Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Williams on maininnut, että hän olisi saanut inspiraatiota lauluun laulaja Ian Duryn kuolemasta. Toisaalla hän on sanonut, että teksti syntyi viidessätoista minuutissa lähinnä lainaamalla vanhoja rap-sanoituksia ja ettei hän tiedä itsekään, mitä kappale tarkoittaa.
SongFacts-sivustolla tulkitaan, että laulun kertoja yrittää räppäämällä tehdä vaikutuksen naispuoliseen tiskijukkaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Tulkinta luultavasti pohjaa lähinnä kappaleen kohua aiheuttaneeseen videoon eikä itse tekstiin.
SongMeanings-sivustolla huomautetaan, että teksti koostuu lähinnä selvistä seksuaalisista kiertoilmauksista, alkaen verbistä "rock". Kommentoija tulkitsee tekstin kuvaavan orgioita backstagella ja Williamsin valittavan,...
Etsimäsi kirja voisi olla Elsa Beskowin kirjaan Kukkaisjuhla. Siinä on ihmisenmuotoon piirrettyjä niittykukkia, puutarhakasveja sekä rikkaruohoja. Kirjan viimeisellä sivulla on Sammakon laulu, jonka ohessa on kuva sammakosta.
Miljonääri-Jussin taustoja avataan muun muassa Jorma Sairasen muistelmateoksessa "Daddy Cool: kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Ainakaan tässä yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, että osallistujille olisi kerrottu jostakin aiemmasta vastaavan kaltaisesta ohjelmasta. Suomalaisen version esikuvana oli tosiaan amerikkalaissarja "Joe Millionaire", mutta tämä haluttiin pitää nimenomaan salassa osallistujilta, jottei vastaava huijaus paljastuisi. Sairasen mukaan tämä oli vielä kuvausvuonna 2003 mahdollista, jolloin esimerkiksi nykyisen kaltainen sosiaalinen media ei ollut vielä tuomassa viihdeilmiöitä välittömästi tietoon ympäri maailman.
Myös esimerkiksi Apu-lehden artikkelissa "Kerubi hurmaa naisia" helmikuussa 2004...
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Esko Rahikaisen runo Taivaan maitoa on luettavissa teoksesta Sinitaivas, heijastuksia : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2013, s. 447).
https://finna.fi/Record/keski.2460340?sid=2953264911
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to...
Envallin ensimmäisessä aforismikokoelmassa Rakeita (1983) on seuraava katkelma: "Pelkuri valitsee hitaan, osittaisen itsetuhon. Sen muodot ovat apatia, kyynisyys, laiskuus, juoppous, epätoivo. Niissä toteutuu kaksinkertainen pelkuruus. Niin elämän kuin kuoleman pelko." Tähän vastaukseen on otettu sitaatti kokoomateoksesta Envall: Maailma aina mukana : aforistiset teokset (2003), jossa on samoissa kansissa täysimittaisina viisi Envallin aforismikokoelmaa, mukaan lukien Rakeita.
Perinteisiä printtikirjoja löytyy Helmet-hausta hakusanoilla NLP tai neurolingvistinen ohjelmointi. Suomenkielisiin voi rajata valitsemalla kieleksi suomi.
E-kirjapuolella valikoimat ovat valitettavasti heikot. Ekirjasto-palvelu antaa haulla NLP vain muutaman osuman.
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tällainen juoni on ainakin Warner Bros. -yhtiön Merrie Melodies -sarjaan kuuluvassa Ding Dog Daddy -nimisessä piirretyssä. Se on julkaistu alunperin joulukuussa 1942. Sen voi katsoa YouTube-videopalvelussa: https://www.youtube.com/watch?v=efGc5iEMVwM.
Tietoa filmistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ding_Dog_Daddy
Jos haluaa Antero Mäkelän Isänmaa-levyllä tulkitseman tekstin sanatarkasti talteen, ainoa vaihtoehto taitaa olla sanelun mukaan kirjoittaminen. "Taivaan isä varjelkoon" ei ole tiukasti Huovisen sanojen ääneenlukua, vaan enemmänkin improvisointia Huovisen luomien teemojen pohjalta. Kokonaisuudessa on lisäksi eräänlaisena sideaineena mukana sotaan ja sotaveteraaneihin liittyviä osuuksia, jotka lienevät Mäkelän omaa panosta – en ainakaan onnistunut näitä katkelmia Veikko Huovisen kirjoittamiksi vahvistamaan.
Keskeisimmät tunnistamani Huovis-lähteet Mäkelän "Taivaan isä varjelkoon" -esityksessä ovat novellit Elämää lihakaupoissa (kokoelmasta Kuikka) ja Nyt siirtomaita valloittamaan (Rasvamaksa) sekä 10. luku romaanista Lentsu...
Kevytretkeilystä ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja suomeksi, eikä Suomen kirjastoista valitettavasti näytä löytyvän aiheesta kirjoja englanniksikaan. Ossi Määtän Kevyretkeilijän opas kuitenkin löytyy ja siitä löytyy ihan käytännön vinkkejä aiheesta. Kevyesti kairassa -podcast sinulle olikin jo tuttu, mutta Määttä pitää myös Kevyesti kairassa -blogia, johon kannattaa tutustua. Aiheen ympärille on perustettu myös Facebook-ryhmä nimeltä kevytretkeilijät, missä voi keskustella muiden harrastajien kanssa.
Suosittelen, että menet Reisjärven kirjastoon ja tutkit siellä Reisjärven sotaveteraanien matrikkeleita. Itsenäisyytemme lunastajat : reisjärvisten kohtalonvuodet 1918, 1939-1940, 1941-1945. Kirja on ilmestynyt 1990. Jatko-osa vuonna 2004. Kirjoihin on koottu tiedot sekä sotaveteraaneista että kaatuneista.
Linkit kirjojen tietoihin:
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.148761?sid=3817315958
https://joki.finna.fi/Record/tiekko.983285?sid=3817315958
Alkoholilain (1102/2017) mukaan yksityinen henkilö saa valmistaa muutoin kuin tislaamalla kotitaloudessaan yksinomaan omaan käyttöönsä mietoja alkoholijuomia. Mieto alkoholijuoma sisältää korkeintaan 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Kotiviinin valmistaminen on siis sallittua, kun sitä valmistaa ainoastaan yksityiseen käyttöön.Lähde: Alkoholilaki 1102/2017 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171102
Asiasta säätelee laki Ratalaki 2.2.2007/110https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110Sen 5.luvussa on säännökset Alueiden hankkimisesta ja korvauksista.
