Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Nuorison ääni -lehti oli Etelä-Pohjanmaan opiston opiskelijoiden lehti, jonka tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden kirjallisia harrastuksia. Se ilmestyi aina opiston alkuvuosista saakka. Opisto perustettiin Ilmajoelle vuonna 1892. Nuorison ääni -lehtiä on säilytetty Etelä-Pohjanmaan opiston arkistossa Ilmajoella.Lähteenä käytetty: Etelä-Pohjanmaan kansanopisto 1892-1952 ja Hosia, Heikki: Etelä-Pohjanmaan opisto 1892-1992 : juhlakirja Etelä-Pohjanmaan opiston viettäessä satavuotisjuhlia 8.11.1992
Hei!Tässä ote Kansalliskirjaston sivuilta https://digi.kansalliskirjasto.fi/faqValitettavasti kysymääsi vuotta ei ole vielä digitoitu.Mihin vuoteen asti lehtiä on saatavilla tässä verkkopalvelussa?Kaikki lehdet 31.12.1939 asti ovat vapaasti verkossa saatavilla. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat saatavilla vuoteen 1949 asti. Sitä myöhemmät ovat luettavissa vapaakappalekirjastoissa. Vuotta 1940 ja sitä uudempaa aineistoa ei toistaiseksi aseteta vapaaseen käyttöön. Yksittäisiä uudempia lehtien vuosikertoja digitoidaan ja avataan yhteistyökumppaneiden tukemana. Tuoreempia aineistoja voi lukea Suomen vapaakappalekirjastoissa.
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Andrei Kurkovilta on suomennettu neljä romaania: Kuolema ja pingviini (suom. 2006), Harmaat mehiläiset (2023), Kuolleen miehen kaveri (2024) ja Kiovan korva (2025).Jos haluat lukea Kurkovia myös muilla kielillä, voit tilata kaukolainoja Kuhmoisten kirjastoon joko kirjastosi asiakaspalvelussa tai täyttämällä tilauslomakkeen verkkokirjastossa. Linkki tilauslomakkeeseen: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Kysy lisää kaukolainaamisesta Kuhmoisten kirjaston henkilökunnalta.Jos taas toivot, että Kurkovia suomennettaisiin lisää, toive kannattaa osoittaa kustantajalle. Tähänastiset Kurkov-suomennokset on kustantanut Otava.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään Leadbellyn biisiä, jossa olisi laulettu "You might get better, but you never be good"."You Might Get Better, But You'll Never Get Well" löytyy kyllä, mutta Leadbelly ei ole tietääksemme levyttänyt sitä. Kyseessä on vanha jazz-biisi 1930-luvulta. Sen ovat levyttänyt Henry Allen Jr. And His Orchestra ja se löytyy Youtubesta.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista Corneliksen mainitseman laulun?
Darren Shanilla ei ole Sielujen saari -nimistä kirjaa. Mikäli tarkoitat Shanin Sielujen järvi -kirjaa, joka on Darren Shanin tarina -sarjan 10. osa, siinä on minäkertoja (Darren).
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelun sukunimihaun mukaan sukunimi Kollanen on käytössä 59:llä henkilöllä nykyisenä sukunimenä. Se ei siis ole kovin yleinen suomessa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Nimestä löytyy vähän tietoa Tuomas Salsteen sukunimi-infon sivuilta.
Hei, OUTI-kimpan verkkosivuilla (outi.finna.fi) voi varataa aineistoa ja kirjautua omiin tietoihin voimassa olevalla OUTI-kirjastokortilla ja nelinumreoisella PIN-koodilla.Jos kirjautumisessa on kirjastokorttiin liittyvä ongelma, niin kannattaa olla yhteydessä lähimpää OUTI-kirjastoon asian selvittämiseksi.Joskus kirjautumisen estaa järjestelmän tilapäinen häiriö. Niistä pyritään informoimaan asiakkaitta verkkokirjaston sivulla.
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
Koivuhaka kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, sijaiten sen läntisellä reunalla Veromiehen ja Viertolan kaupunginosien välissä. Tikkurilaa puolestaan pidetään Itä-Vantaan keskuksena, joten sen perusteella sanoisin Koivuhaan olevan osa Itä-Vantaata.Monet pitävät Helsinki-Vantaan lentokenttää Vantaan itä- ja länsiosiin jakajana ja koska Koivuhaka sijaitsee lentokentän itäisellä puolella, senkin puolesta kaupunginosa on Itä-Vantaata. Liitteenä linkki kaupunginosien ja suuralueiden rajoihin, joissa Koivuhaan sijainnin suhteessa Tikkurilaan ja muihin kaupunginosiin sekä lentokenttään näkee tarkemmin.Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat
Kielikellon artikkelissa "Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa." (1/1990, Ulla Takala) kerrotaan, että aamupala on kevyt, pieni syötävä, joka nautitaan ennen varsinaista aamiaista. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla oli tapana syödä kaksi einettä aamuisin. Ensin oli pikkueine, eli varhainen aamupala, sen jälkeen isoeine, eli aamiainen. Linkki artikkeliin: https://kielikello.fi/ruotsit-ruoalla-musta-kansa-murkinalla-aterioiden-nimitykset-suomen-murteissa/
"Sulle ehkä riitä en" -laulun sanat sisältyvät nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987). Laulu alkaa: "Sun nään jo lähteneen". Laulun on säveltänyt Hillel Tokazier ja sanoittanut Aappo I. Piippo.Helena Salo: Sulle ehkä riitä en Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=_z29IAmvTfs
Sähköntuotannon määrä riippuu ydinvoimalasta ja reaktorista. Suomessa on viisi toimivaa ydinvoimalaitosyksikköä, joista kolme sijaitsee Olkiluodossa ja kaksi Loviisassa. Uusimman ja tehokkaimman Olkiluoto 3 -voimalan keskiteho on keskimäärin 1585 megawattia päivässä. Tuotannosta löytyy päiväkohtaiset tiedot viimeisen kuukauden ajalta TVO:n eli Olkiluodossa ydinvoimaa tuottavan yhtiön sivulta TVO - OL3 : Kuukausituotanto.Vanhemmat voimalat tuottavat sähköä selkeästi vähemmän. Olkiluoto 1:n ja 2:n keskiteho vaihtelee 742-895 MW:n välillä: TVO - OL1 ja OL2 : Kuukausituotanto. Loviisan yksiköiden tuotanto on pienempää. Lisätietoa Fortumin sivuilla: Voimalaitoksen toiminta | Fortum.
Hei,Maarit-nimen alkuperä tulee nimestä Margareta, joka on kansainvälinen nimi. Margareta taas on alun perin tullut kreikan kielen helmeä tarkoittavasta sanasta. Margareeta Antiokialainen oli marttyyri, joka kärsi marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen aikana. Magareeta Antiokialaisen muistopäivä on 20.7., jolloin on myös Maaritin nimipäivä.Lähteet: Maarit nimipäivä - Maarit-nimi ja nimen merkitys
