Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
Kissoista on Pikikirjastoissa monenlaisia dvd-levyjä. Näistä on osa elokuvia, kaunokirjoja ja satuja, tietosisältöisiä dvd:tä on myös, jos etsit juuri sellaisia. Niitä on erilaisista rotukissoista, kotikissasta, kissanpennuista.
Suloiset kissanpennut, Pan Vision 2009.
Kotikissa, dvd Pan Vision 2007.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut teosta kuvailun perusteella, eikä tiedonhakukaan tuottanut tulosta. Mahtaisiko joku palvelun lukijoista muistaa teoksen?
Ranskan akatemian sivujen mukaan sen entinen jäsen René de Castries kuoli 17.7.1986. Hänen seuraajansa André Frossard aloitti akatemiassa 10.3.1988.
Lähteet:
https://www.academie-francaise.fr/les-immortels/rene-de-castries
https://www.academie-francaise.fr/les-immortels/andre-frossard?fauteuil…
Tiedustelin asiaa Uudenmaan aluetoimistosta, ja tällaista ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Muuttuneista tiedoista voi toki ilmoittaa aluetoimistolleen.
SA-kokoonpanojen järjestelyt eivät pääsääntöisesti ole julkista tietoa.
Aiheeseen liittyvät kysymykset kannattaa kohdistaa aluetoimistolleen:
https://puolustusvoimat.fi/aluetoimistot
Sokean opas vuosilta 1954-1969 on digitoitu. Se kuuluu Kansalliskirjaston digitoituun kokoelmaan. Vuotta 1939 uudemmat julkaisut eivät ole tekijänoikeussyistä yleisesti luettavana. Julkaisua pääsee lukemaan kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Pääkaupunkiseudun ainoa vapaakappalekirjasto on Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18, aattopäivien aukioloajat kannattaa tarkistaa Kirjastossa on useita vapaakappaleiden lukemiseen tarkoitettuja työasemia useita Pohjoissalissa, yksi musiikkikirjastossa, yksi erikoislukusalissa ja yksi Slaavilaisessa kirjastossa. Työasemilta voi myös tulostaa, mutta tulostus on maksullista.
Kansalliskirjasto :...
Lause kuuluu Jalmari Finnen suomentamana näin: "Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista."
Kirja on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/45448.
Sotasampo-palvelun perusteella 37. Torjuntakomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta Jatkosodan historia 6 -teoksessa se vilahtaa muutamaan otteeseen. Heinäkuussa 1941 37.TK löytyy Hangon ryhmän lohkoilta, kesäkuussa 1943 Äänisen Rannikkoprikaatin alaisuudesta. Viimeisen kerran 37.TK esiintyy Äänisen Rannikkoprikaatin ryhmityksessä 9.6.1944 Äänisniemessä Reskan lohkolla, johon jälki katkeaa. Kyseessä on siis silloinen rannikkopuolustusjoukkojen jalkaväki.
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu...
Ota yhteyttä suoraan Helsingin kirjastoautoon. Varmimmin heidät tavoittaa sähköpostilla kirjastoautot@hel.fi. Voit tietysti myös yrittää soittaa, mutta työn liikkuvan luonteen vuoksi kirjastoauton henkilökuntaa ei aina tavoita puhelimitse.
Kirjastoauto-osasto 09 310 85002
Lastenkirjastoauto Skidi 09 310 28387
Lastenkirjastoauto Stoori 09 31071313
Valmistaudu kertomaan kirjastokorttisi numero yhteydenotossasi.
Hokusailta ei löytynyt suomeksi käännettyjä runoja, vain taidekirjoja.
Lahden runotietokanta ei ole tällä hetkellä käytössä, siitä olisi voinut tarkistaa, onko esim.
jossain julkaisussa ilmestynyt Hokusain runoja suomennettuna.
Kun googlasin sanoilla "Hokusai runot", tuli vastaan yksi suomenkielinen runo, mutta kirjoittaja näyttäisi olevan Roger Keyes.
Runon nimi on Hokusai sanoo. Kirjan tekijä on Tara Brac : Ehdoton hyväksyminen, Basam Books, 2010
Runo alkaa: "Hokusai sanoo, katso tarkasti / Hän sanoo, kiinitä huomiota, / pane merkille jne.
Amazonista löysin englenninkielisen kirjan Hokusai : 100 poems by 100 poets jne., 2011
Googlaamalla "Hokusai poems", tulee irrallisia runoja englanniksi hänen itsensä kirjottamana...
Kirjoja, artikkeleita ym. löytyy erittäin runsaasti. Alla linkkejä kysymistäsi aiheista. Kaikki ovat verkossa saatavilla.
http://tinyurl.com/kotihoitokirjoja
http://tinyurl.com/lehdetartikkelit
http://tinyurl.com/kotihoitokokemuksia
Voit käyttää Finnassa myös hakusanoja Kotihoito työntekijät:
Tässä vielä peruskirja kotihoidosta, sitä käytetään myös oppikirjana.
http://tinyurl.com/Kotihoidossa
Kyseessä on koristelu, jota kutsutaan englanniksi termeillä turkey booties tai turkey frills. Suomennettuna voisi käyttää termiä kalkkunan saappaat tai röyhelöt. Ne tehdään paperista ja niiden tarkoitus on peittää kalkkunan tai muun linnun jalan katkaisukohta.
Lisätietoa ja kuvalliset ohjeet löytyy esimerkiksi tästä artikkelista: Turkey Booties Explained, For Everyone Who's Wondering | HuffPost Life
