Runo on tosiaan Ilpo Tiihosen kirjoittama ja nimeltään Suomen äideille. Runo on julkaistu vuonna 1994 ilmestyneessä kokoelmassa Muusa (WSOY). Lisäksi se löytyy kokoelmasta Lyhyt oodi kaikelle : valitut runot 1975-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/fi-FI
Runon voi lukea myös Helsingin Sanomien sivuilta, vanhasta äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävästä:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06kevat/kysymykset/1303/aidinkieli/p…
”Matti ja Miisu” on pala-animaatio, jonka on tuottanut Ateljé Seppo Putkinen & Kni. Ateljeen tuotantoa käsittelevällä sivustolla tunnussävelmästä sanotaan näin: ”Monet muistavat myös vihelletyn tunnusmusiikin, joka on Roger Whittagerin, Where the Rainbow Ends.” (Nimi Whittaker on kirjoitettu väärin.)
”Matti ja Miisu” -animaatioita, joissa olisi tämä vihelletty tunnussävelmä, en löytänyt katsottavaksi, joten en pysty varmistamaan, mitä levytystä animaatiossa on käytetty. YouTubesta löytyy kyllä haulla ”Matti ja Miisu” ääniraita, jolla on kappale ”Where the rainbow ends” ja jonka esittäjäksi mainitaan Tommy Whistler, mutta animaatiosarjan tekijöiden ja heidän työnsä jatkajien mukaan tunnussävelmänä oli siis Roger Whittakerin...
Käypä hoito sivustolla kerrotaan itsemurhaa yrittäneen hoidosta näin:
Kun syntyy epäily itsemurhayrityksestä esimerkiksi myrkytyksen tai tapaturman yhteydessä, ensihoidon tulee pääsääntöisesti kuljettaa potilaat itse, ja hoidon tulee olla aktiivista ja viiveetöntä.
Lääkäri arvioi itsemurhaa yrittäneen potilaan somaattisen ja psykiatrisen ensihoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Somaattisen hoidon järjestäminen riippuu vaiheesta, jossa yritys on keskeytetty. Itsemurhayritys toteutuu usein päihtyneenä.
Psykiatrinen arvio tehdään heti terveydentilan salliessa psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Nuorten arviointi kuuluu erikoissairaanhoitoon.
Arvioinnissa selvitetään erityisesti, onko aiempia...
Kyseessä on Kain Tapperin suunnittelema Rakentajien muistomerkki Moduli, joka valmistui vuonna 1973. Lähes kymmenen metriä korkea betoninen muistomerkki sulautuu hyvin taustan kallioihin ja jää näin helposti monelta huomaamatta. Muistomerkin jalustan laatassa lukee: "Suomen Rakennusurakoitsijaliitto täyttäessään 50 vuotta lahjoitti tämän rakentajapatsaan Helsingin kaupungille. Kuvanveistäjä Kain Tapper 1970-1973".
Lähde:
Rautio, Antero: "Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset" (Karisto, 1998)
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Voisiko kyseessä olla P. Mustapään runo nimeltä Vanhan haudankaivajan kertomus?
Tässä pätkä haudankaivajan runoa:
” […] Ja hän hautarivit näki / ja mietti, että siinä nukkui pitäjän vanha väki: / oli paronia ja riiarinnaa ja rovastia ja muuta / – vaan itseasiassa kuitenkin vain rapiata luuta, / joka helponlaisesti murenee ja tomuksi, tuhkaksi / hajoaa, / kun kaivaessaan lapion terällä hiukkasenkin kajoaa.”
Mustapää runoilee näin kokoelmassaan Laulu vaakalinnusta (1927). Runo kuuluu kuusiosaiseen sikermään nimeltä Dominus Krabbe. Vanhan haudankaivajan kertomus löytyy myös P. Mustapään Kootuista runoista (WSOY, 1974), sivulta 119.
Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
Yleensä listaus eri kielistä suomen kieleen käännetyistä kirjoista saadaan varsin yksinkertaisella haulla Suomen kansallisbibliografiasta. Koska suurin osa Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa kirjoitetusta kaunokirjallisuudesta on kuitenkin kirjoitettu englanniksi (en löytänyt yhtään suoraan iirinkielestä käännettyä) eikä tietokannasta voi rajata käännöksiä kansallisuuden perusteella, perustuu listani osittain muistinvaraiseen tietoon, osittain olen käyttänyt apunani kustantajaluetteloita, Contemporary Authors -romppua ym.Rajanveto irlantilaisten ja pohjois-irlantilaisten kirjailijoiden välille on vaikeaa, kulttuuriset rajat eivät Irlannissa useinkaan noudattele valtiollisia rajoja. Monia irlantilaisia kirjailijoita on myös emigroitunut...
Pop & Jazz Konservatorio muutti nykyisiin tiloihinsa Arabian vanhan teollisuuskorttelin eteläosaan kesällä 1995. Tilojen suunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Mauri Tommila ja Yrjänä Vuojala. Lisää tietoa osoitteesta http://www.terasrakenneyhdistys.fi/terasrakennelehti/1986-1998/96-2/006…
ARTO-artikkelitietokannasta löytyi viitteet muutamiin lehtiartikkeleihin, joista saattaa olla iloa:
*Hakola, Liisa: Pop & Jazz : konservatorion saneeraus ja uudisrakennus. - ProjektiUutiset : rakennusalan ammattilehti 8 (1995):4, s. 13-16, 18-20.
