit löytää Kirjasampo.fi-palvelusta.
Olympialaisten tekemä pesäero ammattilaisurheiluun on yksi urheiluhistorian merkittävimmistä puheenaiheista. Olympialaisten amatöörivaatimus on historiallinen jäänne, joka juontaa juurensa ranskalaiseen paroni Pierre de Coubertiniin. Nykyaikaisten olympialaisten isä Coubertin piti tärkeänä, etteivät kilpailijat olleet toimineet lajissaan ammatillisesti tai ottaneet kilpailuista vastaan rahaa. Hänen mukaansa urheilua ei saisi saastuttaa rahalla ja kaupallisuudella. Amatöörivaatimus ilmeni käytännössä tulonrajoitusten lisäksi muun muassa amatööritodistuksina, diskauksina ja kansainvälisinäkin kiistoina siitä, miten ammattimaisuus määritellään. Coubertinin kantaa noudatettiin Kansainvälisessä...
Onnenkauppaa-kirjassa kääntämättä jätetyt ilmaukset ovat joruban kieltä. Seuraavassa haastattelussa Adébáyò kertoo joruban käytöstä romaanissaan: Ayọ̀bámi Adébáyọ̀ interview: 'Whenever my mother was in the UK, she'd return with a Booker-winning book' | The Booker Prizes
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Mein Kampf -teos on lainattavissa useammassakin kirjastossa. Hain kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä finna.fi-sivustosta kirjan ja tekijän nimellä ja rajasin haun saksankielisiin kirjoihin. Voit tutkia hakutulosta Finnassa. Hitler kirjoitti Mein Kampfin ollessaan vankilassa 1920-luvulla. Se julkaistiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa Eine Abrechnung vuonna 1925 ja toinen osa Die nationalsozialistische Bewegung seuraavana vuonna.
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
Ikävä kyllä, Porvoon kaupunginkirjastossa ei ole tiedustelemaasi Mahlerin pianopartituuria. Sen voi tilata meidän kauttamme kaukolainaksi. Esim. pääkaupunkiseudulla sen näyttää olevan, mutta on juuri nyt lainassa.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mahler+symphony&m=8&l=&Da=&Db=…
