Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Liisa ja Mirri. Runo sisältyy alakansakoulun lukukirjaan Lasten oma lukukirja (Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola). Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958 ja sen jälkeen teoksesta on otettu uusintapainoksia).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.1708874?sid=5194291466
Kansalliskirjaston kansallisbibliografia tilastoi kaikki Suomessa julkaistut painotuotteet. Suomessa kustannettu kirjallisuus 2024 oli yhteensä 8 350 nimekettä eli tässä luvussa ovat mukana sekä kotimaiset teokset että suomennetut kirjat. Lisäksi mukana ovat kaikkien julkaisijoiden kirjat, joten myös omakustanteet sisältyvät näihin lukuihin. Tarkkaa vuosittaista tilastoa omakustanteista ei ole saatavilla, koska niitä ei tilastoida yhtä systemaattisesti kuin kustantajien julkaisuja. Arvioiden mukaan omakustanteiden osuus uusista julkaisuista on noin 10 %.Lähde: Kansalliskirjaston julkaisutilastot: Julkaisutilastot | Kansalliskirjasto
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
Helsingin kaupunginkirjaston hakuteoksista ei valitettavasti löydy viittauksia W. Böhtlingkiin; ei myöskään keskusvarastomme erikielisten geologian alaan kuuluvien teosten henkilöhakemistoista.
Internetistä osoitteesta http://worldroots.com/ged/max löytyy saksalaisia sukuja esittelevä sivusto ja sieltä Böhtlingk -suvun genealogiaa. Mikäli etsimänne W. Böhtlingk kuuluu samaan sukuun kuin kuuluisa sanskrit- tutkija Otto Böhtlingk, hänen lähisuvustaan näyttää löytyvän kaksikin Wilhelm -nimistä henkilöä, jotka ovat myös syntyneet Pietarissa. Genealogiassa ei mainita ammatteja tms., joten en pysty tällä perusteella identifioimaan henkilöä. Mikäli henkilöiden joukosta löytyy oikea Wilhelm, saatte tarvitsemanne tiedot sieltä.
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Oulun kaupungin historia -teoksissa (osat 2-5) on varsin seikkaperäisesti selostettu myös Oulun kaupungin huoltotoimen ja siis myös kunnalliskotien historiaa:
2. osa: vuodet 1721-1809, kirj. Aimo Halila, 1953
3. osa: vuodet 1809-1856, kirj. Kustaa Hautala, 1975
4. osa: vuodet 1856-1918, kirj. Kustaa Hautala, 1976
5. osa: vuodet 1918-1945, kirj. Kustaa Hautala, 1982
6. osa: vuodet 1945-1990, kirj. Turo Manninen, 1995
Teoksia kannattaa kysyä lähimmästä kaupungin- tai kunnankirjastosta!
Yliopistokirjastojen kokoelmista (LINDA-tietokanta) löytyy tieto, että etsimäänne teosta on vain Kuopion yliopiston Psykiatrin osaston/laitoksen käsikirjastossa ei-lainattava kappale. kirja löytyy myös Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kokoelmista, mutta sielläkin teos ei ole lainattavissa, luettavissa kylläkin.
TAYS:n kirjaston yhteystiedot löydätte verkkosivulta
osoitteessa :http://www.pshp.fi/kirjasto/yhteystiedot/index.htm
Frank-monihaun http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py) mukaan suomalaisista yleisistä kirjastoista ei myöskään löydy lainattavaa kappaletta
Mikäli haluatte tilata lainattavaksenne teoksesta kappaleen ulkomailta voitte jättää kirjastoomme kaukopalvelupyynnön verkkosivuillamme osoitteessa http://www....
Valitettavasti runon tekijää ei saa selville.
Se ei näytä olevan Julia Donaldsonin. Hän olisi varmasti ominut tekijänoikeudet ainakin omalla virallisella nettisivullaan.
http://www.juliadonaldson.co.uk/index.php
Tämän yhden runon löysin nimimerkillä kirjatoukka. Muut ovat joko nimetty tuntemattoman tekijän runoiksi tai jätetty kokonaan ilman tekijää.
https://theslytherinworld.tumblr.com/post/149424083949/fog-on-her-glasses-from-the-still-steaming-tea-a
Kaunis runo, jota ilmeisesti voi käyttää vapaasti.
Fog on her glasses
From the still steaming tea
A book in her hands
As she causally reads.
A catch in her breath
As the climax grows near
She is deaf to the world:
The book’s all she can hear.
She's completely lost now,...
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila
Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen netissä: https://lastu.finna.fi/Content/info#librarycard
Kirjastokortti täytyy kuitenkin hakea kirjastosta ja sen saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä...
Kiitos palautteesta. Toimitin sen e-kirjastosta vastaaville tiedoksi ja kuulin, että earauskattoa mietitään parhaillaan. Käytäntö saattaa muuttua lähiaikoina. Kokoelmaa ei ole voitu kartuttaa kysynnän mukaan, koska aineistomäärärahat ovat rajalliset. Varausten määrää rajoitetaan juuri kokoelman pienuuden vuoksi. Rajoituksilla yritetään pitää varausjonoja lyhyempinä ja varmistaa, että asiakkaat voisivat edes joskus saada jotain lainattavaa suoraan hyllystäkin. Olethan huomannut, että voit suoraan etsiä vapaana olevat tietoäänikirjat. Tämänhetkinen lista :
https://helmet.overdrive.com/collection/89135?page=2&sortBy=newlyadded&language=en&mediaType=audiobook&showOnlyAvailable=true&subject=111&...
Hei,
valitettavasti nuotteja ei ole lainattavissa elektronisina aineistoina kirjastokortilla. Netistä löytyy kuitenkin paljon nuotteja, joiden tekijänoikeuden ovat vapautuneet, eli yleensä kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Näihin aineistoihin löytyy linkkejä esim. Musasto-blogista https://musasto.wordpress.com/category/nuotteja-netissa/ tai hakemalla Finna- hakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMus…
Lainaamasi kirjat näkyvät Ellibs-palvelun Oma Kirjahylly -sivulla. Jatkaaksesi lukemista tai kuuntelemista sinun tulee olla kirjautunut kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
Eri piparminttupastilleissa voi olla ainesosina merkistä riippuen ainakin sokeria, luontaisia aromeja (piparminttua, mentolia), stabilontiainetta, luonnollista minttuaromia ja anista. Näiden ainesosien mahdollisista kasvihapoista ei löytynyt tietoa.
