Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten...
Etsimäsi trilogia sopisi kuvauksesi perusteella olemaan Mats Wahlin kirjoittama Emma ja Daniel -sarja, joka on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana 2000-luvun alussa. Sarjan on suomentanut Marja Kyrö. Sarjan kirjat ovat Emma ja Daniel. Kohtaaminen (2000), Emma ja Daniel. Rakkaus (2001) ja Emma ja Daniel. Matka (2003).Lisää tietoa kirjoista löytyy mm. Kirjasampo-palvelusta osoitteesta kirjasampo.fi. Siellä voi hakea näitä kirjoja esimerkiksi sarjan tai kirjailijan nimellä.
Virallinen lehti on verkossa luettavissa https://www.virallinenlehti.fi/fi/sahkoinenlehti/index.html. Perjantain numerossa on aina Valtioneuvoston viikko, jonka yhteydessä on tasavallan presidentin esittely. Tämän vuoksi myös mahdolliset arvonimet julkaistaan lehdessä, jossa on valtioneuvoston viikko ja joka ilmestyy maanantaisin. Hannu Mäkelän arvonimiasia löytyy Virallisesta lehdestä nro 23.5.2016 /58 https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/pdf/2016058.pdf. En löytänyt kirjoista enkä netistä luetteloa muista vuonna 2016 myönnetyistä arvonimistä.
En pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Kirjan tiedot
Raul Roineen Suomen kansan suurta satukirjaa (1978) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista. Siksi taulua ja kuvassa olevaa signeerausta kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Suosittelen kääntymään esimerkiksi huutokauppojen puoleen, heiltä tällaisia asiantuntijoita löytyy.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vinkattu esimerkiksi seuraavia huutokauppasivustoja:Bukowskin huutokauppa: https://www.bukowskis.com/fi/specialists Hagelstamin huutokauppa: https://www.hagelstam.fi/
Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964.
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Tässä näyttäisi olevan enemmän kyse vertailevasta sananparresta kuin osasta laajempaa kokonaisuutta: tutkimissani lähteissä "savolainen pulloposki" ja "kainuulainen kaitanaama" (varhaisemmissa versioissa "meriläinen mekkotakki") esiintyvät poikkeuksetta parina sananlaskussa, jossa yksi syö ruokansa leivän kanssa, kun toiselle se kelpaa ilman leipääkin.SKVR-aineistosta (Suomen Kansan Vanhat Runot) löytyvät esimerkit:http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-025235 http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-029686 Savolaisten ja kainuulaisten keskinäisessä nokittelussa ollaan maakuntatasolla, mutta jos kylien ja pitäjien välinen pilkka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua Kirsti Mäkisen nimittelyperinnettä käsittelevään kirjaan Lollot ja...
'Sträkivivä' taitaa olla painovirhepaholaisen tuottama anagrammi. Samaisen mainoksen aiemmin julkaistussa versiossa lukee asianmukaisesti 'virkistävä'.02.09.1923 Aamulehti no 201 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Hei,Kyseessä on Jorma Kääriäisen esittämä kappale Haukka samannimiseltä levyltä (2016). Löytyy suoratoistopalvelusita ja aika hyvin tallenteita myyvistä kaupoista.
Kiitos kysymyksestäsi koskien Ruotsin kruunun arvoa.Suomen pankin vuosikertomuksesta vuodelta 1987 (s. 57) löytyy tiedot Ruotsin kruunun kurssista suhteessa markkaan kyseisenä vuonna. Vuoden 1987 markkasumman muuttamisessa nykyrahaksi voi käyttää apuna Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin-laskuria.
The Guardianin artikkelissa kerrotaan, että nigerialais-walesilainen kirjailija Anne Giwa-Amu väittää, että teos Puolikas keltaista aurinkoa plagioi hänen romaaniaan Sade, joka julkaistiin vuonna 1996, https://www.theguardian.com/books/2020/mar/18/chimamanda-ngozi-adichie-…
Tämä syytös todettiin aiheettomaksi oikeudessa.
Vastaajamme eivät löytäneet kirjaa, jossa olisi sama tarina eikä verkostakaan löydy muita syytöksiä plagioinnista.
Kyseessä on mitä todennäköisimmin kansanlaulu Lapsuuden ystävälle.Laulu siis alkaa sanoin: "Sä kasvoit neito kaunoinen..."Sanat löytyvät kokonaisuudessaan esim. täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Lapsuuden_yst%C3%A4v%C3%A4lle
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Rollaattoreita ei ikävä kyllä ole lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastossa [1].Sosiaali- ja terveyspalvelujen Konalan apuvälinepalvelusta voi yli 16-vuotiaat helsinkiläiset lainata rollaattorin [2], myös vuokraus on mahdollista yksityisiltä [3].https://tinyurl.com/Rollaattoreitahttps://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/muita-terveyspalveluja/kuntoutus-ja-terapiat/apuvalinepalveluthttps://tinyurl.com/vuokraus-ym
