Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Nimitys on yhdistelmä kahdesta kreikan sanasta
ηγουμενος /heeguumenos, [nykykreikkalainen ääntämys suunnilleen igumenos]
’luostarin johtaja’
ja
σχημα / skheema [shima]
’munkin kaapu’,
jotka ovat tulleet meikäläiseen ortodoksiseen kielenkäyttöön venäjän kielen kautta
игумен / igumen
схима / shima.
Skeema-nimitystä on käytetty koko munkin asusta tai vain esiliinaa muistuttavasta vaatekappaleesta, johon on kuvattu Kristuksen kidutuksen välineet. Venäläisessä perinteessä vanhoja luostarikilvoittelussa pitkälle edistyneitä munkkeja on vihitty suureen skeemaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet vapautuksen luostarinsa yhteisistä jumalanpalveluksista, ruokailusta ja yhteisasumisesta voidakseen keskittyä ankaraan askeesiin...
Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen.
Lähteet:
Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010
Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007
David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
Pääkaupunkiseudun Helmet-yhteisluettelotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa, joista on sinulle apua. Jos olet tekemeässä opinnäytetyötä aiheesta tarvitset todennäköisesti materiaalia melko laajasti. Sellaisia kauhukertomuksia, jotka eivät ole mangasarjakuvia, löytyi yllättävän vähän.
Kirjasta "Vampyyrit kansanperinteestä populaarikulttuuriin" (Turun yliopisto 2011) löytyy Maria Patjaksen artikkeli "Vampyyrit japanilaisen populaarikulttuurin tuotteissa". Kirjan ovat toimittaneet Tuomas Hovi & Merja Leppälahti ja se kuuluu Turun yliopiston Folkloristiikan julkaisuja -sarjaan.
Toinen kirja on nimeltään Intohimon karma : Japanin kummitustarinoita (Orienta 2003). Kirjan on kirjoittanut Lafcadio Hearn....
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni...
Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper.
Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’.
Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on edustettuna maniokki.
http://www.oulu.fi/botgarden/pdf-tiedostot/hyotykasvinayttely.pdf
Kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne kasvuolosuhteiden selvittämiseksi.
puh. (08) 553 1570, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi http://www.oulu.fi/botgarden/
Maniokki, joka tunnetaan myös nimillä kassava ja tapioka on tärkeä ravintokasvi useilla trooppisilla alankoalueilla, etenkin Afrikassa.
Lähde: Kasvien maailma osa 3
Eniten maniokkia viljelevät maat ja tuotantomäärät vuonna 2001:
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/D5D0E5FBACFEB…
Sarjaan kuuluvat:Hämähäkin aika -95
Kuoleman syleily -97
Jack ja Jill -98
Pimeyden ruhtinas-99
Pelon ratsumiehet -2001
Paha kulkee edellä -2002
Lähde:Aikuisten jatko- ja sarjakirjat(2003)
Nummelan ponitallin Kikan ja Repen seurustelusta on kysytty useasti, lainaan tähän aiempaa vastausta: "Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa."
Vuonna 2011 ilmestyneet sarjan kirjat ovat kaikki lainassa, joten niistä en pääse tarkastamaan asiaa. Vuoden 2010 kirjoista ovat paikalla Vaunukello ja Merihirviö, eikä kummassakaan nopeasti silmäilemällä selviä, seurustelevatko Kikka ja Repe. Kristiania ei näytetä mainittavan ollenkaan.
Wikipediassa kerrotaan pääkohdat Nummelan ponitaliin ja Kikan vaiheista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Kai kysymys on benchmarkingista liike-elämässä? Yleisissä kirjastoissa ei ole aiheesta valtavan paljon englanninkielisiä kirjoja, mutta HelMet-kirjastoissa näyttää olevan ainakin seuraavia aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja, jotka eivät ole ehkä aivan aloittelijoille suunnattuja:
Armstrong, Michael ja Angela Baron: ”Strategic HRM: the key to improved business performance” (Chartered Institute of Personnel and Development, 2002)
”Business performance measurement and management: new contents, themes and challenges” (Springer, 2010; sähköinen kirja, jonka voi lainata HelMet-kortilla)
Hale, Judith: ”Performance-based evaluation: tools and techniques to measure the impact of training” (Jossey-Bass/Pfeifer, 2002)
Hammer, Michael ja...
Voit etsiä terveys/sairaus ja terveyskasvatusaiheisia lastenkirjoja esim. seuraavien internetpalveluiden kautta: pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/ , saman palvelun lastenliittymä Plussanen http://www.libplussa.fi/plussanen/ ja Satukallio http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ .
Etsiessäsi Plussasta valitse tarkennettu haku, jolloin voit hakea asiasanalla ja rajata hauan (esim. kielen tai aineistotyypin mukaan) ja hakea vain lastenosaston aineistoa. Hakusanoina kannattaa kokeilla myös sanoja lääkärit, taudit, sairaalat. Hakusanoja voi myös yhdistää.
