Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luonnontieteellinen museo | LUOMUS, tai Luonnonvarakeskuksesta, Etusivu (luke.fi), voisi löytyä asiantuntija vastaaman tähän kysymykseen.
Peter Lindholmin ohjaamaa Suo - ennen oli paremmin keskusteluohjelmaa esitettiin Ylellä kesällä 2006. Sarjaa tehtiin yhden kauden verran ja siinä oli kaiken kaikkiaan 10 jaksoa. Jaksojen kuvaukset löytyvät Ylen vintti-arkistosta osoitteesta: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suo/
Myös IMDb (Internet Movie Database) listaa sarjan jaksot ja keskustelijat .
Valitettavasti sarjaa ei löytynyt ainakaan Yle Areenasta tai Ylen Elävästä arkistosta, joten sitä ei taida tällä hetkellä pystyä katsomaan mistään. Ylelle voi kuitenkin esittää ohjelmatoiveita Ylen asiakaspalvelun kautta.
Terveiset Oulusta!
Mikäli videota ei ole meidän kokoelmissamme, se voidaan kaukolainata muualta. Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta löydät tietoa kaukolainauksesta ja kaukolainapyyntölomakkeen http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Kysymäsi kirja on saatavana useasta Espoon ja Helsingin kirjastosta. Tällä hetkellä se on hyllyssä Malmin ja Koivukylän kirjastoissa.
Kätevimmin saat kirjan jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoon. Varaus maksaa noudettaessa 50snt.
Kirjojen saatavuustiedot saat kätevästi osoitteesta http://www.helmet.fi
Jos sinulla on tunnusluku, voit syöttää varauksen suoraan koneelle em. osoitteessa. Tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta esittämällä lainauskortin ja henkilötodistuksen.
Carl Barksista on kysytty ennenkin. Kopioin sinulle
tähän vastauksen:
Kirjallisuutta:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl Barks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa,
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036 .
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Pahoittelemme, että olitte saaneet uutiskirjeen tilaamisesta englanninkielisen vastausviestin. Toki pyrimme viestimään kirjastossa suomeksi, verkkosivujen uutiskirjeohjelma on englanninkielinen ja sieltä on asetuksissa jäänyt rekisteröitymisviestin tervehdys vaihtamatta oletuskielisestä. Korjaamme asian.
Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa.
Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi....
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Aihetta käsittelevän wikipedia-artikkelin mukaan 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen Israel on vuoteen 2015 mennessä tuhonnut yli 48 000 palestiinalaisten omistamaa rakennusta. Jo aikaisemmin, kun Israelin valtio 1948 perustettiin, tuhosivat uudet vallanpitäjät kokonaisia kyliä. Suuri osa niistä oli jäänyt tyhjilleen arabiväestön paettua. Ylen verkkoartikkelin mukaan Israel on räjäyttänyt miehityksen aikana noin 48 500 palestiinalaisten rakennusta. Niistä koteja on 28 000.
Israelin palestiinalaisten asuttamalle alueelle rakentamissa siirtokunnissa asuu nykyään jo lähes puoli miljoonaa israelilaista. Miten suuri osa puretuista taloista sitten on nimenomaan uudisasutuksen tieltä raivattuja, sitä on ehkä vaikeampi...
Puolustusmenojen jakautuminen on esitetty esim. Valtion talousarvioesityksessä 2020. Esitys ei mene valitettavasti tälle tarkkuudelle. Kauppalehdessä uutisoitiin 6.12.2018 valtakunnallisten paraatien maksaneen maavoimien järjestäminä keskimäärin 100 000 euroa. Lukuun ei lasketa lentonäytösten kustannuksia, koska ne lasketaan koulutukseen liittyvään lentotoimintaan. Valtakunnallisia paraateja järjestetään lähtökohtaisesti kaksi kertaa vuodessa, 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä 6.12. Puolustusministeriön hallinonalan menot 2020 talousarvioesityksessä ovat yhteensä 3158 miljoonaa euroa. Vierailujen kustannuksia on hankalampi määritellä. Esimerkiksi kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53,1 milj. euroa v. 2020...
Yle uutisoi (24.3.2015), että tutkimuksen mukaan Grönlannin sulaminen on hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen. Tutkimus on julkaistu Nature climate change -tiedelehdessä. Pohjois-Euroopan ilmasto ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan olisi tästä viilentymässä, koska ilmaston lämpeneminen kumoaisi vaikutuksen. Uutinen on luettavissa alta. Uutisesta on myös linkki tutkimuksesta tehtyyn artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-7887015
On kyllä. 1970-luvulla tehtiin useita Apinoiden planeetta -elokuvia alkuperäisen, vuonna 1968 valmistuneen Apinoiden planeetta -elokuvan menestyksen innostamana. Niistä ensimmäinen, "Paluu apinoiden planeetalle" (1970), sijoittuu ydinsodan jälkeiseen tulevaisuuteen. Tähän tulevaisuuteen eksyneet astronautit löytävät Maapallon, jota ihmismäiset apinat hallitsevat ja jossa mutatoituneet ihmiset elävät maanalaisissa luolissa.
https://www.imdb.com/title/tt0065462/
Tällainen eurooppalaistyylinen small talk löytyi Hymyhuulet-ohjelmasta https://m.youtube.com/watch?v=d4az2VvfZZc
Tosin keskustelijana on Ville Virtanen.