*Pop/Jazz -konservatorio muuttaa Arabianrantaan : vanhasta tehdasmiljööstä rakentuu kulttuurin kaupunginosa. - Rakennustaito : rakentajain aikakauslehti 1995:6, 32-36.
*Pop & Jazz Konservatorio...
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Kaikista Yleisradion esittämän Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista ei ole tehty tallennetta. Valitettavasti etsimäsi 32. jakso Anteeksi maalaisuuteni kuuluu juuri näihin.
Alla olevasta listasta näet, mistä Knallin ja sateenvarjon osista on tehty tallenne.
Lähteet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Knallin_ja_sateenvarjon_jaksoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Knalli_ja_sateenvarjo
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Maailmalla toimii yksittäisissä kaupungeissa vapaaehtoisoppaita. Näitä löytyi muutamia hauilla: voluntary guides tai free guide
The City of York (UK) http://www.btinternet.com/~york.touristguides/
Tokyo free guide http://www.tokyofreeguide.com/
Cycle London sivuilta löytyy yhteisöjä (community)
http://www.tfl.gov.uk/tfl/roadusers/cycling/category.aspx?catId=communi…
Sivulta löytyy muun muassa tietoa ryhmistä, jotka järjestävät ilmaisia ja avoimia pyöräilykierroksia Lontoon alueella. http://www.lcc.org.uk/index.asp?Pageid=31
Etsimme aihetta Helsingin Sanomien arkistohausta, mutta haku ei tuottanut tulosta. Selasimme myös Facebookia, mutta sieltäkään ei haaviin osunut sopivaa ryhmää.
Asian tiimoilta kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin...
Mainoksessa (https://www.youtube.com/watch?v=VVmm96M_RNM ) panda todella näyttää halaavan.
Pandalla on joukko ihmistä miellyttäviä ominaisuuksia kuten pyöreys, tylppä kuono, paksu turkki, jotka antavat sille nallekarhumaisen olemuksen. Koskettaessa karvoitus kylläkin tuntuu öljyiseltä.
Todellisuudessa panda on halaamaton villieläin. Pandalla on petoeläimen poskihampaat ja leuat. Yllätettynä se on arvaamaton ja voi käyttäytyä aggressiivisesti tuntiessaan olonsa uhatuksi.
Panda ei ole halattava. Panda on hyökännyt maailmalla useammankin kerran ajattelemattoman halaajan kimppuun.
Alla olevista linkeistä voi lukea tapauksista lisää.
https://www.kaleva.fi/viihde/panda-ei-ollutkaan-nallekarhu/339319/
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/41913-panda...
Sama melodiahan se on. Sovittaja Anssi Tikanmäki lienee tietoisesti lainannut tuon pätkän kappaleen introon. Tällaiset sitaattilainaukset ovat melko yleisiä.
Mitään erityistä sääntöä ei ole siitä, milloin kyseessä on plagiaatti. Asiasta päätetään raastuvassa tai ylemmissä oikeusasteissa - kuten esim. George Harrisonin "My sweet lord"-kappaleen osalta aikoinaan tapahtui.
Pelkkää sointukulkujen käyttöä ilman melodiaa ei pidetä plagioimisena.
Juicen tai Tikanmäen Libertango-kommenteista ei löydy tietoa.
Kirjastot.fi:n sivun maakuntakirjastojen aineistojen monihaku http://monihaku. kirjastot.fi/ löytää Tampereen kaupunginkirjastosta nimekkeellä Dry Guillotine kirjan nimeltä Läpi tulen ja veden, julk. Valitut palat, Suomennosvalikoima. - Kansialanimeke: 38 tositapahtumiin perustuvaa jännityskertomusta uskomattomista pakoretkistä ja täpäristä pelastuksista. – Osakohde 16 on: Pakoni helvetistä / René Belbenoit
Läpi tulen ja veden,IBSN 9511059653 löytyy myös pääkaupunkiseudun aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Kirja kuuluu Käpylän ja Laajalahden kirjastojen kokoelmiin.
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Valtioiden liput ja vaakunat -kirjassa sanotaan, että "Luxemburgin trikolori on samanlainen kuin Alankomaiden lippu, paitsi siinä on eri mittasuhteet ja sininen on hiukan vaaleampi". Tarkemmat mitta- ja värimääritelmät löytyvät sivulta http://flagspot.net/flags/lu.html#alt
Nettiosoitteessa http://koti.welho.com/ikantone/others/saintfaq.html kerrotaan lyhyesti, että SA-INT tarkoittaa: Suomen Armeijan Intendentuuri.
INT-leima tarkoittaa inventenduuria, joka on elin, joka ottaa vastaan armeijan omaisuuden ja pitää siitä kirjaa.
SA-leima puolestaan kertoo vain että varuste on Suomen armeijan hyväksymää tyyppiä.
Muita ”Inttiin” liittyviä osoitteita:
• Puolustusvoimat http://www.mil.fi/
• Epävirallinen slangisanasto http://www.mil.fi/hamr/slangi.htm