Plussasen ja Satukallion sivuilta löytyy lapsille suunnattua aineistoa. Plussasessa voit hakea teoksia asiasanoilla ja Satukalliossa toimii...
Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
Rahan keräilyarvoa koskeviin kysymyksiin on vastattu ennenkin. Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvät kysymykset vastauksineen hakusanalla "rahat".
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, on rahojen arvot eri vuosilta. Sen mukaan 1963 vuoden 50-penninen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 2 e, muille kuntoluokille ei keräilyarvoa ole määritelty. Vuoden 1988 5-markkainen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 1,50 e ja kuntoluokassa 01 arvo on 1 e.
Katso esim. sivuja
http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256…
Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm
Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945.
Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani.
Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi.
Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita.
Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Internetistä löytyy paljon ruoka-aiheisia sivustoja. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämässä Makupalat-linkkikirjastossa http://www.makupalat.fi/index.htm on Vapaa-aika -osastossa Ruoka ja juomat-linkkikokoelma. Kokoelmassa eri sivustoja on jaoteltu teemoittain ja maittain. Mm. Ranska löytyy listalta. Sieltä löytyy esimerkiksi Ylen tv-ohjelmaan pohjautuva Ruokamatka Ranskaan: http://www.yle.fi/tv1ope/ruokaranska/ ,jossa voi hakea tietoa Ranskan eri osien ruokakulttuurista, reseptejä yms.
Englanninkielisenä valikoima onkin jo todella runsas. Mm Yahoo directory -palvelusta http://dir.yahoo.com/ - Society and culture - Food and drink - Countries and cultures - French löytyy 47 linkkiä erilaisiin Ranskan ruokakulttuurin...
Helmet aineistohaun sanahaulla vesimyll* löytyy yhdeksän kirjaa http://www.helmet.fi/search*fin/X
Näistä etenkin teos Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus erityisesti kainuulaisen myllyperinteen valossa on tutustumisen arvoinen. Kirjassa on runsas kuvitus.
Kirjassa Pajupillistä pikisirkkaan (ainakin vuoden 1999 painoksessa) on kolmesivuinen ohje siipimyllyn rakentamisesta.
Kaksi lehtiartikkelia:
Vesimyllyt osa arvokasta rakennusperintöä Rakennuslehti 2003, nro 12, sivu 11
Kainuun vesimyllyt - kunnostusprojekti, Arkkitehti 1993, nro 2, sivu 64-67
Jälkimmäinen lehti löytyy Pasilan kirjastosta
Tietoa www-sivuilla:
http://www.nba.fi/puukausi/tekaitta/v4_l.htm
http://www.freesciencefairproject.com/physics/water_turbine.html
http...
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
Kaunokirjallisuuden löytäminen eri aiheista on hieman hankalaa, koska romaaneja ei ole asiasanoitettu tietokantoihin kovin kauan. Löysin kuitenkin "kirjaston kätköistä" erilaisia listoja, jotka eivät kuitenkaan ole kattavia.
Seuraavassa listassa kuvanveisto/veistokset ja maalaustaide/maalaukset ovat hyvin sekalaisessa roolisssa suhteessa kirjan tarinaan:
Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi, 1963//Alasalmi, Päivi: Onnellisia ihmisiä, 1992//Backlen, Marianne: Ninjan varjo, 1989//Fowles, John: Eebenpuutorni, 1975//Bastider, F.R.: Valo ja ruoska, 1952 //Bärman, Annikki: Neljä muotokuvaa, 1994// Carpelan, Bo: Kuvanveistäjä (novelli)//Cary, Joyce: Jimson ja valaskala, 1955//Cronin, A.J.: Ristiretkeläisen hauta, 1957//Davis, Jonathan: Madridin...
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Kysymyksessä ei ole täsmennetty, minkä kirjaston varauksista ja kuljetuksista on kysymys, joten seuraava vastaus antaa vain suuntaviivoja ja perustuu HelMet-kirjastojen käytäntöihin.
"Kuljetuksessa" tarkoittaa, että varaus on otettu kiinni eli haluttu on löydetty ja se on lähetetty omistajakirjastosta eteenpäin noutokirjastoon. Kuinka kauan sitten menee lähetyshetkestä siihen, että varaus on noutopaikassa, riippuu sekä ajankohdasta että noutokirjaston koosta.
Mitä isompi yksikkö noutokirjasto on, sitä useammin sinne viedään varauksia. Isoimpiin kirjastoihin tulee tavaraa kahdesti päivässä, pienempiin vain kerran päivässä, joihinkin vielä harvemmin.
Toinen kuljetuksen nopeuteen vaikuttava tekijä on se, milloin varaus saatiin lähtemään...
