Lars Huldenin tuno "Tiepalvelu" on ollut vuoden 1986 Radion jouluruno. Runo on aika pitkä ja olen saanut sen ystävältäni, joka kirjoitti sen puhtaaksi nauhoittamastaan radio-ohjelmasta .
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Kallion kaupunginosaan liittyvistä kirjoista meiltä on kysytty ennenkin. Tässä joitakin aikaisempia vastauksia, jotta liittyvät aiheeseen:
Haluaisin tietää, missä kaikissa kirjoissa Helsingin Hakaniemi ympäristöineen esiintyy:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-missa-kaikissa-kirjoissa?language_content_entity=fi
Ketkä kirjailijat kirjoittavat tai ovat kirjoittaneet Helsingistä tai Kalliosta?
https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-kirjailijat-kirjoittavat-tai-ovat?language_content_entity=fi
Helmet-tietokannasta on mahdollista etsiä kaunokirjallisuutta hakusanoilla Helsinki ja Kallio (rajasin Leena Lehtolainen kirjoittamat Maria Kallio -kirjat pois). Näin haettuna sain hakutulokseksi 80 teosta : Kallio-aiheista...
Runo Sinä tulit on Juha Mannerkorven kokoelmasta Ehtoollinen lasikellossa (1947. s.73). Voit lukea runon myös teoksesta Juha Mannerkorpi: Runot 1945 - 1954 (1980).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1482736?sid=4154548…
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.3303?sid=4154548295
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut):...
Sävellyksestä löytyy jonkinlainen nuotinnos vihosta Polttava liekki; Savukuva (Scandia-Musiikki, 1960). Harvinaista julkaisua löytyy yksi lainattava kappale Varastokirjastosta.
Hei,vuonna 1908 perustettu Vallilan kirjasto aloitti toimintansa osoitteessa Itäinen Viertotie 39, joka nykyisin on Hämeentie 101. Lisää tietoa kirjaston vaiheista saat esimerkiksi Marjut Kiannon kirjasta Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908–1998: Vallilan kirjasto 90 vuotta.Helmet-Finna:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1034107?sid=4792660025
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
Weissin näytelmä ilmestyi suomeksi 1965 Mikko Kilven suomentamana nimellä Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana.
Kollega arveli että runo voisi olla jokin muunnelma Hanhiemon loruistakin löytyvästä kansanlorusta missä eukko asuu kengässä lapsineen ja toisinaan hiiri ”Hiirulaisen hieno maja, oli vanha kenkäraja”, mutta tarkistin nämä ja ne menevät aika eri tavalla, yhdistävää vain kengässä asuminen ja asukkaiden suuri määrä. Välitin viestisi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Kansallisbibliografia tuntee kolme Kirjahiiden kustantamaa kirjaa: vuonna 1959 ilmestyi Martin Marraksen historiallinen seikkailuromaani Turma kulkee, 1960 Toivo Innasen runokokoelma Kahteen mieheen ja Marraksen Turma-sarjan toinen kirja Turma taistelee.Martin Marraksen isojen poikien ajanvieteromaanien päähenkilö oli Jyrki Yrjänänpoika Hirvi, lempinimeltään Turma, eräänlainen pohjoisten metsien keskiaikainen Tarzan-hahmo. Toivo Innanen oli runoileva maanviljelijä Savonlinnasta.Kirjahiidestä ei varsinaisesti tietoja löytynyt. Helsingin sanomien Turma kulkee -arvostelussaan (16.1.1960) Timo Tiusanen arvelee, että uusi kustantaja saattaisi olla salanimellä kirjaileva tekijä itse. Yrityshakemisto Sinisen kirjan vuoden 1962 laitoksesta selviää...
Tässä Tilastokeskuksen koulutustilastoista saatu tieto: Vuonna 1989 syntyneistä ylioppilaita oli vuoden 2023 lopussa 31 600 eli 42,0 prosenttia. Avoimia opiskelijat ja tutkinnot -tilaston lähdetaulukoita ylioppilastutkintojen suorittamisesta: 135i -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, 2008-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_135i.px/13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_13nc.px/Tilastosivu: https://stat.fi/tilasto/opiskt
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään asiasta mitään tietoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen elokuvan tai tv-sarjan? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Fanny Tirkkonen asui Tuomisen kivimuurin ylimmässä kerroksessa osoitteessa Tuomiokirkonkatu 3 D 7. 50-luvun lopulla hän muutti Laukontorille (Laukontori 4 C). Tirkkonen kuoli 6. joulukuuta 1962. Mahdollisista taloudenhoitajista Tuomiokirkonkadun ajalta en löytänyt minkäänlaisia tietoja. 100-vuotispäivänsä kunniaksi Aamulehdessä 1940 julkaistun pikku jutun aikoihin Tirkkosen äiti Maria Sofia Törnudd asui edelleen tyttärensä kanssa, mutta hänen myöhemmistä asumisoloistaan ei tutkimissani lähteissä ollut mainintaa. Elin Danielson-Gambogi oli meillä vuoden 1910 molemmin puolin erittäin suosittu ja käytetty muotokuvamaalari – pääsyynä siihen, että hän tuli Suomeen vuosina 1907, 1909, 1911 ja 1913 olivat nimenomaan monet muotokuvatilaukset....
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Teoksen voit varata lähimpään Helmet kirjastoon tai voit myös pyytää teoksen kaukolainana muualle Suomeen. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1335321?sid=5005644101
